Finnvera Oyj

Finnveran Rahoitus & kasvu -katsaus: Epävarmuus hyydyttämässä investoinnit, yritykset varautuvat talveen – ”Mitä vain voi tapahtua”

Jaa

Yleisen epävarmuuden lisääntyminen ja kustannusten nousu uhkaa hyydyttää uudet investoinnit lähikuukausina. Monet yritykset varautuvat nyt kassan riittävyyteen ja välttämättömiin kuluihin. Odotukset yritysrahoituksen kysynnästä tulevien 6 kuukauden aikana ovat jopa alempana kuin koronapandemian alkuvaiheessa, selviää Finnveran yritysrahoitusmittarista. Edessä voi jälleen olla tarvetta lyhennysvapaille ja muille rahoituksen uudelleenjärjestelyille. Yritysten riskinsietokyky on nyt koetuksella. Toimialojen välillä on kuitenkin suuria eroja. Rahoituksen kysynnän ja näkymien odotetaan edelleen kehittyvän positiivisimmin teollisuudessa, rakentamisessa taas odotukset ovat heikoimmat. Varovaisen positiivista on myös se, että Venäjän-markkinoilta poistuneet yritykset ovat löytäneet yllättävän hyvin uusia markkinoita.

Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
  • Finnveran yritysrahoitusmittari: Rahoituksen kysynnän odotetaan laskevan huomattavasti tulevien 6 kuukauden aikana. Asteikolla 1‒10 rahoituskysynnän keskiarvo on 5,7, kun se vuosi sitten syksyllä oli 6,7 ja tänä keväänä 6,3. Yritysrahoitusmittari-kysely tehtiin viikolla 40, ja vastaajina oli 58 Finnveran pk- ja suuryritysten parissa työskentelevää rahoituspäällikköä, aluejohtoa sekä luottopäättäjiä eri puolilta maata. Keväällä 2020 koronapandemian alkuvaiheessa rahoituskysynnän keskiarvo oli 6.
  • Yritysten näkymät: Suurimpana syynä yritysten varovaisuuteen nähdään yleisen epävarmuuden lisääntyminen (60 % vastaajista) ja kustannusten nousu (29 %). Taustatekijöitä ovat muun muassa Venäjän aloittaman sodan vaikutukset, inflaatio, kustannusten nousu, komponenttien saatavuus ja todennäköinen taantuma.

Investointien väheneminen on Suomen talouden kannalta huolestuttavaa

Epävarmuuden kasvu vähentää investointihaluja, kun saman tuoton saadakseen yritykset joutuvat kestämään suurempaa riskiä. Myös kokonaiskysynnän vähentyminen tekee yrityksistä varovaisia, jotta ne eivät rakentaisi liikakapasiteettia.

- Tyhjien konehallien ylläpito ei ole ilmaista. Toisaalta taantuma-aikoina kansantaloudessa on käyttämätöntä kapasiteettia, minkä hyödyntäminen saattaa olla kannattavaa. Lisäksi taantumat eivät yleensä ole pitkäkestoisia, joten investointi taantuman aikana saattaa johtaa esimerkiksi teollisuuslaitoksen käyttöönottoon oikea-aikaisesti juuri nousukauden alkuvaiheessa, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Inflaation heräämisen takia nollakorkojen aika on toistaiseksi ohi. Samaan aikaan reaalikorko, eli nimellisen korkotason ja inflaation erotus, on todella alhainen.

- Tavallisesti matala reaalikorkotaso kannustaa investoimaan, koska pääoman hinta on negatiivinen. Mutta olennaisia tekijöitä on muitakin, ja siksi emme näe valtavaa investointiaaltoa negatiivisista koroista huolimatta. Yritykset eivät huomioi pelkästään korkotasoa tässä ja nyt, vaan myös korkojen kehityksen tulevaisuudessa. Harva uskoo korkojen jäävän pysyvästi näin matalalle.

Paitsi toimialat, myös yritykset alojen sisällä jakautuvat kahteen leiriin

Kyselyn mukaan hyvillä kasvuyrityksillä tuntuu menevän edelleen mukavasti, kun taas osa yrityksistä on vaikeuksissa.

Esimerkiksi konepajat saavat tarjouspyyntöjä entiseen tapaan, mutta komponenttipula on saattanut tuoda lykkäyksiä projekteihin. Pitkän tilauskannan yritykset kärsivät materiaalipulasta, hintojen noususta ja toimitusten viivästyksistä.

Meneillään oleva energiakriisi ja vihreän siirtymän vauhdittaminen ovat piristäneet etenkin energiasektoria, ja uutta kysyntää on myös puolustusvälineteollisuudessa.

Monet yritykset tuntuvat varautuvan voimakkaasti tulevaan talveen ”mitä vain voi tapahtua” -asenteella. Jos ja kun edessä on taantuma, Suomi ottaa sen Kotamäen mukaan vastaan hyvistä lähtökohdista.

- Positiivinen uutinen on se, että Suomen taloudellinen tilanne on toistaiseksi verrattain hyvä. Työllisyysaste on liki 74 prosenttia ja työttömyysastekin 7 prosenttia eli Suomen näkökulmasta matala. Ilman rakenteellisia uudistuksia työttömyysastetta on vaikea painaa alemmas inflaation kiihtymättä.

Venäjän-kaupan menetyksiä korvattu – Suomen vienti vetää edelleen hyvin

Suomen kokonaisviennin osuus Venäjälle on puolittunut viime vuoden reilusta 5 prosentista. Venäjän-markkinoilta vetäytyneet yritykset ovat etsineet aktiivisesti uusia korvaavia markkinoita tuotteilleen, ja moni vientiyritys on onnistunut tässä kyselyn mukaan yllättävän hyvin. Vienti on suuntautunut idän sijasta länteen, Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.

- Vähintäänkin yritykset ovat onnistuneet sopeuttamaan toimintaansa Venäjän-kaupan loppumiseen. Vie kuitenkin aikansa ennen kuin menetetty volyymi saadaan takaisin ja kannattavuus entiselleen. Kilpailu länsimarkkinoillakin on nyt kovaa, kun muutkin hakevat korvaavia markkinoita, Kotamäki sanoo.

Suomen viennin arvo on edelleen merkittävästi viime vuotta korkeammalla tasolla. Todennäköistä kuitenkin on, että maailmantalouden liikkeet heijastuvat Suomen vientiin viiveellä ja negatiivinen vaikutus on vasta edessä.

- Kuten kyselyn vastauksissa tuli esille, maailman tilanne on hyvin epävarma ja monissa maissa talouden näkymät heikot, mikä vaikeuttaa yleisesti ottaen rahoituksen saantia. Finnveran kaltaisten vientitakuulaitosten rooli tullee jälleen korostumaan viennin rahoituksessa.

Lisätietoja:

Rahoitus & kasvu -katsaus: Talousympäristö viilenee – Suomen lähtötaso taantumaan hyvä (PDF)

Katso Finnveran Rahoitus & kasvu LIVE -webinaarin tallenne 12.10. Pandemia, inflaatio, taantuma... Mitä vielä edessä? Keskustelussa hallituksen puheenjohtaja Outi Luukko Rester Oy, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjät ja puheenjohtaja Martin Paasi Suomen Ekonomit. 

Finnveran Rahoitus & kasvu -katsaukset: www.finnvera.fi/rahoitusjakasvu

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878

Kuvat

Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Lataa
Pk-yritysten investointiaikeet ja talouden odotettu kehitys
Pk-yritysten investointiaikeet ja talouden odotettu kehitys
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Finnvera Oyj
Finnvera Oyj
Porkkalankatu 1
00180 HELSINKI

029 460 11http://www.finnvera.fi

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj

Finnveran vientiluotto paikkaa aukon viennin rahoituksessa – parantaa etenkin pienempien vientihankkeiden ja pk-yritysten mahdollisuuksia3.2.2023 14:59:56 EET | Tiedote

Finnvera-konserni käynnistää alle 20 miljoonan euron vientiluottojen myöntämisen suomalaisten vientiyritysten ulkomaisille asiakkaille suoraan ilman pankin osallistumista rahoitukseen. Suora vientiluotto on mahdollinen eduskunnan hyväksyttyä muutoksen julkisesti tuettuja vienti- ja alusluottoja sekä korontasausta koskevaan lakiin. Tasavallan presidentti vahvisti lain tänään. Tavoitteena on parantaa rahoituksen saatavuutta pienempiin vientihankkeisiin ja edistää pienten ja keskisuurten yritysten vientiä ja kasvua. Näiden vientiluottojen myöntäminen alkaa lakimuutoksen tultua voimaan 10.2.2023.

Takana pandemia, Euroopassa sota, edessä taantuma – Talouden myllerryksessä hitaan kasvun vuosi tuntuisi lottovoitolta28.12.2022 09:15:00 EET | Tiedote

Parhaimmillaan vuosi 2023 on hitaan kasvun vuosi, ja vuonna 2024 talouden odotetaan taas kasvavan normaalisti tai jopa nopeammin. Vaikeasti ennustettavat ja äkilliset tapahtumat ovat kuitenkin mahdollisia. Esimerkiksi hitaamman talouskasvun Kiina on arvaamaton toimija, arvioi Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Yleisin ennuste on, että Suomi vajoaa taantumaan vuonna 2023. Talouden ennustaminen on ollut viime vuosina epäkiitollista puuhaa. Koronapandemian jälkeisen vahvan kasvuvuoden 2021 jälkeen odotettiin toista hyvää vuotta, mutta sen sijaan vuotta 2022 leimasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan seurannut epävarmuus, energiakriisi ja kiihtynyt inflaatio.

Interim Management Statement 1 January–30 September 202210.11.2022 10:30:14 EET | Press release

Finnvera Group, Stock Exchange Release 10 November 2022 Interim Management Statement 1 January–30 September 2022 Corporate investments and demand for financing declining – Finnvera Group's result in January–September showed a loss of EUR 19 million Finnvera Group, summary Jan–Sep/2022 (vs. Jan–Sep /2021 or 31 December 2021) Result -19 MEUR (106) – the loss provisions made at the beginning of the year due to the export credit guarantee exposure in Russia remained unchanged – as yet, there were no grounds for reversing loss provisions made in 2020. Result by segments: Result of the parent company Finnvera plc’s SME and midcap business 16 MEUR (19) and the result of Large Corporates business came to -64 MEUR (56). The subsidiary Finnish Export Credit Ltd had an impact of 29 MEUR (30) on the Group’s result. The separate result for export credit guarantee and special guarantee operations was -79 MEUR (58). Balance sheet total EUR 12.9 bn (12.2), increase 5%. Contingent liabilities stood at

Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–30.9.202210.11.2022 10:30:06 EET | Tiedote

Finnvera-konserni, pörssitiedote 10.11.2022 Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–30.9.2022 Yritysten investoinnit ja rahoituksen kysyntä kääntymässä laskuun – Finnvera-konsernin tammi–syyskuun tulos 19 miljoonaa euroa tappiollinen Finnvera-konserni, yhteenveto 1–9/2022 (vs. 1–9/2021 tai 31.12.2021) Tulos -19 Me (106) – alkuvuonna tehdyt Venäjän vientitakuuvastuiden tappiovaraukset ennallaan – perusteita vuonna 2020 tehtyjen tappiovarausten purkamiselle ei vielä ollut. Tulokset segmenteittäin: Finnvera Oyj:n pk- ja midcap-liiketoiminnan tulos 16 Me (19) ja suuryritykset-liiketoiminnan tulos -64 Me (56). Suomen Vientiluotto Oy:n vaikutus konsernitulokseen 29 Me (30). Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos -79 Me (58). Tase 12,9 Mrd. euroa (12,2) kasvoi 5 %. Taseen ulkopuoliset sitoumukset 16,3 Mrd. euroa (15,9) kasvoivat 2 %. Emoyhtiö Finnvera Oyj:n kokonaisvastuut 25,9 Mrd. euroa (25,6) kasvoivat 1 %. Vapaa oma pääoma ja valtiontakuurahaston varat eli puskurivarat yhteensä oliv

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme