Finnvera Oyj

Finnveraan koronatilanteessa palkattu Anne-Marie Mutanen: ”Työprojekti, jota ei ihan heti tule uudestaan”

Jaa
− Se, että teemme työtä tällaisessa tilanteessa, on varmasti lajissaan työprojekti, jota ei ihan heti tule uudestaan. Ketterästi opimme uutta, mukaudumme muutokseen ja uusiin linjauksiin. Eletään vahvasti tässä ja nyt, sanoo Finnveran Kuopion-toimipisteessä huhtikuun alussa aloittanut yritysrahoituksen asiantuntija Anne-Marie Mutanen. Koronatilanteesta johtuvien kasvaneiden hakemusmäärien käsittelyyn tarvittiin pikaisesti lisäresursseja, ja erityisrahoitusyhtiö Finnveraan palkattiin StaffPointin kautta lähes 50 osaajaa. Heistä 18 työskentelee Kuopiossa ja loput Helsingissä. Finnvera on tehnyt maaliskuun alusta tähän päivään mennessä jo yli 11 000 rahoitus- ja muutospäätöstä pk-yrityksille koronatilanteesta johtuen.
Anne-Marie Mutanen Kuopiossa Kallanrannan toimistotalon ovella.
Anne-Marie Mutanen Kuopiossa Kallanrannan toimistotalon ovella.

Yksi extratiimissä Kuopiossa työskentelevistä on Anne-Marie Mutanen. Hänellä on pitkä ja monipuolinen työkokemus ensin pankkialalta ja myöhemmin koulutusalalta. Pankkialan muutokset ja perheen perustaminen veivät hänet takaisin kotiseudulle Pohjois-Karjalaan. Sieltä löytyi myös työpaikka ammattikorkeakoululta, jossa hän työskenteli opiskelijapalveluissa, aikuiskoulutuksessa sekä kansainvälisen vaihdon tehtävissä. Joensuun yliopistossa suoritetun kauppatieteiden tutkinnon jälkeen työpaikka löytyi kansainvälistyvästä pk-yrityksestä, jossa Mutanen huolehti ulkomaankuljetusten järjestelyistä, viennin dokumenteista ja markkinoinnista. Tästä tehtävästä hän jatkoi autoalan yritykseen, jossa toimi kymmenisen vuotta markkinoinnissa ja sen jälkeen tietosuojan, järjestelmien pääkäytön, kouluttamisen ja sisäisen viestinnän parissa.

– Vuodenvaihteessa päättyneen työn jälkeen suoritin alkutalven aikana opintoja Itä-Suomen avoimessa yliopistossa. Tiivis itsenäinen etäopiskelu tuntui melko yksinäiseltä, joten olin enemmän kuin valmis hyppäämään muutokseen ja vaihtamaan väliaikaisesti kaupunkiakin pois Joensuusta.

Finnveraan hän päätti hakea nähtyään Ylen iltauutisten jutun Finnveraan koronatilanteen vuoksi palkattavista rahoitusasiantuntijoista. Anne-Marie Mutanen tunnisti Finnveran roolin kansainvälisen liiketoiminnan riskinottajana, mutta muutoin yhtiön toiminta oli vierasta.

– Kaikki tapahtuikin sitten vauhdikkaasti. Uutisjuttua seuraavana aamuna tein hakemuksen ja soitin StaffPointille. Siinä samassa tehtiinkin jo videohaastattelu, jossa annoin myös suosittelijat. Jännitystä kerrakseen yhdelle päivälle. Ennakkoajatus oli, että tämä on aika hieno juttu. Tämä-on-aika-hieno-juttu-tunne on pysynyt. Asuntokin uudessa kaupungissa löytyi nopeasti, joten nyt elän kokonaan uutta jaksoa.

Useimmat Finnveraan palkatuista asiantuntijoista ovat rahoitusalan opintojen loppusuoralla olevia. Osalla on Anne-Marien tapaan aiempaa kokemusta pankkialalta. Kiiretilanteessa töihin otettiin myös aiempien vuosien kesätyöntekijöitä ja myös muutama Finnverasta hiljattain eläkkeelle siirtynyt henkilö.

– Saimme tehtävään yli 600 hakemusta hyvin nopealla aikataululla. Erityisen ilahduttavaa oli, että sain paljon yhteydenottoja alan konkareilta, joilla päällimmäisenä oli aito halu auttaa yrityksiä ja Finnveraa tässä kriisitilanteessa ihan missä tehtävässä tahansa, sanoo Finnveran hr-johtaja Tarja Svartström.

Yritysten huolena käyttöpääoman riittävyys, puheluja tulee sekä yrityksiltä että pankeilta

Yritysten taloudellinen tilanne on muuttunut rajusti koronaviruksen aiheuttamassa tilanteessa. Finnveran rahoitusammattilaisten näkemyksiin perustuva rahoitusmittari osoitti maaliskuussa, että yritykset miettivät nyt vain käyttöpääomatarpeita. Investoinnit ja riskinotto siirtyvät tulevaisuuteen – miten pitkälle, sitä on mahdotonta arvioida. Korona pyyhkäisi pohjan Suomen talouden kasvuennusteilta.

Maaliskuun alusta tähän saakka Finnvera on tehnyt yli 11 000 rahoitus- ja muutospäätöstä, eli myöntänyt uusia takauksia yritysten pankkilainoille sekä myöntänyt esimerkiksi lyhennysvapaita tai muita maksuohjelmien muutoksia. Määrä on moninkertainen tavanomaiseen kuukausitahtiin verrattuna.

Finnveraan palkatut lisähenkilöt saivat pikaisesti kattavan perehdytyksen työhön ja järjestelmiin. Verkon kautta pidetyillä koulutuksilla pystyttiin tavoittamaan sekä Kuopiossa että Helsingissä työskentelevät henkilöt.

Anne-Marien tehtäviin puhelinpalvelussa kuuluu rahoitusneuvonta puhelimitse suomeksi ja englanniksi. Puheluita saapuu sekä yrityksiltä että pankeilta. Kysymykset ovat yksilöllisiä ja koskevat mm. korona-ajan ja muita Finnveran tuotteita, yleistä neuvontaa, maksuajan muutoksia, sähköistä asiointia ja saldotodistuksia. Finnveran muut rahoitusasiantuntijat ja oma nimetty tukihenkilö ovat verkon pikaviestinnän kautta apuna.

– Jokainen päivä on erilainen. Muutaman tiiviin perehdytyspäivän jälkeen otin ensimmäiset omat puhelut hoidettavaksi. Skypen pikaviestintä oman ohjaajan ja tiimin kanssa on olennainen osa tapausten käsittelyä, Anne-Marie kertoo.

Turvallisuus on huomioitu työjärjestelyissä

Finnverassa siirryttiin pääosin etätyöhön maaliskuun puolivälin jälkeen. Huhtikuun alussa palkatut lisätyöntekijät työskentelevät toimistotiloissa Kuopiossa ja Helsingissä. Toimistoissa on runsaasti tilaa ja työskentely on voitu järjestää väljästi ja turvallisesti. Työpisteet on sijoitettu siten, että kahden metrin turvavälit toteutuvat. Siivousta on tehostettu ja henkilöstöä ohjeistettu muun muassa ruokailujen ja liikkumisen järjestämisestä. Toimistotyöskentely on myös helpottanut perehdyttämistä, joka on täytynyt tehdä nopeasti ja huolellisesti. Esihenkilöt ovat olleet paikan päällä auttamassa.

Anne-Marie Mutanen on kokenut työskentelyn Kuopion Kallanrannan tiloissa turvalliseksi.

– Merkityt työpisteet sijaitsevat riittävien etäisyyksien välein. Tilojen näin laaja käyttö on mahdollista, kun muut finnveralaiset ovat suurelta osin etätöissä. Tänä erikoisena jaksona toimitiloissa työskentely tuntuu etuoikeudelta, mutta toisaalta tästä seuraa myös velvoitteita meille kaikille. Käsienpesu, desinfiointi ja turvavälien pitäminen toisiin kuuluvat nyt normaaliin arkeen ja nämä kaikki toistuvat useasti työpäivän aikana. Tällä on vaikutusta siihen, että säästymme myös normaaleiltakin kausiflunssilta.

Työtä yritysten hyväksi – ”kuin tuhannen palan palapeli”

Osaaminen on kasvanut jokaisen puhelun kautta. Olennaista on oppia tuntemaan perustiedot erityisesti korona-ajan tuotteista ja mistä lisätietoa löytyy.

– Kaikki toimistolla on toiminut hyvin ja järjestelyt ovat olleet ensiluokkaiset – heti ensimmäisestä aamusta lähtien. Kaikilla meillä extratiimiläisillä oli sama lähtötilanne ja aidosti innostusta työn aloittamisesta Finnveralla. Meidän oppimiseen ja meihin on luotettu heti alusta asti, Anne-Marie Mutanen kertoo.

– Voisin kuvata tätä työtä useamman tuhannen palan palapeliksi, jota joka päivä kasaa jollain tasolla eteenpäin. On hieno kokemus olla mukana yhtiössä, joka toimii eri toimipisteissä Suomessa. Eri puolilla maata istuu saman tiimin jäseniä ja tekevät työtä yhdessä virtuaalitoimistomaisesti. Se, että teemme työtä tällaisessa tilanteessa, on varmasti lajissaan työprojekti, jota ei ihan heti tule uudestaan. Ketterästi opimme uutta, mukaudumme muutokseen ja uusin linjauksiin. Eletään vahvasti tässä ja nyt, hän toteaa.

Lisää aiheesta:

Finnvera tehnyt maalis–huhtikuussa 10 000 rahoitus- ja muutospäätöstä (21.4.2020)

Finnveran yritysrahoitusmittari: Käyttöpääoman tarve yrityksissä kasvaa erittäin hurjasti, investoinnit jäihin – Korona tuo talouteen syvän montun (30.3.2020) 

Tiedot Finnveran palveluista yrityksille koronan aiheuttamassa tilanteessa on koottu sivulle finnvera.fi/korona

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tarja Svartström, henkilöstöjohtaja, Finnvera, puh. 040 826 2006

Kuvat

Anne-Marie Mutanen Kuopiossa Kallanrannan toimistotalon ovella.
Anne-Marie Mutanen Kuopiossa Kallanrannan toimistotalon ovella.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Finnvera Oyj
Finnvera Oyj
Porkkalankatu 1
00180 HELSINKI

029 460 11http://www.finnvera.fi

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj

Mikroyritysten investointien rahoituksessa ennätysvuosi, vaikka yleisesti investoinnit odottavat talouden käännettä23.4.2024 14:12:27 EEST | Tiedote

Epävarmasta toimintaympäristöstä huolimatta vuonna 2023 Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa rahoittamat mikroyritysten investoinnit kasvoivat euromääräisesti 17 prosenttia edellisvuodesta. Noin puolet rahoitetuista investoinneista kohdistui koneisiin ja kalustoon. Rahoitusta saaneiden aloittavien yritysten lukumäärä laski valtakunnallisesti kaikilla toimialoilla. Euromääräisesti matkailualan rahoitus kasvoi, kun se muilla toimialoilla laski.

Rahoitus ja kasvu -katsaus: Teollisuuspolitiikka nosti päätään koronapandemian aikana, mutta vaihde jäi päälle – Valtiontukikilpailu on Suomelle myrkkyä18.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomen viennin laskusuhdanne syveni vuoden 2023 aikana, ja tällä hetkellä viennin odotukset lähitulevaisuudesta ovat yhtä pessimistiset kuin koronapandemian pahimmassa vaiheessa. Vientitaantumalla on merkittävät vaikutukset kansantalouteen, sillä vientisektori työllistää suoraan ja välillisesti merkittävän määrän ihmisiä. Lisäksi vientiin päätyvät hyödykkeet ovat yleensä korkeamman arvonlisän tuotteita, joten viennin vähenemisestä seuraa myös kansantalouden tuottavuuden lasku. Samaan aikaan suurten talousmahtien protektionistinen teollisuuspolitiikka rapauttaa kansainvälistä kauppaa ja lisää valtiontukipolitiikkaa. Koronapandemian aikana nousut teollisuuspolitiikka on jäänyt päälle ja vahvistunut.

Finnveran Rahoitus ja kasvu -katsaus 1/2024: ”Investoinnit odottavat EKP:n ensimmäistä koronlaskua” – Investointien lykkääminen osoittaa, ettei hyviä projekteja ole, arvioi pääekonomisti16.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

Pk-yritysten rahoituskysynnän odotetaan pysyvän vaimeana seuraavien kuuden kuukauden aikana, ja investointeja on lykätty tai peruttu odottamaan korkotason laskua. Myös Suomen viennin odotus lähitulevaisuudesta on yhtä pessimistinen kuin koronapandemian pahimmassa vaiheessa. Erityisen ongelmallista tämän hetken tilanteessa on se, että syyt eivät ole pelkästään Suomen omissa käsissä vaan taustalla ovat globaali talouskehitys ja korkotaso. Taustalla on myös Suomen talouden syvempiä rakenteellisia haasteita, jotka heijastuvat investointien kannattavuuteen, arvioi Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Finnvera ja kauppakamarit: Suomalaiset pk-yritykset eivät hyödynnä riittävästi kilpailukykyä lisääviä viennin rahoitusratkaisuja21.3.2024 09:33:00 EET | Tiedote

Suomalaiset pk-yritykset eivät hyödynnä riittävästi erilaisia viennin rahoitusratkaisuja ja menettävät sen vuoksi kauppoja sekä altistuvat tarpeettomille luottotappioille. Riskeiltä suojautuminen ja maksuajan järjestäminen ostajalle tuovat kilpailukykyä. Kauppakamarit ja Finnvera käynnistävät yhdessä Vientikaupan rahoitus -kiertueen yritysten osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Finnvera aloittaa vekselirahoituksen pienissä vientikaupoissa15.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote

Finnvera alkaa rahoittaa vientikaupassa käytettäviä vekseleitä. Vekseli on vanha velkainstrumentti, joka nyt entisestään monipuolistaa Finnveran rahoitusmahdollisuuksia pienissä vientikaupoissa. Vekselirahoitus soveltuu pääomatavaroiden kauppaan, kun viejä ja ulkomainen ostaja ovat sopineet pitkästä, 2–5 vuoden maksuajasta ja vekseleiden käytöstä velkainstrumenttina. Vekselirahoitus, kuten Finnveran vuosi sitten käynnistämä vientiluottokin, on Finnveran ja tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n yhteistyönä myöntämä rahoitus. Nyrkkisääntönä on, että vekselirahoitusta käytetään, jos rahoitustarve on noin 0,2–2 miljoonaa euroa ja vientiluottoa tyypillisesti suurempiin, 2–20 miljoonan euron vientikauppoihin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye