Finnveran Rahoitus & kasvu -katsaus: Epävarmuus hyydyttämässä investoinnit, yritykset varautuvat talveen – ”Mitä vain voi tapahtua”
- Finnveran yritysrahoitusmittari: Rahoituksen kysynnän odotetaan laskevan huomattavasti tulevien 6 kuukauden aikana. Asteikolla 1‒10 rahoituskysynnän keskiarvo on 5,7, kun se vuosi sitten syksyllä oli 6,7 ja tänä keväänä 6,3. Yritysrahoitusmittari-kysely tehtiin viikolla 40, ja vastaajina oli 58 Finnveran pk- ja suuryritysten parissa työskentelevää rahoituspäällikköä, aluejohtoa sekä luottopäättäjiä eri puolilta maata. Keväällä 2020 koronapandemian alkuvaiheessa rahoituskysynnän keskiarvo oli 6.
- Yritysten näkymät: Suurimpana syynä yritysten varovaisuuteen nähdään yleisen epävarmuuden lisääntyminen (60 % vastaajista) ja kustannusten nousu (29 %). Taustatekijöitä ovat muun muassa Venäjän aloittaman sodan vaikutukset, inflaatio, kustannusten nousu, komponenttien saatavuus ja todennäköinen taantuma.
Investointien väheneminen on Suomen talouden kannalta huolestuttavaa
Epävarmuuden kasvu vähentää investointihaluja, kun saman tuoton saadakseen yritykset joutuvat kestämään suurempaa riskiä. Myös kokonaiskysynnän vähentyminen tekee yrityksistä varovaisia, jotta ne eivät rakentaisi liikakapasiteettia.
- Tyhjien konehallien ylläpito ei ole ilmaista. Toisaalta taantuma-aikoina kansantaloudessa on käyttämätöntä kapasiteettia, minkä hyödyntäminen saattaa olla kannattavaa. Lisäksi taantumat eivät yleensä ole pitkäkestoisia, joten investointi taantuman aikana saattaa johtaa esimerkiksi teollisuuslaitoksen käyttöönottoon oikea-aikaisesti juuri nousukauden alkuvaiheessa, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Inflaation heräämisen takia nollakorkojen aika on toistaiseksi ohi. Samaan aikaan reaalikorko, eli nimellisen korkotason ja inflaation erotus, on todella alhainen.
- Tavallisesti matala reaalikorkotaso kannustaa investoimaan, koska pääoman hinta on negatiivinen. Mutta olennaisia tekijöitä on muitakin, ja siksi emme näe valtavaa investointiaaltoa negatiivisista koroista huolimatta. Yritykset eivät huomioi pelkästään korkotasoa tässä ja nyt, vaan myös korkojen kehityksen tulevaisuudessa. Harva uskoo korkojen jäävän pysyvästi näin matalalle.
Paitsi toimialat, myös yritykset alojen sisällä jakautuvat kahteen leiriin
Kyselyn mukaan hyvillä kasvuyrityksillä tuntuu menevän edelleen mukavasti, kun taas osa yrityksistä on vaikeuksissa.
Esimerkiksi konepajat saavat tarjouspyyntöjä entiseen tapaan, mutta komponenttipula on saattanut tuoda lykkäyksiä projekteihin. Pitkän tilauskannan yritykset kärsivät materiaalipulasta, hintojen noususta ja toimitusten viivästyksistä.
Meneillään oleva energiakriisi ja vihreän siirtymän vauhdittaminen ovat piristäneet etenkin energiasektoria, ja uutta kysyntää on myös puolustusvälineteollisuudessa.
Monet yritykset tuntuvat varautuvan voimakkaasti tulevaan talveen ”mitä vain voi tapahtua” -asenteella. Jos ja kun edessä on taantuma, Suomi ottaa sen Kotamäen mukaan vastaan hyvistä lähtökohdista.
- Positiivinen uutinen on se, että Suomen taloudellinen tilanne on toistaiseksi verrattain hyvä. Työllisyysaste on liki 74 prosenttia ja työttömyysastekin 7 prosenttia eli Suomen näkökulmasta matala. Ilman rakenteellisia uudistuksia työttömyysastetta on vaikea painaa alemmas inflaation kiihtymättä.
Venäjän-kaupan menetyksiä korvattu – Suomen vienti vetää edelleen hyvin
Suomen kokonaisviennin osuus Venäjälle on puolittunut viime vuoden reilusta 5 prosentista. Venäjän-markkinoilta vetäytyneet yritykset ovat etsineet aktiivisesti uusia korvaavia markkinoita tuotteilleen, ja moni vientiyritys on onnistunut tässä kyselyn mukaan yllättävän hyvin. Vienti on suuntautunut idän sijasta länteen, Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.
- Vähintäänkin yritykset ovat onnistuneet sopeuttamaan toimintaansa Venäjän-kaupan loppumiseen. Vie kuitenkin aikansa ennen kuin menetetty volyymi saadaan takaisin ja kannattavuus entiselleen. Kilpailu länsimarkkinoillakin on nyt kovaa, kun muutkin hakevat korvaavia markkinoita, Kotamäki sanoo.
Suomen viennin arvo on edelleen merkittävästi viime vuotta korkeammalla tasolla. Todennäköistä kuitenkin on, että maailmantalouden liikkeet heijastuvat Suomen vientiin viiveellä ja negatiivinen vaikutus on vasta edessä.
- Kuten kyselyn vastauksissa tuli esille, maailman tilanne on hyvin epävarma ja monissa maissa talouden näkymät heikot, mikä vaikeuttaa yleisesti ottaen rahoituksen saantia. Finnveran kaltaisten vientitakuulaitosten rooli tullee jälleen korostumaan viennin rahoituksessa.
Lisätietoja:
Rahoitus & kasvu -katsaus: Talousympäristö viilenee – Suomen lähtötaso taantumaan hyvä (PDF)
Katso Finnveran Rahoitus & kasvu LIVE -webinaarin tallenne 12.10. Pandemia, inflaatio, taantuma... Mitä vielä edessä? Keskustelussa hallituksen puheenjohtaja Outi Luukko Rester Oy, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjät ja puheenjohtaja Martin Paasi Suomen Ekonomit.
Finnveran Rahoitus & kasvu -katsaukset: www.finnvera.fi/rahoitusjakasvu
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Rahoitus ja kasvu -katsaus: Teollisuuspolitiikka nosti päätään koronapandemian aikana, mutta vaihde jäi päälle – Valtiontukikilpailu on Suomelle myrkkyä18.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen viennin laskusuhdanne syveni vuoden 2023 aikana, ja tällä hetkellä viennin odotukset lähitulevaisuudesta ovat yhtä pessimistiset kuin koronapandemian pahimmassa vaiheessa. Vientitaantumalla on merkittävät vaikutukset kansantalouteen, sillä vientisektori työllistää suoraan ja välillisesti merkittävän määrän ihmisiä. Lisäksi vientiin päätyvät hyödykkeet ovat yleensä korkeamman arvonlisän tuotteita, joten viennin vähenemisestä seuraa myös kansantalouden tuottavuuden lasku. Samaan aikaan suurten talousmahtien protektionistinen teollisuuspolitiikka rapauttaa kansainvälistä kauppaa ja lisää valtiontukipolitiikkaa. Koronapandemian aikana nousut teollisuuspolitiikka on jäänyt päälle ja vahvistunut.
Finnveran Rahoitus ja kasvu -katsaus 1/2024: ”Investoinnit odottavat EKP:n ensimmäistä koronlaskua” – Investointien lykkääminen osoittaa, ettei hyviä projekteja ole, arvioi pääekonomisti16.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Pk-yritysten rahoituskysynnän odotetaan pysyvän vaimeana seuraavien kuuden kuukauden aikana, ja investointeja on lykätty tai peruttu odottamaan korkotason laskua. Myös Suomen viennin odotus lähitulevaisuudesta on yhtä pessimistinen kuin koronapandemian pahimmassa vaiheessa. Erityisen ongelmallista tämän hetken tilanteessa on se, että syyt eivät ole pelkästään Suomen omissa käsissä vaan taustalla ovat globaali talouskehitys ja korkotaso. Taustalla on myös Suomen talouden syvempiä rakenteellisia haasteita, jotka heijastuvat investointien kannattavuuteen, arvioi Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Finnvera ja kauppakamarit: Suomalaiset pk-yritykset eivät hyödynnä riittävästi kilpailukykyä lisääviä viennin rahoitusratkaisuja21.3.2024 09:33:00 EET | Tiedote
Suomalaiset pk-yritykset eivät hyödynnä riittävästi erilaisia viennin rahoitusratkaisuja ja menettävät sen vuoksi kauppoja sekä altistuvat tarpeettomille luottotappioille. Riskeiltä suojautuminen ja maksuajan järjestäminen ostajalle tuovat kilpailukykyä. Kauppakamarit ja Finnvera käynnistävät yhdessä Vientikaupan rahoitus -kiertueen yritysten osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
Finnvera aloittaa vekselirahoituksen pienissä vientikaupoissa15.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finnvera alkaa rahoittaa vientikaupassa käytettäviä vekseleitä. Vekseli on vanha velkainstrumentti, joka nyt entisestään monipuolistaa Finnveran rahoitusmahdollisuuksia pienissä vientikaupoissa. Vekselirahoitus soveltuu pääomatavaroiden kauppaan, kun viejä ja ulkomainen ostaja ovat sopineet pitkästä, 2–5 vuoden maksuajasta ja vekseleiden käytöstä velkainstrumenttina. Vekselirahoitus, kuten Finnveran vuosi sitten käynnistämä vientiluottokin, on Finnveran ja tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n yhteistyönä myöntämä rahoitus. Nyrkkisääntönä on, että vekselirahoitusta käytetään, jos rahoitustarve on noin 0,2–2 miljoonaa euroa ja vientiluottoa tyypillisesti suurempiin, 2–20 miljoonan euron vientikauppoihin.
Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan aluekatsaus 1–12/2023: Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla investoinnit voimakkaasti kasvussa, Finnveran rahoitus kasvoi Keski-Pohjanmaalla14.3.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Finnvera myönsi vuonna 2023 rahoitusta Pohjanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle yhteensä 90 miljoonaa euroa, kun määrä edellisvuonna oli 102 miljoonaa euroa. Myönnetyn rahoituksen määrä kasvoi Keski-Pohjanmaalla. Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla rahoitus kohdistui selvästi aiempaa enemmän investointeihin. Alueella rahoitettujen yrityskauppojen yhteenlaskettu määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Myönteistä on uusien, vihreän siirtymän investointeihin tarkoitettujen lainojen myöntäminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme