Finnvera Oyj

Finnvera-konsernin puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2017 - Vientiteollisuuden tilausten kasvu on lisännyt Finnveran viennin rahoituksen kysyntää

Jaa

Suomen talouden piristyminen ja vientiteollisuuden tilausten kasvu on lisännyt Finnveran vientitakuiden ja -luottojen kysyntää. Finnveran vientitakuuvaltuutta ja vientiluottojen rahoitusvaltuutta korotettiin vuoden 2017 alusta, jotta yhtiö pystyy vastaamaan erityisesti alusrahoituksen kasvaneeseen kysyntään. Finnveran vientitakuiden ja -luottojen enimmäismäärien nosto osoitti alkuvuonna tarpeellisuutensa. Korotettuja valtuuksia tarvittiin uusien suurten tilausten varmistamiseksi myös muun muassateletoimialalla. Pk- ja midcap-rahoituksen kysyntä oli alkuvuonna tasaisempaa. Konsernin alkuvuoden tulos oli vahva. Tulos oli voitollinen 57 miljoonaa euroa (-7).

Työ- ja elinkeinoministeriön Finnveran toiminnasta teettämän ulkopuolisen arvion mukaan yhtiön riskienhallinta on kansainvälisesti vertaillen erinomaisella tasolla. Finnvera hallitsee riskejä rahoituksen myöntämisen yhteydessä huolellisella analyysillä, ja vastuukannan tilannetta seurataan jatkuvasti sekä mahdollisuuksien mukaan suojataan muun muassa jälleenvakuutuksilla.

Finnveran varainhankinta vastasi katsauskaudella vientiluottojen voimistuneeseen kysyntään. Finnvera laski toukokuussa liikkeeseen 750 miljoonan euron 15 vuoden joukkovelkakirjalainan, joka oli hyvin kysytty. Joukkovelkakirjalainaa korotettiin private placementilla kesäkuun lopussa 100 miljoonalla eurolla. Laina on Finnveran tähän mennessä liikkeeseen laskemista joukkovelkakirjalainoista laina-ajaltaan pisin.

Liiketoiminta ja tuloskehitys

Finnvera tarjosi tammi–kesäkuussa vienti- ja erityistakauksia 6,3 miljardia euroa eli yli viisi kertaa enemmän kuin vastaavalla jaksolla edellisenä vuonna (1,2). Myös vientiluottojen tarjonta kasvoi merkittävästi. Finnvera tarjosi vientiluottoja tammi-kesäkuussa 5,7 miljardia euroa (0,5). Kasvuun vaikuttivat isot yksittäiset hankkeet muun muassa alus- ja teletoimialoilla.

Finnvera jatkoi pienten vientikauppojen rahoituksen vauhdittamista lanseeraamalla laskusaatavatakuun, joka soveltuu alle kahden miljoonan euron, lyhyen maksuajan vientikauppoihin. Tavoitteena on vauhdittaa rahoitusta ja edistää kaikenkokoisten suomalaisten vientiyritysten toimintamahdollisuuksia.

Vientitakuiden ja erityistakausten kokonaisvastuukanta, sisältäen voimassa olevat ja tarjousvastuut, oli kesäkuun lopussa 22,4 miljardia euroa (18,4). Kokonaisvastuukanta kasvoi katsauskaudella 22 prosenttia. Kasvuun vaikutti erityisesti tarjousvastuiden määrän kasvu. Kokonaisvastuista voimassa olevat vastuut olivat kesäkuun lopussa 15,8 miljardia euroa, eli kasvua oli vuoden alusta ainoastaan 2 prosenttia. Vientitakuiden 27 miljardin euron enimmäisvaltuuden mukaiset vastuut olivat kesäkuun lopussa 17,2 miljardia euroa (14,4).

Pk- ja midcap-rahoituksen kysyntä oli tammi–kesäkuussa hieman edellisvuotta korkeammalla tasolla. Lainoja ja takauksia tarjottiin katsauskaudella markkinaehtoisen rahoituksen toimiessa kuitenkin 6 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Pk- ja midcap-rahoituksen kotimaan laina- ja takauskanta oli katsauskauden päättyessä 2,2 miljardia euroa, mikä oli 2 prosenttia vuoden alkua alemmalla tasolla. Pk- ja midcap-rahoitus on painottunut edelleen käyttöpääomaan, mutta positiivisena ilmiönä näkyy rahoituksen aiempaa parempi kohdentuminen investointeihin ja kasvuyrityksiin. Finnvera jatkoi katsauskaudella hyvin toiminutta kampanjaa pk-yritysten omistajanvaihdosten vauhdittamiseksi. Tavoitteena on omistajanvaihdosten kautta lisätä kasvuyritysten määrää. Finnvera osallistui kesäkuun loppuun mennessä lähes 550 yrityksen omistusjärjestelyn rahoittamiseen, mikä oli 3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Euromääräisesti omistajanvaihdosten rahoitus oli 18 prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana.

Finnvera-konserni      
  1.1.-30.6.2017 1.1.-30.6.2016 Muutos %
Rahoituspäätökset, Me      
    Lainat ja takaukset 454 483 -6 %
    Vientitakuut ja erityistakaukset  6 262 1 226 411 %
    Vientiluotot 5 748 477 1105 %
       
  30.6.2017 31.12.2016 Muutos %
Vastuut, Me      
    Lainat ja takaukset 2 226 2 261 -2 %
    Vientitakuut ja erityistakaukset  22 397 18 426 22 %
    Vientiluotot 5 043 4 782 5 %
       
  1.1.-30.6.2017 1.1.-30.6.2016 Muutos %
Korkokate sekä palkkiotuotot ja -kulut (netto), Me 90 93 -4 %
Toimintakulut, Me 23 25 -8 %
Liikevoitto, Me 60 -7,4 913 %
Tulos , Me 57 -6,9 929 %
       
  30.6.2017 31.12.2016 Muutos %
Taseen loppusumma, Me 9 986 9 498 5 %
Oma pääoma,  Me 1 264 1 207 5 %
 -josta vapaat rahastot, Me 1 012 955 6 %
       
  30.6.2017 31.12.2016 Muutos %-yks.
Omavaraisuus, % 12,7 % 12,7 % 0,0
Vakavaraisuus, Tier 2, kotimaan toiminta, % 23,1 % 22,5 % 0,6
Kulu-tuotto-suhde, % 25,4 % 27,0 % -1,6

Konsernin tammi–kesäkuun 2017 tulos oli 57 miljoonaa euroa voitollinen, kun tulos oli edellisen vuoden vastaavalla jaksolla tappiollinen 7 miljoonaa euroa.

Tuloksen paranemiseen edellisvuoteen verrattua vaikuttivat merkittävimmin emoyhtiö Finnvera Oyj:n pienemmät vientitakuutoiminnan tappiot ja tappiovaraukset. Vientitakuutappiot ja tappiovaraukset olivat tammi–kesäkuussa ainoastaan 2 miljoonaa euroa, kun vertailukaudella tappioita kirjattiin ja tappiovarauksia lisättiin 66 miljoonaa euroa. Konsernin takaus- ja takuutappiot ja -varaukset sekä arvonalentumiset lainoista olivat katsauskaudella yhteensä 9 miljoonaa euroa (65) eli 57 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavaa jaksoa alemmalla tasolla. Tehdyt arvonalentumis- ja tappiovarauskirjaukset ovat arvioita, joiden määrät saattavat merkittävästikin muuttua tietojen lisääntyessä ja tarkentuessa.

Konsernin katsauskauden tuloksen paranemiseen vaikutti takuutappioiden ja -varausten pienentymisen lisäksi voitot käypään arvoon arvostettavista eristä, jotka olivat 3 miljoonaa euroa (-10). Käypään arvoon arvostettavien erien voittojen kasvu johtui erityisesti johdannaisten ja velkojen sekä pääomasijoitusten käyvän arvon muutoksista.

Tuloksen paranemiseen vaikutti lisäksi toimintakulujen pieneneminen 8 prosenttia eli 2 miljoonaa euroa. Toimintakulujen pieneneminen johtui erityisesti henkilöstökulujen sekä vuokra- ja kiinteistökulujen alenemisesta.

Emoyhtiö Finnvera Oyj:n katsauskauden tulos oli 53 miljoonaa euroa (-7). Tulos oli liiketoiminnoittain seuraava: suuryritykset-liiketoiminnan osuus oli 40 miljoonaa euroa (-17) ja pk- ja midcap-liiketoiminnan 13 miljoonaa euroa (10). Tytäryritysten vaikutus katsauskauden konsernitulokseen oli 4 miljoonaa euroa (0,1).

Finnvera-konserni H1/2017 H1/2016 Muutos Muutos 2016
  Me Me Me % Me
Korkokate 23 27 -3 -12 % 50
Palkkiotuotot ja -kulut (netto) 66 67 -0,3 -1 % 144
Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä 3 -10 12 127 % -20
Sijoitustoiminnan nettotuotot -0,5 0,1 -0,7 -496 % 0
Liiketoiminnan muut tuotot 0,6 0,2 0,4 202 % 12
Hallintokulut -22 -22 -0,4 -2 % -44
Poistot ja arvonalentumiset -0,8 -0,7 0,2 25 % -2
Liiketoiminnan muut kulut -1,0 -2,6 -1,6 -61 % -4
Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot (netto) -9 -65 -57 -87 % -66
Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot 0 0 0 0 % -2
Liikevoitto 60 -7,4 67 913 % 69
Tilikauden voitto 57 -6,9 64 929 % 70

Rahoituksen näkymät

Finnveran tarjoamien vientitakuiden ja -luottojen kysynnän odotetaan jatkuvan vahvana. Kokonaismääriin vaikuttavat jatkossakin merkittävästi yksittäiset suuret hankkeet erityisesti alus- ja teletoimialoilla. Suuryritysten pitkäaikaista rahoitusta vaativat kauppaneuvottelut ovat usein pitkäkestoisia emmekä näe merkittäviä muutoksia aiemmin ennustettuun kysyntään.

Kysyntä kohdistuu aiempaa useammin myös läntisiin teollisuusmaihin, mikä kertoo osaltaan pitkäaikaisen rahoituksen merkityksestä pääomahyödykkeiden vientikaupoissa. Alus-, tele- ja metsäteollisuustoimialojen odotetaan yhä muodostavan merkittävimmän osan suuryritysten vientikauppoihin liittyvästä kysynnästä. Finnveran isoista vastuumaista Venäjällä nähdään talouden lievää kasvua, ja myös vientitakuiden kysynnän uskotaan vilkastuvan aiempiin vuosiin verrattuna. Brasilian talouden ja hallinnon ongelmista huolimatta takuukysynnän odotetaan jatkuvan ja kohdistuvan laajalti eri toimialoille. Uutta kysyntää on nähtävissä myös Lähi-idän alueelta.

Finnveran pk-rahoituksen kysynnän ja myöntämisen odotetaan vilkastuvan loppuvuonna Suomen talouden hyvän kasvuvauhdin myötä. Rahoituksesta aiempaa suurempi osa kohdistui alkuvuonna kasvuyrityksiin. Vuonna 2016 alkanut Euroopan investointirahaston (EIR) pankeille takaamien luottojen määrä kasvoi, kuten myös Finnveran osatakaukset. Alkuvuonna 2017 osatakausten määrä kolminkertaistui noin 24 miljoonaan euroon viime vuoden loppupuoleen verrattuna. Tämä ennakoi vahvaa kysyntää myös jatkossa.

Kampanja omistajanvaihdosten vauhdittamiseksi jatkui, ja omistajanvaihdoksia rahoitettiin alkuvuonna kappalemäärissä mitattuna ennätysmäärä aiempiin vuosiin verrattuna. Omistajanvaihdoksiin kohdistuvan rahoituskysynnän odotetaan pysyvän hyvällä tasolla myös loppuvuonna.

Rahoitusmarkkinoiden osalta on oletettavaa, että sekä viennin rahoituksen että kotimaan pk-rahoituksen kysynnän trendi jatkuu nykyisellään myös loppuvuonna.

Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä:

”Finnveran vientitakuiden ja rahoituksen kysynnästä päätellen Suomen viennin voidaan arvioida olevan elpymässä alusrahoituksen lisäksi myös muilla toimialoilla. Kevään aikana julkaistut barometrit ennakoivat myös kotimaassa investointien kasvua ja sen myötä kasvavaa rahoituskysyntää, mutta tämä ei ole vielä näkynyt Finnveran kotimaan pk-rahoituskysynnän selvänä kasvuna. Arvioimme tämän selittyvän sillä, että pankkisektori toimii Suomessa hyvin ja pystyy vastaamaan rahoituskysyntään markkinaehtoisesti. Talouden näkymät ovat hyvät, ja rahoitusta hakevat yritykset ovat taloudellisesti aiempaa paremmassa kunnossa, mikä voi vähentää Finnveralta haettua riskinjakoroolia. Lisäksi uudeksi vaihtoehdoksi on tullut Euroopan strategisten investointien rahaston takaus, jota pankit voivat hyödyntää vaihtoehtona Finnveran takauksille.

Finnveran valtuuksien käyttö tarkoittaa samalla sitä, että viennin rahoitukseen liittyvät valtion kokonaisvastuut ovat kasvaneet nopeasti. On kuitenkin huomionarvoista, että valtuuksien kasvu liittyy tulevaisuudessa tapahtuviin vientikaupan toimituksiin. Todellisten, tällä hetkellä nostettujen Finnveran vastuiden kasvu on selvästi maltillisempaa. Finnvera hallitsee riskejä huolellisella analyysillä luottoja myönnettäessä ja vastuukannan tilannetta jatkuvasti seuraten. Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän, maaliskuussa 2017 julkaistun kansainvälisen arviointiraportin mukaan Finnveran Suomessa toteuttama viennin rahoitusjärjestelmä on korkeatasoinen, ja riskienhallinta edustaa parasta kansainvälistä tasoa.

Taloudellisesti Finnveran alkuvuosi oli vahva. Kokonaisuutena tavoitteenamme on jatkossakin, että Finnveran toiminta pitkällä aikavälillä pysyy itsekannattavana ja että toiminta rahoitetaan takuutoiminnasta saatavilla tuloilla. Lakisääteinen tehtävämme on kantaa luottoriskejä, joita muun muassa vientikauppoihin liittyy. Yksittäisten riskien toteutumista on mahdotonta kaikilta osin ennustaa.”

Lisätiedot:

Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, p. 029 460 2400

Ulla Hagman, talousjohtaja, p. 029 460 2458

Jakelu:

NASDAQ Helsinki Oy

London Stock Exchange

Keskeiset tiedotusvälineet

www.finnvera.fi

Osavuosikatsaus on saatavissa suomeksi ja englanniksi osoitteessa www.finnvera.fi > Finnvera > Julkaisut > Vuosikertomukset ja osavuosikatsaukset.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Nimi, titteli, puh., sähköposti

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Finnvera Oyj
Finnvera Oyj
Porkkalankatu 1
00180 HELSINKI

029 460 11http://www.finnvera.fi

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj

Joka kolmas Varsinais-Suomen vientiyrityksistä uskoo viennin arvon kasvavan – pk-yritykset panostavat kansainvälistymiseen ja innovaatioihin19.9.2017 08:50Tiedote

Varsinais-Suomen pk-vientiyritykset hakevat kuluvana vuonna voimakasta kasvua. 30 prosenttia maakunnan kansainvälisillä markkinoilla toimivista yrityksistä aikoo kasvattaa panostuksiaan kansainvälistymiseen. Lähes 40 prosenttia yrityksistä puolestaan kertoo innovaatiosatsaustensa kasvavan. Varsinaissuomalaisista pk-yrityksistä reilut 40 prosenttia ilmoittaa toimivansa ensisijaisesti kansainvälisillä markkinoilla. Tämä käy ilmi tuoreesta Pk-yritysbarometrista.

