Finnveran Maat ja markkinat -katsaus 2/2021: Voiko Venäjällä ja Valko-Venäjällä tehdä edelleen kauppaa?

Vientitakuut Venäjälle mahdollisia tapauskohtaisesti

Krimin valtaukseen liittyvät EU:n asettamat pakotteet ovat edelleen voimassa. USA:n keväällä asettamien uusien pakotteiden kohteina on henkilöitä ja yrityksiä, joita syytetään Yhdysvaltain vaalien häirinnästä ja kyberhyökkäyksistä. Lisäksi pakotteet estävät yhdysvaltalaisia rahoituslaitoksia ostamasta suoraan valtion liikkeelle laskemia arvopapereita (primary markets). Kaupankäynti jälkimarkkinoilla ei ole pakotteiden kohteena.

– Venäjän-kauppaan liittyy tällä hetkellä pakotteita, ja Finnvera noudattaa vientitakuutoiminnassa EU:n pakotteita sekä huomioi USA:n pakotteet. Myönnämme tapauskohtaisesti vientitakuita Venäjälle lyhyen, keskipitkän ja pitkän maksuajan vientikaupoille yritys- ja pankkiriskeiltä suojautumiseen, kertoo Finnveran maariskien hallintatiimin päällikkö Anu-Leena Koskelainen.

Uusia pakotteita Valko-Venäjälle – Vientitakuita ei toistaiseksi voida myöntää

Finnvera ei toistaiseksi myönnä vientitakuita Valko-Venäjälle. Vaikka EU-pakotteet koskevat valtionyrityksiä, talouden heikkenevät näkymät vaikuttavat myös yksityisiin yrityksiin.

EU on kesäkuun lopussa 2021 asettanut uusia talouspakotteita Valko-Venäjälle. EU:n aiemmat pakotteet olivat lähinnä henkilöpakotteita, kuten matkustuskieltoja ja varojen jäädytyksiä. Uudet pakotteet kohdistuvat EU:n vienti- ja tuontikauppaan Valko-Venäjän kanssa sekä rahoitussektoriin.

Vientikiellot koskevat muun muassa telekommunikaation tai internetin valvontaan tarkoitettujen laitteiden myyntiä ja toimitusta, teknologiaa, ohjelmistoja sekä niihin liittyvät palveluita.

Tuontikiellot koskevat esimerkiksi öljytuotteiden ostoa, tuontia tai siirtoa Valko-Venäjältä.

Suomalaisten yritysten näkemys Venäjän kaupasta nyt hieman positiivisempi kuin viime syksynä

Venäjä on suuri markkina ja vientimaana tärkeä. Poliittisen riskin vastuissa mitattuna Venäjä on edelleen Finnveran suurin vastuumaa.

Toukokuun Venäjän-kaupan barometrin mukaan vientiyritysten näkymät ovat positiivisempia kuin viime syksynä. Kauppa on kasvanut teollisuudessa ja kaupan alalla erityisesti pienissä yrityksissä, mutta palvelualan yrityksissä kasvunäkymät ovat edelleen hitaammat.

Barometrin mukaan koronatilanne on tuonut myös yllättävän ja pysyvän muutoksen kaupantekokäytäntöihin. Venäjällä henkilökohtaiset suhteet ovat tärkeitä, mutta korona-aikana on tehty digiloikka. Kauppaa on tehty etäyhteyksin sekä markkinointi ja myynti on digitalisoitunut.

Venäjän-kaupan barometri on kahdesti vuodessa toteutettava tutkimus Venäjän-kaupan näkymistä Suomessa. Tutkimuksen tilaajat ovat Suomalais-Venäläinen kauppakamari, East Office of Finnish Industries, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät.

Venäjän talous on vakaa, uudistuksia ei näköpiirissä

Koronarajoitukset iskivät rajusti palvelualaan ja pk-yrityksiin, joiden osuus Venäjän taloudesta on kuitenkin pienempi kuin useimmissa kehittyneissä talouksissa. Kaivannaisteollisuudelle vuosi oli heikko, mutta jalostusteollisuuden, kuten kemian- ja puunjalostusteollisuuden hyvä vire ja valtion tukitoimet auttoivat toisella vuosipuoliskolla talouden elpymistä. Venäjän talous selvisi odotettua vähemmällä, ja BKT supistui kolme prosenttia vuonna 2020.

Kuluvan vuoden talouskasvuennusteet ovat kolmen prosentin luokkaa, tulevina vuosina pienempiä. Venäjää vaivaa edelleen talouden alisuorittaminen, taloutta hallitsevat ei niin tehokkaat valtionyritykset. Rakenneuudistuksia ei ole edelleenkään näköpiirissä. Venäjän julkisen talouden tilanne on kuitenkin vakaa. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on suitsuttanut finanssiministeriötä ja keskuspankkia kurinalaisesta toiminnasta.

Kotitalouksien tulokehitys Venäjällä on ollut viime vuosina kuitenkin heikkoa. Viime vuonna käytettävissä olevat tulot laskivat noin viisi prosenttia. Ruplan kurssi on heikentynyt, ja Inflaatio on ollut kasvussa, toukokuussa vuositasolla kuusi prosenttia. Syyskuun duuman vaalien alla peruselintarvikkeita on hintasäännöstelty ja kertaluontoisia sosiaaliavustuksia myönnetty.

Valko-Venäjä – toivottavasti ei menetetty mahdollisuus?

Valko-Venäjä on ollut kiinnostava markkina myös suomalaisyrityksille – keskellä Eurooppaa sijaitseva yhdeksän miljoonan asukkaan, hyvän koulutustason markkina. Elokuun väärennettyjen presidentinvaalien tulosten jälkimaininki, brutaalisti murskatut rauhanomaiset mielenosoitukset sekä viimeistään toukokuinen lentokoneen pakottaminen laskeutumaan Minskiin muuttivat näkymät.

Valko-Venäjän talous perustuu valtion suureen rooliin. Maa on riippuvainen Venäjästä, mutta se on halunnut pitää suhteita yllä myös länteen. Valko-Venäjä on Euraasian talousunionin jäsen Venäjän, Armenian, Kazakstanin ja Kirgisian tavoin. Valko-Venäjän viennin rakenne on yksipuolinen: Valko-Venäjä on ostanut subventoitua raakaöljyä Venäjältä, prosessoinut sitä ja vienyt länteen. Toinen keskeinen vientituote on lannoitteet. Lannoitteet ja öljy kattavat noin 40 prosenttia vientituloista. Suurimmat vientikumppanit ovat Venäjä ja EU (2020 Venäjä 42 %, EU 21 %). Valko-Venäjän rahoittajista ylivoimaisesti suurin on Venäjä, sen jälkeen Euraasian kehityspankki ja Kiina.

Lue koko katsaus Finnveran uutishuoneesta