Finnvera Oyj

Finnveran Rahoitus & kasvu -katsaus: Korona jakoi toimialat voittajiin ja häviäjiin – Konkurssien määrä kasvaa mutta ei yksin koronan takia

Jaa

Koronakriisi on jakanut toimialat ja jopa yritykset alojen sisällä menestyviin ja kärsiviin. Teollisuudessa tilanne on selvästi parempi kuin muilla toimialoilla. Ravintola- ja matkailualan yrityksissä puolestaan kamppaillaan aikaa vastaan, ja rahoittajien joustavuutta tarvitaan. Julkinen yritysrahoitus on koronakriisin aikana kasvanut merkittävästi, ja riskejä on jaettu uudelleen yksityisten ja julkisten rahoittajien kesken. Konkurssien määrä kasvaa, mutta monessa tapauksessa syyt ovat koronaa syvemmällä. Tämä käy ilmi Finnveran Rahoitus & kasvu -katsauksesta ja rahoitusammattilaisille tehdystä kyselystä.

Teollisuudessa tilanne on selvästi parempi kuin muilla toimialoilla. Ravintola- ja matkailualan yrityksissä puolestaan kamppaillaan aikaa vastaan, selviää Rahoitus & kasvu -katsauksesta.
Teollisuudessa tilanne on selvästi parempi kuin muilla toimialoilla. Ravintola- ja matkailualan yrityksissä puolestaan kamppaillaan aikaa vastaan, selviää Rahoitus & kasvu -katsauksesta.
  • Finnveran yritysrahoitusmittari: Talouden nousua odotetaan. Yritysrahoituksen kysyntä arvioidaan nyt selvästi viime syksyä alhaisemmaksi. Asteikolla 1‒10 rahoituskysynnän keskiarvo on nyt 6,7, kun se viime syksynä oli 7,9. Kysynnän voimistuminen edellyttää talousnäkymien selkiintymistä ja kriisin väistymistä. Tarve lyhennysvapaille painottuu ravintola-, matkailu- ja tapahtuma-alan yrityksiin. Yritysrahoitusmittari-kysely tehtiin viikolla 13‒14. Vastaajina oli 54 Finnveran pk- ja suuryritysten parissa työskentelevää rahoituspäällikköä, aluejohtoa sekä luottopäättäjiä eri puolilta maata.
  • Koronatilanne: Palvelujen kysyntään on kasaantunut paljon nousupainetta. Se purkautuu tämän vuoden jälkipuolella ja varsinkin ensi vuonna. Kotitalouksilla on varaa lisätä palvelujen kysyntää yhteensä useilla miljardeilla euroilla. Konkurssien määrä kasvaa, mutta syyt siihen eivät johdu pelkästään koronakriisistä.
  • Talous: Suomen talous kesti hyvin koronan 1. vuoden ja myös palautuminen siitä on ainakin teollisuuden näkökulmasta kohtuullisessa vauhdissa. Sen sijaan talouden pitemmän ajan kasvunäkymät ovat edelleen vaisut.

Yritysrahoitusmittari: Rahoituskysyntä odottaa koronan väistymistä – korona ei selitä kaikkia konkursseja

Finnvera myönsi tammi‒maaliskuussa 2021 yrityksille kotimaan rahoitusta 480 miljoonaa euroa. Se on 70 prosenttia viime vuoden vastaavaa aikaa enemmän, mutta vuonna 2020 rahoituksen kysyntä kääntyi koronan myötä nopeasti kasvuun maaliskuun puolivälin jälkeen. Yritysrahoitusmittarin perusteella rahoituksen lähiajan kysyntä on tasaista ja tunnelma odottava.

‒ Vastausten mukaan suuryritysten rahoituksen saatavuus on edelleen melko vakaata, ja pk-yritysten rahoituksen kysynnän odotetaan voimistuvan vasta talouden näkymien selkiintyessä ja koronakriisin väistyessä. Näyttää siltä, että investoinnit saavat vielä odottaa, sanoo Finnveran pääekonomisti Timo Lindholm.

Toimialojen välinen ja osittain myös toimialojen sisäinen jako koronatilanteen voittajiin ja häviäjiin on selvä. Lyhennysvapaiden tarve painottuu nyt ravintola- ja matkailualan yrityksiin.

‒ Palvelualoilla aika käy vähiin, ja rahoittajien joustavuutta tarvitaan, kuten eräs vastaaja kommentoi kyselyssä. Teollisuudessa tilanne on selvästi parempi kuin muilla toimialoilla. Kansainvälinen kysyntä on pitänyt tilauskannat kohtuullisen hyvällä tasolla.  

Kyselyn perusteella rahoitusammattilaiset arvioivat, että konkurssien määrä nousee, mutta kaikki konkurssit eivät johdu koronasta.

‒ Arvioiden mukaan noin puolessa konkursseista syyt ovat yritystoiminnan ongelmissa, jotka ovat kertyneet jo ennen kriisiä. Lisäksi konkurssien kertyminen ajoittuu pitkälle ajalle, ei vain tähän vuoteen. On myös hyvä muistaa, että konkurssit eivät ole ainoa yritystoiminnan lopettamisen tapa, Lindholm sanoo.

Julkinen yritysrahoitus on koronakriisin aikana kasvanut merkittävästi ja riskejä on jaettu uudelleen yksityisten ja julkisten rahoittajien kesken. Lindholm viittaa kevään Pk-yritysbarometriin, jonka mukaan joka kolmas yritys tarvitsi vuonna 2020 Finnveran takausta lainarahoituksensa varmistamiseen. Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksissä osuus oli lähes 70 prosenttia.

Palvelukysynnästä kertasysäys talouteen, teollisuuden tilausten kasvu lupaavaa

Koronavuoden torjuntavoiton jälkeen huomio kiinnittyy kuluvaan vuoteen ja varsinkin sen jälkeiseen aikaan. Tuoreimmat ennusteet Suomen talouskasvusta vuosille 2021‒2023 ovat melko varovaisia. Talous palautuu, mutta mitään varsinaista kasvupyrähdystä ennustenumeroissa ei näy.

‒ Nykyisillä kasvuennusteilla maamme jää edelleen jälkeen monista kilpailijamaista samalla, kun kotimaiset, julkiseen talouteen liittyvät rahoitustarpeet kasvavat. Tämän ja ensi vuoden BKT:tä nostaa varmasti palvelujen kysynnän palautuminen koronan väistymisen tahdissa. Yksityisten kulutusmenojen arvo laski viime vuonna 5,5 miljardia euroa edellisvuodesta. Tähän ja varsinkin ensi vuoteen osuva palvelukysynnän nousu on kuitenkin pääosin kertaluonteinen kasvusysäys, joten huoli taloutemme pitemmän ajan kasvueväistä on edelleen suuri, Lindholm sanoo.

Teollisuus on pärjännyt olosuhteisiin nähden hyvin, ja uusien tilausten määrä oli helmikuussa yli 15 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Suurempi tilauskanta näkyy myös teollisuuden tuotannon määrässä, jonka vuosinousu helmikuussa oli 5,5 prosenttia.

‒ Nämä lukemat ovat kohtuullisen lupaavia. Uusien tilausten trendi kääntyi nousuun viime syyskuussa ja on tämän vuoden tammikuuhun tultaessa kohtuullisella tasolla. Suurten vientihankkeiden valmistelu on kuitenkin koronan myötä pitkittynyt, mikä näkyi myös Finnveran suuryrityksille kohdistaman vientirahoituksen vähenemisenä vuoden 2020 aikana.

Pienelle kansantaloudelle vientimarkkinat ovat lähes rajattoman suuri tulojen lähde.

‒ Kuva monipuolistuu, kun puhutaan viennin tuottamasta arvonlisästä. Arvonlisä on se osa viennistä, joka vientimaalle jää käteen tuloina. Viennin laatu on siten tärkeämpää kuin sen määrä.

Lisätiedot:

Timo Lindholm, pääekonomisti, Finnvera, puh. 050 303 9398

Rahoitus & kasvu -katsauksen materiaali (PDF)

Ajantasaista tietoa Finnveran myöntämästä rahoituksesta 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Timo Lindholm, pääekonomisti, Finnvera, puh. 050 303 9398

Kuvat

Teollisuudessa tilanne on selvästi parempi kuin muilla toimialoilla. Ravintola- ja matkailualan yrityksissä puolestaan kamppaillaan aikaa vastaan, selviää Rahoitus & kasvu -katsauksesta.
Teollisuudessa tilanne on selvästi parempi kuin muilla toimialoilla. Ravintola- ja matkailualan yrityksissä puolestaan kamppaillaan aikaa vastaan, selviää Rahoitus & kasvu -katsauksesta.
Lataa
Timo Lindholm, pääekonomisti, Finnvera
Timo Lindholm, pääekonomisti, Finnvera
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Finnvera Oyj
Finnvera Oyj
Porkkalankatu 1
00180 HELSINKI

029 460 11http://www.finnvera.fi

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj

Finnveran Maat ja markkinat -katsaus 1/2021: Kiina toipui koronasta, Turkin talous ajautui vaikeuksiin – Myanmar avautui ja sulkeutui26.4.2021 13:11:44 EEST | Tiedote

Vientimarkkinoilla saattaa olla edessä uusjako, kun koronapandemia väistyy. Tällä hetkellä maat toipuvat tilanteesta kuitenkin hyvin eri tahtiin. Yksi voittajista on Kiina, joka toipui koronaviruksesta varsin nopeasti. Turkki puolestaan kamppailee heikentyvän valuutan ja rahapolitiikan ongelmissa. Turkki on suomalaisten yritysten perinteinen vientimarkkina, mikä on heijastunut myös Finnveraan vientitakuukysyntänä. Finnveran maavastuissa maa oli vuoden 2020 lopussa 10 tärkeimmän maan joukossa. Taloudellinen ja poliittinen epävarmuus on lisääntynyt maailmassa myös muista syistä kuin koronasta johtuen. Myanmar oli vasta avautumassa kansainväliselle kaupalle, mutta on tällä hetkellä sotilasvallankaappauksen keskellä.

Finnvera becomes signatory to the Poseidon Principles to measure the greenhouse gas emissions of ship finance19.4.2021 12:00:36 EEST | Press release

Finnish export credit agency Finnvera has joined the Poseidon Principles climate alignment agreement regarding the CO2 emissions of Finnveras’s ship finance portfolio. The Poseidon Principles are consistent with the policies and ambitions of the International Maritime Organization, including its ambition to reduce shipping’s total annual greenhouse gas emissions by at least 50% of 2008 levels by 2050. Commitment to the Poseidon Principles is a concrete step in Finnvera’s sustainability and corporate responsibility.

Finnvera sitoutuu alusrahoituksen ilmastovaikutuksia seuraaviin Poseidon Principles -periaatteisiin19.4.2021 12:00:02 EEST | Tiedote

Finnvera on sitoutunut alusrahoituksen ilmastovaikutuksia seuraaviin Poseidon Principles -periaatteisiin. Poseidon Principlesin jäsenet ovat keskeisiä laivarahoittajia, kuten kansainvälisiä pankkeja, mutta joukossa on myös Finnveran ohella muiden maiden vientitakuulaitoksia. Periaatteet noudattavat Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMOn tavoitteita puolittaa merenkulun vuosittaiset kasvihuonepäästöt vuoteen 2050 mennessä vuoden 2008 tasosta. Sitoutuminen Poseidon Principlesiin on konkreettinen askel Finnveran yritysvastuussa.

European guarantee will enable Finnvera to grant EUR 650 million of loans to Finnish companies6.4.2021 17:14:16 EEST | Press release

Finnvera is joining the Pan-European Guarantee Fund (EGF) programme of the European Investment Bank (EIB) Group. On 1 April 2021, Finnvera and the EIB signed an agreement on a guarantee programme which will enable Finnvera to grant a total of EUR 650 million of working capital and investment loans, mainly for the financing needs of large enterprises. This funding will have a 75% EIB guarantee. The guarantee programme will be in force until the end of 2021.

Finnveralle mahdollisuus myöntää 650 miljoonaa euroa Euroopan investointipankin takaamia lainoja suurille yrityksille6.4.2021 17:14:00 EEST | Tiedote

Finnvera liittyy Euroopan investointipankki -ryhmän (EIP) Pan-European Guarantee Fund (EGF) -takausohjelmaan. Finnvera ja EIP allekirjoittivat 1.4.2021 sopimuksen takausohjelmasta, jonka puitteissa Finnvera voi myöntää kaikkiaan 650 miljoonaa euroa käyttöpääoma- ja investointilainoja pääasiassa suurten yritysten rahoitustarpeisiin. Rahoituksella on EIP:n 75 prosentin takaus. Takausohjelma on voimassa vuoden 2021 loppuun asti.

Lyhennysvapaiden kysyntä kääntyi kasvuun – näissä tilanteissa rahoituksen hinta voi nousta29.3.2021 12:32:27 EEST | Tiedote

Yritysten tarve lyhennysvapaille kääntyi kasvuun helmi‒maaliskuun vaihteessa, kun koronatilanne paheni ja rajoituksia lisättiin. Päivittäinen lyhennysvapaahakemusten määrä kasvoi noin 50 kappaleeseen Finnverassa. Pääosa kasvusta tulee matkailu- ja ravintola-alalta, jossa hakemusmäärä kaksinkertaistui. Lyhennysvapaiden käsittely on nyt viime vuotta mutkikkaampaa muun muassa valtiontukisääntelyn vuoksi. Finnvera myöntää lyhennysvapaan nostamatta marginaalia ja laina-aikaa jatkaen, mutta voi joutua korottamaan takauksensa tai lainansa marginaalia, jottei yritykselle kerry liikaa valtiontukea. Pahimmillaan valtiontuen enimmäismäärän ylitys johtaa siihen, että yritys joutuu palauttamaan tukia tai uusi tuki jää saamatta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme