Finnvera-konsernin puolivuosikatsaus 1.1.-30.6.2019
Viennin rahoituksen kysyntä kasvoi alkuvuonna – kotimaassa kasvuyritysten osuus rahoituksesta nousi
Toimitusjohtaja Pauli Heikkilän kommentit:
”Finnvera myönsi alkuvuonna vientitakuita ja erityistakauksia edellisvuoden vastaavaa jaksoa enemmän, ja uusien takuiden ja takausten kysyntä jatkoi trendinomaista kasvuaan. Myös vientiluottojen kysyntä nousi, vaikka alkuvuonna ei vielä myönnetty uusia luottoja yhtä paljon kuin edellisvuoden vastaavalla jaksolla. Myönnetty rahoitus keskittyi alussektorin ohella tele- ja metsäteollisuuteen. Maailman suurimpien risteilyvarustamojen investointibuumi alusten uudistamiseksi näkyy telakkakapasiteetin varauksina vuosiksi eteenpäin. Suomi on yksi harvoista maailman maista, joissa kyetään rakentamaan vaativimpia risteilyaluksia, ja tämä tuo tutkitusti merkittävän arvonlisän kansantaloudelle.
Rahoituksen volyymien vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa yksittäisten suurten vientikauppojen ajoittuminen, mutta on tärkeää, että hallitusohjelmassa varmistetaan Finnveran valtuuksien riittävyys ottaen huomioon riskien hallinnan tarpeet. Viennin rahoituksen vaikuttavuus ulottuu laajalle alihankintaverkostojen ja työpaikkojen myötä, mikä vahvistaa sen merkitystä kansantaloudelle. Alkuvuosi on sujunut monella talouden mittarilla hyvin, mutta suurvaltojen kauppakiista on heikentänyt erityisesti kehittyvien markkinoiden kasvunäkymiä.
Finnveran kasvaneen kysynnän rinnalla kaupallinen rahoitusmarkkina on aktivoitunut viennin rahoituksessa, ja joitakin Finnveran vastuita on maksettu ennenaikaisesti pois. Sama ilmiö on näkynyt myös kotimaan rahoituksessa. Finnveran alkuvuonna myöntämä pk- ja midcap-rahoitus laski hieman vuodentakaisesta. Kasvuyrityksille suunnatun rahoituksen suhteellinen osuus myönnetystä rahoituksesta kuitenkin nousi. Investointien osuus rahoitetuista kokonaishankkeista oli 40 prosenttia ja edellisvuoden tasolla. Myönnetty rahoitus kohdentui 85-prosenttisesti aloittaviin, kasvaviin, kansainvälistyviin ja muutoshakuisiin yrityksiin sekä omistajanvaihdoksiin strategian mukaisesti.
Konsernin alkuvuoden tulos oli 72 miljoonaa euroa, joka oli 47 prosenttia edellisvuoden vastaavan jakson tulosta parempi. Positiivinen tulos lisää Finnveran taloudellisia puskureita tulevaisuutta varten. Finnveralle asetetun itsekannattavuustavoitteen mukaisesti odotamme, että yhtiön toiminnan menot pystytään pitkällä aikavälillä kattamaan toiminnasta saaduilla tuloilla.”
Finnvera-konserni, liiketoiminta ja tuloskehitys
H1/2019 (H1/2018)
- Myönnetyt lainat ja takaukset: 430 Me (442), muutos -3 %
- Myönnetyt vientitakuut ja erityistakaukset: 2 259 Me (1 411), muutos 60 %
- Myönnetyt vientiluotot: 132 Me (1 124), muutos -88 %
- Vientiluottojen luottoriskin kattaa emoyhtiön vientitakuu
- Katsauskausien vientitakuiden ja -luottojen määrään vaikuttavat yksittäiset isot alus- ja teletoimialalle annetut tarjoukset
30.6.2019 (30.6.2018)
- Vastuukanta, pk- ja midcap-yritysten lainat ja takaukset: 1 949 Me (1 974), muutos -1 %
- Vastuukanta, vientitakuut ja erityistakaukset, sis. pk- ja midcap-vientitakuut: 23 665 Me (23 631), muutos 0 %
- josta nostetut vastuut 11 056 Me (10 275), muutos 8 %
- Sisältää vientitakuuvastuut, jotka kattavat vientiluottojen luottoriskin
- Vastuukanta, vientiluotot: 6 992 Me (5 981 Me), muutos 17 %
Finnvera-konserni, H1/2019 (vs. H1/2018) | |
Tulos |
Taseen loppusumma |
Henkilöstö keskimäärin H1/2019 363 hlöä (376 hlöä), muutos -3 % |
Vapaa oma pääoma |
Kulu-tuotto-suhde H1/2019 24,6 % (29,3), muutos -4,7 %-yks. |
Omavaraisuus 30.6.2019 11,8 % (12,3), muutos -0,5 %-yks. |
Rahoituksen kohdentaminen H1/2019 85 %* (86), muutos -1 %-yks. |
NPS-indeksi (net promoter score) H1/2019 64 (70), muutos -6 pistettä |
* Pk- ja midcap-rahoituksesta kohdistui aloittaviin, kasvaviin, |
Konsernin tammi–kesäkuun tulos oli 72 miljoonaa euroa (49), joka oli 47 prosenttia edellisvuoden vastaavan jakson tulosta parempi. Tulosparannukseen vaikuttivat erityisesti velkojen ja johdannaisten positiiviset käyvän arvon muutokset sekä edellisvuotta selvästi pienemmät toteutuneet ja odotettavissa olevat tappiot. Myös palkkiotuottojen ja -kulujen nettomäärän kasvu paransi tulosta edellisvuoden vastaavasta jaksosta.
Finnvera-konserni Tuloskehitys |
H1/2019 Me |
H1/2018 Me |
Muutos Me |
Muutos % |
2018 Me |
Korkokate | 19 | 23 | -4 | -17 % | 42 |
Palkkiotuotot ja -kulut (netto) | 68 | 65 | 3 | 5 % | 135 |
Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä ja valuuttatoiminnan nettotuotot | 17 | 0,1 | 17 | - | -9 |
Hallintokulut | -23 | -23 | -0,3 | -1 % | -46 |
Toteutuneet ja odotettavissa olevat luottotappiot | -9 | -27 | -19 | -68 % | -45 |
Luottotappiokorvaus valtiolta | 7 | 13 | -5 | -43 % | 24 |
Liikevoitto | 77 | 51 | 26 | 50 % | 100 |
Tilikauden voitto | 72 | 49 | 23 | 47 % | 98 |
Rahoituksen näkymät
Suomen talouden kasvun odotetaan hidastuvan vuonna 2019. Suomen Pankki laski kesäkuussa kasvuennustettaan, ja ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,6 prosenttia.
Finnveran tavoitteena on kohdentaa pk- ja midcap-rahoitusta erityisesti aloittaviiin, kasvaviin, kansainvälistyviiin ja muutoshakuisiin yrityksiin sekä omistajanvaihdoksiin. Talouskasvun hidastuminen saattaa kiristää pankkien rahoitustarjontaa, jolloin Finnveran tehtävää rahoitusmarkkinoiden täydentäjänä korostuu. Finnvera ottaa käyttöön syksyllä uuden rahoitustuotteen, jonka avulla pystymme aiempaa paremmin vastaamaan pienten kasvuyritysten rahoitustarpeisiin. Strategian mukaisesti tavoitteena on kasvattaa viennin rahoitusta käyttävien pk-yritysten määrää sekä tarjota edelleen vientikauppojen rahoituksen ja riskeihin varautumisen neuvontapalveluja. Tämän odotetaan lisäävän viennin rahoituksen kysyntää tänä vuonna. Yritysten omistajanvaihdosten vauhdittaminen jatkuu, ja niihin liittyvän rahoituksen kysynnän odotetaan pysyvän korkealla.
Viennin rahoituksen kysyntä on kasvanut alkuvuonna. Vientitakuiden ja -luottojen kysynnän odotetaan jatkuvan vahvana vuonna 2019 ja keskittyvän edelleen alus- ja telakka-, tele- ja metsäsektoreille. Kokonaiskysyntään vaikuttaa edellisten vuosien tapaan yksittäisten suurten hankkeiden toteutuminen. Alueellisesti vahvinta kysynnän oletetaan olevan Yhdysvalloissa ja Latinalaisessa Amerikassa sekä enenevässä määrin myös muilla kehittyvillä markkinoilla. Vientitakuulaitosten rooli vientikauppojen rahoittamisessa kasvaa tyypillisesti taloudellisten ja poliittisten epävarmuustekijöiden noustessa.
Lisätiedot:
Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, p. 029 460 2400
Ulla Hagman, talousjohtaja, p. 029 460 2458
Puolivuosikatsaus 1.1.-30.6.2019 (PDF)
Jakelu:
NASDAQ Helsinki Oy, London Stock Exchange, keskeiset tiedotusvälineet, www.finnvera.fi
Puolivuosikatsaus on saatavilla suomeksi ja englanniksi osoitteessa www.finnvera.fi/tulosraportit
Avainsanat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Mikroyritysten investointien rahoituksessa ennätysvuosi, vaikka yleisesti investoinnit odottavat talouden käännettä23.4.2024 14:12:27 EEST | Tiedote
Epävarmasta toimintaympäristöstä huolimatta vuonna 2023 Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa rahoittamat mikroyritysten investoinnit kasvoivat euromääräisesti 17 prosenttia edellisvuodesta. Noin puolet rahoitetuista investoinneista kohdistui koneisiin ja kalustoon. Rahoitusta saaneiden aloittavien yritysten lukumäärä laski valtakunnallisesti kaikilla toimialoilla. Euromääräisesti matkailualan rahoitus kasvoi, kun se muilla toimialoilla laski.
Rahoitus ja kasvu -katsaus: Teollisuuspolitiikka nosti päätään koronapandemian aikana, mutta vaihde jäi päälle – Valtiontukikilpailu on Suomelle myrkkyä18.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen viennin laskusuhdanne syveni vuoden 2023 aikana, ja tällä hetkellä viennin odotukset lähitulevaisuudesta ovat yhtä pessimistiset kuin koronapandemian pahimmassa vaiheessa. Vientitaantumalla on merkittävät vaikutukset kansantalouteen, sillä vientisektori työllistää suoraan ja välillisesti merkittävän määrän ihmisiä. Lisäksi vientiin päätyvät hyödykkeet ovat yleensä korkeamman arvonlisän tuotteita, joten viennin vähenemisestä seuraa myös kansantalouden tuottavuuden lasku. Samaan aikaan suurten talousmahtien protektionistinen teollisuuspolitiikka rapauttaa kansainvälistä kauppaa ja lisää valtiontukipolitiikkaa. Koronapandemian aikana nousut teollisuuspolitiikka on jäänyt päälle ja vahvistunut.
Finnveran Rahoitus ja kasvu -katsaus 1/2024: ”Investoinnit odottavat EKP:n ensimmäistä koronlaskua” – Investointien lykkääminen osoittaa, ettei hyviä projekteja ole, arvioi pääekonomisti16.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Pk-yritysten rahoituskysynnän odotetaan pysyvän vaimeana seuraavien kuuden kuukauden aikana, ja investointeja on lykätty tai peruttu odottamaan korkotason laskua. Myös Suomen viennin odotus lähitulevaisuudesta on yhtä pessimistinen kuin koronapandemian pahimmassa vaiheessa. Erityisen ongelmallista tämän hetken tilanteessa on se, että syyt eivät ole pelkästään Suomen omissa käsissä vaan taustalla ovat globaali talouskehitys ja korkotaso. Taustalla on myös Suomen talouden syvempiä rakenteellisia haasteita, jotka heijastuvat investointien kannattavuuteen, arvioi Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Finnvera ja kauppakamarit: Suomalaiset pk-yritykset eivät hyödynnä riittävästi kilpailukykyä lisääviä viennin rahoitusratkaisuja21.3.2024 09:33:00 EET | Tiedote
Suomalaiset pk-yritykset eivät hyödynnä riittävästi erilaisia viennin rahoitusratkaisuja ja menettävät sen vuoksi kauppoja sekä altistuvat tarpeettomille luottotappioille. Riskeiltä suojautuminen ja maksuajan järjestäminen ostajalle tuovat kilpailukykyä. Kauppakamarit ja Finnvera käynnistävät yhdessä Vientikaupan rahoitus -kiertueen yritysten osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
Finnvera aloittaa vekselirahoituksen pienissä vientikaupoissa15.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finnvera alkaa rahoittaa vientikaupassa käytettäviä vekseleitä. Vekseli on vanha velkainstrumentti, joka nyt entisestään monipuolistaa Finnveran rahoitusmahdollisuuksia pienissä vientikaupoissa. Vekselirahoitus soveltuu pääomatavaroiden kauppaan, kun viejä ja ulkomainen ostaja ovat sopineet pitkästä, 2–5 vuoden maksuajasta ja vekseleiden käytöstä velkainstrumenttina. Vekselirahoitus, kuten Finnveran vuosi sitten käynnistämä vientiluottokin, on Finnveran ja tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n yhteistyönä myöntämä rahoitus. Nyrkkisääntönä on, että vekselirahoitusta käytetään, jos rahoitustarve on noin 0,2–2 miljoonaa euroa ja vientiluottoa tyypillisesti suurempiin, 2–20 miljoonan euron vientikauppoihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme