Finnvera Oyj

Finnveran Maat ja markkinat -katsaus: Ahdinkoon ajautunut Argentiina sai ulkomaiset rahoittajat paniikkiin – Aasiassa kasvu jatkuu

Jaa
Finnvera alkaa julkaista eri markkinoita suomalaisen viennin näkökulmasta luotaavaa Maat ja markkinat -katsausta. Ensimmäinen katsaus keskittyy Aasiaan ja toisaalta Latinalaiseen Amerikkaan. Aasian markkinoilla kasvu jatkuu. Argentiinassa poliittinen epävarmuus on romahduttanut luottamuksen maan talouteen, mikä vaikuttaa myös suomalaisten vientiyritysten mahdollisuuksiin Argentiinassa. OECD-maiden vientitakuulaitokset pudottivat Argentiinan äskettäin heikoimman maksukyvyn luokkaan.

Finnvera seuraa maan tilannetta tarkasti, eikä tällä hetkellä myönnä uusia pitkiä vientitakuita Argentiinaan suuntautuvaan vientiin. Lyhyen maksuajan remburssien takaaminen on vielä tapauskohtaisesti mahdollista. Syksyn 2019 presidentinvaaleja odotellessa poliittinen epävarmuus on romahduttanut luottamuksen talouteen. Peronistien paluu valtaan on alkanut näyttää hyvin mahdolliselta.

–Maan pelätään kääntyvän takaisin entiseen, suljetun ja populistisen politiikan suuntaan. Argentiina on aiemminkin aiheuttanut kansainvälisille sijoittajille luottotappioita ja sen velkoja on jouduttu useaan otteeseen uudelleenjärjestelemään, kertoo Latinalaiseen Amerikkaan erikoistunut aluepäällikkö Mika Relander.

–Esivaalien tulos laukaisi pelot ja sai ulkopuoliset rahoittajat kenties jopa ylireagoimaan tilanteeseen, jolloin lainahanat herkästi sulkeutuvat. Valuutansiirtorajoituksien asettaminen ei ainakaan paranna markkinoiden luottamusta uutta hallintoa odotellessa.

Suomalaista metsäteollisuuden vientiä paljon Latinalaiseen Amerikkaan

Vuoden 2018 lopussa Finnveran voimassa olevista vastuista ja sitovista tarjouksista 11 prosenttia oli Etelä- ja Keski-Amerikassa, ja Finnveran kaikista metsäsektorin vastuista yli 70 prosenttia Latinalaisessa Amerikassa. Alueen suurimmat vastuumaat ovat Brasilia, Chile ja Uruguay.

– Brasilia on iso markkina. Instituutioita pidetään vahvoina, vaikka poliittiset skandaalit ovat hyydyttäneet talouskasvun, Relander toteaa.

Muut maat: Kaukainen Aasia kiinnostaa

Kiina ja Aasian vientimarkkinat ovat suomalaisyrityksille kaukaisen kiinnostuksen kohteita. Finnveran ja Keskuskauppakamarin teettämässä vientikaupan rahoitusbarometrissa uusia kohdemaita kartoittavista vientiyrityksistä 7 prosenttia kertoi suunnittelevansa viennin käynnistämistä Kiinaan tai Japaniin. Aasia maanosana kiinnosti 6:ta prosenttia yrityksistä. Kiinan mainitsi tärkeimmäksi vientimaaksi vajaa viidennes kyselyyn vastanneista vientiyrityksistä.

Suomalaiset yritykset pärjäävät kertomansa mukaan Kiinassa verraten hyvin ja näkevät maassa merkittävää kasvupotentiaalia liiketoiminnalleen. Varsinkin cleantech- ja ict-aloilla näkymät ovat hyvät, mutta vaativat paikallisten markkinoiden tuntemusta ja pitkäjänteistä työtä asiakassuhteiden rakentamisessa.

Kiinassa ei automaattisesti ole ulkomaisen rahoituksen kysyntää toisin kuin länsimaissa, missä viennin rahoitustapojen käyttö on arkipäivää ja missä ostajayritykset usein itse kysyvät viejältä rahoitusjärjestelyä. Vientitakuiden tukeman vienninrahoituksen hyötyjä (ECA-rahoitus) täytyy selventää kiinalaisille, sanoo Latinalaisen Amerikan ohella Kiinaa seuraava Mika Relander. Rahoituksen tarjoaminen suomalaisviejän toimesta saattaa hyvinkin antaa viejälle kilpailuetua.

Nousevia markkinoita ovat myös muun muassa Vietnam ja Bangladesh, joissa molemmissa vuotuinen talouskasvu on 6 prosentin tasolla. EU:n ja Vietnamin allekirjoittama vapaakauppasopimus tullee voimaan alkuvuonna 2020 ja hyödyttää myös suomalaisia yrityksiä.

Suomalaisten vientiyritysten kiinnostus Bangladeshia kohtaan on kasvanut viime vuosina ja on näkynyt myös Finnveran palvelujen kysynnässä

Vientitakuulaitosten rooli kasvaa epävarmuuden noustessa

Finnveran puolivuosikatsauksen mukaan viennin rahoituksen kysyntä kasvoi alkuvuonna 2019 edellisvuoteen verrattuna. Kysynnän kasvu kertoo paitsi suomalaisten vientiyritysten aktiivisuudesta, myös epävarmuuden lisääntymisestä maailmantaloudessa. Vientitakuulaitosten rooli vientikauppojen rahoittamisessa kasvaa tyypillisesti taloudellisten ja poliittisten epävarmuustekijöiden noustessa.

Suomen virallisena vientitakuulaitoksena Finnveran tehtävä on huolehtia kilpailukykyisellä vienninrahoitusjärjestelmällä siitä, että suomalaisten vientitoimialojen kehitysmahdollisuudet ovat vähintään samalla tasolla kuin kilpailijamaissa.

Lisää aiheesta:

Tutustu Maat ja markkinat -katsaukseen Finnveran uutishuoneessa.

Finnveran maapolitiikat ja maiden riskiluokat löytyvät maaluokituskartasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Anu-Leena Koskelainen, tiiminvetäjä, maa- ja ympäristöriskien hallinta, Finnvera, puh. 029 460 2819


Mika Relander, aluepäällikkö, Finnvera, puh. 029 460 2725

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Finnvera Oyj
Finnvera Oyj
Porkkalankatu 1
00180 HELSINKI

029 460 11http://www.finnvera.fi

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj

Finnvera ja kauppakamarit: Suomalaiset pk-yritykset eivät hyödynnä riittävästi kilpailukykyä lisääviä viennin rahoitusratkaisuja21.3.2024 09:33:00 EET | Tiedote

Suomalaiset pk-yritykset eivät hyödynnä riittävästi erilaisia viennin rahoitusratkaisuja ja menettävät sen vuoksi kauppoja sekä altistuvat tarpeettomille luottotappioille. Riskeiltä suojautuminen ja maksuajan järjestäminen ostajalle tuovat kilpailukykyä. Kauppakamarit ja Finnvera käynnistävät yhdessä Vientikaupan rahoitus -kiertueen yritysten osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Finnvera aloittaa vekselirahoituksen pienissä vientikaupoissa15.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote

Finnvera alkaa rahoittaa vientikaupassa käytettäviä vekseleitä. Vekseli on vanha velkainstrumentti, joka nyt entisestään monipuolistaa Finnveran rahoitusmahdollisuuksia pienissä vientikaupoissa. Vekselirahoitus soveltuu pääomatavaroiden kauppaan, kun viejä ja ulkomainen ostaja ovat sopineet pitkästä, 2–5 vuoden maksuajasta ja vekseleiden käytöstä velkainstrumenttina. Vekselirahoitus, kuten Finnveran vuosi sitten käynnistämä vientiluottokin, on Finnveran ja tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n yhteistyönä myöntämä rahoitus. Nyrkkisääntönä on, että vekselirahoitusta käytetään, jos rahoitustarve on noin 0,2–2 miljoonaa euroa ja vientiluottoa tyypillisesti suurempiin, 2–20 miljoonan euron vientikauppoihin.

Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan aluekatsaus 1–12/2023: Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla investoinnit voimakkaasti kasvussa, Finnveran rahoitus kasvoi Keski-Pohjanmaalla14.3.2024 10:00:00 EET | Tiedote

Finnvera myönsi vuonna 2023 rahoitusta Pohjanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle yhteensä 90 miljoonaa euroa, kun määrä edellisvuonna oli 102 miljoonaa euroa. Myönnetyn rahoituksen määrä kasvoi Keski-Pohjanmaalla. Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla rahoitus kohdistui selvästi aiempaa enemmän investointeihin. Alueella rahoitettujen yrityskauppojen yhteenlaskettu määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Myönteistä on uusien, vihreän siirtymän investointeihin tarkoitettujen lainojen myöntäminen.

Finnveran omistajanvaihdoskatsaus 1–12/2023: Yrityskauppojen määrä laski, piristymisen merkkejä näkyvissä14.3.2024 08:30:00 EET | Tiedote

Alkuvuosi 2023 oli edelleen vilkas ja Finnveran rahoituksen myöntö omistusjärjestelyihin oli hyvällä tasolla, mutta yrityskauppojen määrä laski loppuvuotta kohti. Finnvera myönsi rahoitusta omistajanvaihdoksiin tammi–joulukuussa 2023 yhteensä noin 121 miljoonaa euroa, kun määrä edellisvuonna oli 130 miljoonaa euroa. Eniten yrityskauppoja tehtiin Uudellamaalla. Maakunnista erottuivat Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Keski-Suomi, joissa euromääräinen rahoitus kasvoi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye