Finnvera ja Kauppakamari: Vientiyritysten tyypillinen luottotappio 30 000 euroa - Luottotappiot yhä viennin jarruna

Barometriin vastasi noin 600 yritystä, joista alle puolet on kärsinyt viennissään luottotappioita viime vuosina. Joukossa on sekä maan suurimpia vientiyrityksiä että pk-vientiyrityksiä. Suurimpien yksittäisten luottotappioiden keskiarvo on peräti 100 000 euroa, mitä nostavat muutamat yksittäiset suurtappiot. Yritykset ovat kärsineet tappiot nahoissaan rahojen menetyksinä ja alaskirjauksina. Lähes viidennes kertoo, ettei luottotappiolla ollut yritykselle juuri mitään seurauksia.

–Suomalaiset vientiyritykset, varsinkin pk-yritykset, tekevät vientikauppaa huolestuttavan suurella riskillä, kun 100 000 euron kaupan voi suojata 500–1 200 euron vakuutuksella. Yrityksillä saattaa olla vääriä käsityksiä suojautumisen kalleudesta. Tämä on noussut esiin myös vuoden mittaan järjestetyllä vientikaupan rahoituskiertueella. Riskienhallintatietouden ja viennin rahoitusosaamisen lisääminen on edelleen tarpeen, sillä kymmenien tuhansien luottotappiot voivat kaataa yrityksen tai ainakin nakertavat turhaan tulosta, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.

Finnveran, Keskuskauppakamarin, pankkien ja luottovakuuttajien järjestämällä Vientikaupan rahoituskiertueella on viime syksyn ja kevään aikana korostettu rahoituksen, riskienhallinnan ja luottopolitiikan tärkeyttä. Luottopolitiikan määrittely onkin yleistynyt vientiyrityksissä edellisvuodesta.

Ostajarahoituksen hyödyntäminen mahdollisesti lisääntynyt

Vuosi sitten ensi kertaa toteutettu barometri osoitti, että suomalaisilta pk-yritykset todennäköisesti menettävät vientikauppoja, koska yritykset eivät tunne ostajalle tarjottavia rahoitusratkaisuja. Sekä viime että tänä vuonna vastaajayrityksistä noin sata kertoi, että tärkeitä vientikauppoja oli jäänyt toteutumatta. Viime vuonna näistä yrityksistä 39 prosenttia kertoi syyksi, ettei ostaja saanut rahoitustaan järjestymään ja 11 prosenttia, että ostaja sai rahoituksen paremmilla ehdoilla ulkomaiselta kilpailijalta. Tältä osin tulokset olivat nyt paremmat, vaikka edelleenkin 28 prosenttia kertoi, ettei ostaja saanut rahoitusta järjestymään ja 4 prosenttia, että kilpailija tarjosi paremmat rahoitusehdot.

–Tämä kertoo oikeansuuntaisesta kehityksestä. Suomalaiset vientiyritykset ovat ehkä osanneet entistä paremmin tarjota ulkomaiselle ostajalle kaupanrahoitusta hyvän vientituotteen ohella. Tiedämme, että ostajarahoituksen tarjoaminen on suurillakin vientiyrityksillä usein edellytyksenä kauppojen voittamiselle. Rahoitusosaamisen tärkeyttä on korostettu pk-yrityksille kuluneen vuoden aikana. Edelleen on kuitenkin paljon yrityksiä, jotka eivät koe ostajarahoitusta tarpeelliseksi, Heikkilä sanoo.

Kauppasotien uhkilla ja maailmantalouden epävarmuudella vaikutuksia vientisuunnitelmiin

Ajankohtaiset uutiset kauppasotien uhkista ja maailmantalouden epävarmuudesta ovat jossain määrin vaikuttaneet vientisuunnitelmiin. Neljänneksellä vastaajayrityksistä vienti on vaikeutunut näistä syistä, ja kauppoja on kenties peruuntunut tai lykkääntynyt. Lähes yhtä monella brexit ja sen tuoma epävarmuus Euroopassa ovat vaikeuttaneet kauppaa Britannian tai muiden EU-maiden kanssa.

Tärkeimmät vientimaat ovat edelleen Ruotsi ja Saksa. Venäjän asema vientimaiden kärkipäässä on hieman heikentynyt edellisvuodesta, samoin Kiinan.

–Reilu neljännes yrityksistä kokee, että epävarmuus rahoituksen saatavuudesta jarruttaa halukkuutta tehdä kauppaa Venäjälle. Sanktiot vaikeuttavat muun muassa rahoitusjärjestelyitä. Heikoimmassa tilanteessa on Iran, jonne rahoitus on täysin jäätynyt, sanoo Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja, Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori.

Vuoren mukaan myös Kiinan kauppamahdin kasvu maailmantaloudessa tuntuu arveluttavan suomalaisviejiä. Kiinan markkinoilla osa yrityksistä on törmännyt epäterveeseen kilpailuun ja protektionismiin.

–Valtaosa näkee Kiinassa enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia, mutta iso osa yrityksistä ei osaa sanoa varmaa näkemystään Kiinasta.Kiinan markkinat selvästi kiinnostavat, mutta kaupankäyntiä uhkaavat erilaiset vanhat ja uudet riskit, Vuori arvioi.

Suomen talouden nopean kasvun taittuminen sen sijaan ei näytä säikäyttäneen yrityksiä. Vain 8 prosenttia vastaajista kertoo tämän vähentäneen halukkuutta lähteä uusiin vientihankkeisiin ja niitä tukeviin investointeihin.

Tutkimuksen toteutti Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n toimeksiannosta Taloustutkimus huhti–toukokuussa 2019 internetkyselynä ja puhelinhaastatteluina. Tutkimukseen vastasi 596 suomalaista suoraa vientikauppaa tekevää yritystä. Vastaajayrityksissä viennin osuus kokonaisliikevaihdosta on keskimäärin 45 prosenttia ja kolmella viidestä vastaajayrityksestä vientiliikevaihto on keskimäärin ≤5 miljoonaa euroa vuodessa.

Liite: Tiivistelmä tutkimuksesta (pdf)