Etelä-Karjalan pk-yritykset luottavaisina tulevaisuuteen – investoinnit ja henkilöstön koulutus suunnitelmissa19.9.2017 08:38Tiedote

Etelä-Karjalan pk-yritykset suhtautuvat melko luottavaisesti tulevaisuuteen. 40 prosenttia maakunnan yrityksistä arvioi asemansa ja toimintansa pysyvän ennallaan lähitulevaisuudessa. Alueen pk-yritykset pyrkivät uusiutumaan investoimalla ja henkilöstöä kouluttamalla. Linjaukset ovat samat kuin koko Suomen tasolla. Neljännes maakunnan kansainvälisesti toimivista pk-yrityksistä kertoo satsaavansa lisää innovaatioihin. Noin kolmannes uskoo viennin arvon kasvavan. Tämä käy ilmi tuoreesta Pk-yritysbarometrista.

Puolet Pirkanmaan vientiyrityksistä uskoo viennin arvon kasvavan – pk-yritykset panostavat kansainvälistymiseen ja innovaatioihin19.9.2017 08:30Tiedote

Pirkanmaan pk-vientiyritykset hakevat kuluvana vuonna voimakasta kasvua. 40 prosenttia maakunnan kansainvälisillä markkinoilla toimivista yrityksistä aikoo kasvattaa panostuksiaan kansainvälistymiseen. Noin kolmannes yrityksistä puolestaan kertoo innovaatiosatsaustensa kasvavan. Pirkanmaalla toimivista pk-yrityksistä hieman vajaat 40 prosenttia ilmoittaa toimivansa ensisijaisesti kansainvälisillä markkinoilla. Tämä käy ilmi tuoreesta Pk-yritysbarometrista.

Tutkimus osoittaa: Yli 90 prosenttia yrityskaupoista onnistuu - yritykset toiminnassa vielä kolmen vuoden jälkeen15.9.2017 09:00Tiedote

Yrityskauppa on tilastojen valossa paljon riskittömämpi vaihtoehto verrattuna uuden yrityksen perustamiseen. Kolmen vuoden jälkeen 92 prosenttia omistajaa vaihtaneista yrityksistä jatkaa toimintaansa ja vielä viiden vuoden jälkeenkin selviytymisaste on 81,5 prosenttia. Luvut ovat kovat, jos niitä vertaa yritystoiminnan aloittamiseen täysin nollasta. Yli puolet perustetuista yrityksistä lopettaa toimintansa joko vapaaehtoisesti tai ajautuu konkurssiin ensimmäisen viiden vuoden aikana.

Kasvuhakuiset ja kansainvälistyvät pk-yritykset satsaavat nyt yrityksen kehittämiseen11.9.2017 09:00Tiedote

Kasvuhakuiset ja kansainvälistyvät pk-yritykset pyrkivät viemään toimintaansa voimakkaasti eteenpäin ja aikovat hakea kehityshankkeisiin ulkoista rahoitusta. Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä peräti puolet ja kansainvälisillä markkinoilla toimivista kolmannes aikoo hakea toimintaansa ulkopuolista rahoitusta tulevan vuoden aikana, selviää Pk-yritysbarometristä. Rahoituksen käyttökohteina erottuvat yrityksen kasvun rahoitus, yrityksen kehittämishankkeet ja liiketoiminnan kansainvälistyminen samoin kuin käyttöpääoman tarve.

Finnveran rahoittamat yrityskaupat lisääntyivät edelleen – Pohjois-Suomessa kasvua 35 prosenttia29.8.2017 08:51Tiedote

Yrityskauppojen määrä kasvoi edelleen alkuvuonna, vaikka jo viime vuosi oli poikkeuksellisen vilkas. Finnveran tammi-kesäkuun tilastojen perusteella veturin roolin on ottanut Pohjois-Suomi, jossa Finnveran rahoittamat yrityskaupat lisääntyivät peräti 35 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta. Yrityskauppoja syntyy paljon muun muassa terveydenhuoltoalalla yritysten valmistautuessa sote-uudistukseen. Valtakunnallisesti omistajanvaihdoksia tehtiin kolme prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme