Finnveran Rahoitus & kasvu -katsaus 2/2022: Suomen talouskasvu notkahtaa prosenttiyksiköllä – Yritysten ykköshuolena sodan suorien vaikutusten sijaan epävarmuus ja inflaatio – komponenttipula jo kasvun esteenä
- Finnveran yritysrahoitusmittari: Rahoituksen kysynnän odotetaan laskevan tulevien 6 kuukauden aikana. Asteikolla 1‒10 rahoituskysynnän keskiarvo on 6,3 (6,7). Kustannusinflaatio kasvattaa rahoituskysyntää, mutta toisaalta investointien lykkääminen tulevaisuuteen vähentää sitä. Yritysrahoitusmittari-kysely tehtiin viikolla 18, ja vastaajina oli 58 Finnveran pk- ja suuryritysten parissa työskentelevää rahoituspäällikköä, aluejohtoa sekä luottopäättäjiä eri puolilta maata.
- Venäjän vaikutus: Venäjän hyökkäys Ukrainaan, sota ja pakotteet ovat lisänneet epävarmuutta ja vaikuttavat yritysten investointihalukkuuteen. Haasteina myös raaka-ainepulan ja inflaation kiihtyminen. Venäjän turismista ja rajaliikenteestä riippuvaiset liiketoiminnot ovat vaikeuksissa. Vastausten mukaan Suomen Nato-jäsenyys voi vahvistaa Suomen asemaa investointikohteena.
- Talous: Suomen talouskasvu hidastuu epävarmuuden kasvusta johtuen 1 prosenttiyksikön vuonna 2022. Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on kuitenkin selvästi pienempi vaikutus Suomen bkt:een kuin koronapandemialla tai finanssikriisillä 2009.
Suomen bruttokansantuote hidastuu sodan seurauksena – koronan ja finanssikriisin iskut olivat silti moninkertaiset
Vuonna 2021 talous niin Suomessa kuin muuallakin kääntyi ripeään kasvuun, ja koronan aiheuttamat tuotannolliset tappiot saatiin kurottua umpeen. Kaikki näytti suhteellisen hyvältä, jopa toiveikkaalta vielä alkuvuonna 2022, kunnes Venäjän aloittama hyökkäyssota yllätti Euroopan. Tämä näkyi paitsi inhimillisenä tragediana Ukrainassa, myös hitaampana talouskasvuna erityisesti Euroopassa. Epävarmuus syö talouskasvua myös Suomessa, mutta selvästi vähemmän kuin esimerkiksi koronapandemia.
”Epävarmuuden kasvu on yhteydessä tuotannon alenemiseen. On selvästi nähtävissä, kuinka finanssikriisin tai koronapandemian aikana epävarmuus nousi. Vuonna 2009 Suomen bruttokansantuote romahti 8,1 prosentilla. Koronavuonna bkt tippui Suomessa 2,3 prosenttia. Raha- ja finanssipoliittinen tilanne oli finanssikriisin ja koronapandemian aikaan erilainen, samoin kriisien luonne. Epävarmuusindeksiä soveltamalla kuitenkin voidaan arvioida, että Venäjän hyökkäys tarkoittaisi hieman reilun prosenttiyksikön tiputusta Suomen talouskasvussa”, Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki arvioi.
Rahoituskysynnästä tavanomaista suurempi osa on halutonta velkaantumista – materiaalien hamstraaminen rasittaa yritysten kassaa
Finnveran rahoitusammattilaisille tehdyn kyselyn perusteella joka toinen vastaaja arvioi teollisuuden näkymien olevan positiivisimpia. Luku on kuitenkin laskenut selvästi edellisestä eli viime vuoden syksyn kyselystä. Teollisuudessa kasvun esteenä on komponenttipula. Kyselyn mukaan osa yrityksistä pyrkii hamstraamaan materiaaleja, mikä aiheuttaa rahoitustarvetta ja kiihdyttää hintojen nousua. Osa vastaajista arvioi, että rahoituskysynnästä tavanomaista suurempi osa on halutonta velkaantumista: yritykset tarvitsevat käyttöpääomaa selvitäkseen - eivät niinkään suunnitellusti kehittyäkseen. Rakentamisen näkymät ovat heikentyneet syksyn 17 prosentista 9 prosenttiin. Kaupan näkymät ovat puolestaan kohentuneet syksyn muutamasta prosentista 17 prosenttiin.
”Vaikutukset tuntuvat nyt osittain eri toimialoilla kuin koronapandemiassa. Nyt palvelualan ja kaupan näkymät ovat hyvät. Myös matkailussa nähdään pitkästä aikaa valoa, vaikka venäläisten matkailijoiden tulo tyrehtyy. Kustannusinflaation kiihtyminen on suurin haaste rakennusalalla, jossa todennäköisesti investointeja tullaan lykkäämään.”
”Suurin osa ihmisistä tavalla tai toisella kärsii inflaatiosta, ja siksi sitä pyritään välttämään. Yrittäjät eivät pidä kustannusten noususta, kuluttajat vihaavat hintojen nousua ja lisäksi inflaatio vaikeuttaa tulevaisuuden ennakointia ja jakaa tuloja uudelleen pitempään jatkuessaan. Esimerkiksi velalliset usein hyötyvät”, Kotamäki sanoo.
Korvaavat markkinat, vihreä siirtymä ja Nato mahdollisia lääkkeitä epävarmuuteen
Kyselyssä tärkeinä asioina nähtiin myös yritysten mahdollisuus löytää uusia markkinoita sekä Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys, jotka voisivat toimia lääkkeinä investointeja jarruttavaan epävarmuuteen.
”Luottoluokittajien arvion mukaan Suomen asema investointikohteena on edelleen vakaa, mutta epävarmuus pitää yrityksiä varpaillaan. Kyselyssä arviot Suomen asemasta investointikohteena kuitenkin jakautuivat: neljännes vastaajista katsoo, että Suomen asema on heikentynyt vain vähän, kolmannes on keskitien kulkijoita ja reilut 40 prosenttia ajattelee, että Suomen asema investointikohteena on selvästi heikentynyt”, Kotamäki sanoo.
Moni vastaaja näkee edessäpäin myös positiivisia asioita, kun yritykset ryhtyvät toteuttamaan tekemättömiä ja siirrettyjä hankkeitaan. Sekä vihreä siirtymä että kaupanesteet Venäjälle ovat tekijöitä, jotka pakottavat yritykset hakemaan uusia markkinoita ja uudistumaan.
”Rohkeille ja optimistisille toimijoille edessä ostajan markkinat”, vastauksissa todetaan.
Lisätiedot:
Rahoitus & kasvu -katsaus 2/2022 (PDF)
Ajantasaiset tiedot Finnveran rahoituksesta vuonna 2022: finnvera.fi/rahoitustoiminta
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Rahoitus ja kasvu -katsaus: Teollisuuspolitiikka nosti päätään koronapandemian aikana, mutta vaihde jäi päälle – Valtiontukikilpailu on Suomelle myrkkyä18.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen viennin laskusuhdanne syveni vuoden 2023 aikana, ja tällä hetkellä viennin odotukset lähitulevaisuudesta ovat yhtä pessimistiset kuin koronapandemian pahimmassa vaiheessa. Vientitaantumalla on merkittävät vaikutukset kansantalouteen, sillä vientisektori työllistää suoraan ja välillisesti merkittävän määrän ihmisiä. Lisäksi vientiin päätyvät hyödykkeet ovat yleensä korkeamman arvonlisän tuotteita, joten viennin vähenemisestä seuraa myös kansantalouden tuottavuuden lasku. Samaan aikaan suurten talousmahtien protektionistinen teollisuuspolitiikka rapauttaa kansainvälistä kauppaa ja lisää valtiontukipolitiikkaa. Koronapandemian aikana nousut teollisuuspolitiikka on jäänyt päälle ja vahvistunut.
Finnveran Rahoitus ja kasvu -katsaus 1/2024: ”Investoinnit odottavat EKP:n ensimmäistä koronlaskua” – Investointien lykkääminen osoittaa, ettei hyviä projekteja ole, arvioi pääekonomisti16.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Pk-yritysten rahoituskysynnän odotetaan pysyvän vaimeana seuraavien kuuden kuukauden aikana, ja investointeja on lykätty tai peruttu odottamaan korkotason laskua. Myös Suomen viennin odotus lähitulevaisuudesta on yhtä pessimistinen kuin koronapandemian pahimmassa vaiheessa. Erityisen ongelmallista tämän hetken tilanteessa on se, että syyt eivät ole pelkästään Suomen omissa käsissä vaan taustalla ovat globaali talouskehitys ja korkotaso. Taustalla on myös Suomen talouden syvempiä rakenteellisia haasteita, jotka heijastuvat investointien kannattavuuteen, arvioi Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Finnvera ja kauppakamarit: Suomalaiset pk-yritykset eivät hyödynnä riittävästi kilpailukykyä lisääviä viennin rahoitusratkaisuja21.3.2024 09:33:00 EET | Tiedote
Suomalaiset pk-yritykset eivät hyödynnä riittävästi erilaisia viennin rahoitusratkaisuja ja menettävät sen vuoksi kauppoja sekä altistuvat tarpeettomille luottotappioille. Riskeiltä suojautuminen ja maksuajan järjestäminen ostajalle tuovat kilpailukykyä. Kauppakamarit ja Finnvera käynnistävät yhdessä Vientikaupan rahoitus -kiertueen yritysten osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
Finnvera aloittaa vekselirahoituksen pienissä vientikaupoissa15.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finnvera alkaa rahoittaa vientikaupassa käytettäviä vekseleitä. Vekseli on vanha velkainstrumentti, joka nyt entisestään monipuolistaa Finnveran rahoitusmahdollisuuksia pienissä vientikaupoissa. Vekselirahoitus soveltuu pääomatavaroiden kauppaan, kun viejä ja ulkomainen ostaja ovat sopineet pitkästä, 2–5 vuoden maksuajasta ja vekseleiden käytöstä velkainstrumenttina. Vekselirahoitus, kuten Finnveran vuosi sitten käynnistämä vientiluottokin, on Finnveran ja tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n yhteistyönä myöntämä rahoitus. Nyrkkisääntönä on, että vekselirahoitusta käytetään, jos rahoitustarve on noin 0,2–2 miljoonaa euroa ja vientiluottoa tyypillisesti suurempiin, 2–20 miljoonan euron vientikauppoihin.
Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan aluekatsaus 1–12/2023: Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla investoinnit voimakkaasti kasvussa, Finnveran rahoitus kasvoi Keski-Pohjanmaalla14.3.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Finnvera myönsi vuonna 2023 rahoitusta Pohjanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle yhteensä 90 miljoonaa euroa, kun määrä edellisvuonna oli 102 miljoonaa euroa. Myönnetyn rahoituksen määrä kasvoi Keski-Pohjanmaalla. Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla rahoitus kohdistui selvästi aiempaa enemmän investointeihin. Alueella rahoitettujen yrityskauppojen yhteenlaskettu määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Myönteistä on uusien, vihreän siirtymän investointeihin tarkoitettujen lainojen myöntäminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme