Finnveran Rahoitus & kasvu -katsaus: Korona jakoi toimialat voittajiin ja häviäjiin – Konkurssien määrä kasvaa mutta ei yksin koronan takia

• Finnveran yritysrahoitusmittari: Talouden nousua odotetaan. Yritysrahoituksen kysyntä arvioidaan nyt selvästi viime syksyä alhaisemmaksi. Asteikolla 1‒10 rahoituskysynnän keskiarvo on nyt 6,7, kun se viime syksynä oli 7,9. Kysynnän voimistuminen edellyttää talousnäkymien selkiintymistä ja kriisin väistymistä. Tarve lyhennysvapaille painottuu ravintola-, matkailu- ja tapahtuma-alan yrityksiin. Yritysrahoitusmittari-kysely tehtiin viikolla 13‒14. Vastaajina oli 54 Finnveran pk- ja suuryritysten parissa työskentelevää rahoituspäällikköä, aluejohtoa sekä luottopäättäjiä eri puolilta maata.
• Koronatilanne: Palvelujen kysyntään on kasaantunut paljon nousupainetta. Se purkautuu tämän vuoden jälkipuolella ja varsinkin ensi vuonna. Kotitalouksilla on varaa lisätä palvelujen kysyntää yhteensä useilla miljardeilla euroilla. Konkurssien määrä kasvaa, mutta syyt siihen eivät johdu pelkästään koronakriisistä.
• Talous: Suomen talous kesti hyvin koronan 1. vuoden ja myös palautuminen siitä on ainakin teollisuuden näkökulmasta kohtuullisessa vauhdissa. Sen sijaan talouden pitemmän ajan kasvunäkymät ovat edelleen vaisut.

Yritysrahoitusmittari: Rahoituskysyntä odottaa koronan väistymistä – korona ei selitä kaikkia konkursseja

Finnvera myönsi tammi‒maaliskuussa 2021 yrityksille kotimaan rahoitusta 480 miljoonaa euroa. Se on 70 prosenttia viime vuoden vastaavaa aikaa enemmän, mutta vuonna 2020 rahoituksen kysyntä kääntyi koronan myötä nopeasti kasvuun maaliskuun puolivälin jälkeen. Yritysrahoitusmittarin perusteella rahoituksen lähiajan kysyntä on tasaista ja tunnelma odottava.

‒ Vastausten mukaan suuryritysten rahoituksen saatavuus on edelleen melko vakaata, ja pk-yritysten rahoituksen kysynnän odotetaan voimistuvan vasta talouden näkymien selkiintyessä ja koronakriisin väistyessä. Näyttää siltä, että investoinnit saavat vielä odottaa, sanoo Finnveran pääekonomisti Timo Lindholm.

Toimialojen välinen ja osittain myös toimialojen sisäinen jako koronatilanteen voittajiin ja häviäjiin on selvä. Lyhennysvapaiden tarve painottuu nyt ravintola- ja matkailualan yrityksiin.

‒ Palvelualoilla aika käy vähiin, ja rahoittajien joustavuutta tarvitaan, kuten eräs vastaaja kommentoi kyselyssä. Teollisuudessa tilanne on selvästi parempi kuin muilla toimialoilla. Kansainvälinen kysyntä on pitänyt tilauskannat kohtuullisen hyvällä tasolla.  

Kyselyn perusteella rahoitusammattilaiset arvioivat, että konkurssien määrä nousee, mutta kaikki konkurssit eivät johdu koronasta.

‒ Arvioiden mukaan noin puolessa konkursseista syyt ovat yritystoiminnan ongelmissa, jotka ovat kertyneet jo ennen kriisiä. Lisäksi konkurssien kertyminen ajoittuu pitkälle ajalle, ei vain tähän vuoteen. On myös hyvä muistaa, että konkurssit eivät ole ainoa yritystoiminnan lopettamisen tapa, Lindholm sanoo.

Julkinen yritysrahoitus on koronakriisin aikana kasvanut merkittävästi ja riskejä on jaettu uudelleen yksityisten ja julkisten rahoittajien kesken. Lindholm viittaa kevään Pk-yritysbarometriin, jonka mukaan joka kolmas yritys tarvitsi vuonna 2020 Finnveran takausta lainarahoituksensa varmistamiseen. Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksissä osuus oli lähes 70 prosenttia.

Palvelukysynnästä kertasysäys talouteen, teollisuuden tilausten kasvu lupaavaa

Koronavuoden torjuntavoiton jälkeen huomio kiinnittyy kuluvaan vuoteen ja varsinkin sen jälkeiseen aikaan. Tuoreimmat ennusteet Suomen talouskasvusta vuosille 2021‒2023 ovat melko varovaisia. Talous palautuu, mutta mitään varsinaista kasvupyrähdystä ennustenumeroissa ei näy.

‒ Nykyisillä kasvuennusteilla maamme jää edelleen jälkeen monista kilpailijamaista samalla, kun kotimaiset, julkiseen talouteen liittyvät rahoitustarpeet kasvavat. Tämän ja ensi vuoden BKT:tä nostaa varmasti palvelujen kysynnän palautuminen koronan väistymisen tahdissa. Yksityisten kulutusmenojen arvo laski viime vuonna 5,5 miljardia euroa edellisvuodesta. Tähän ja varsinkin ensi vuoteen osuva palvelukysynnän nousu on kuitenkin pääosin kertaluonteinen kasvusysäys, joten huoli taloutemme pitemmän ajan kasvueväistä on edelleen suuri, Lindholm sanoo.

Teollisuus on pärjännyt olosuhteisiin nähden hyvin, ja uusien tilausten määrä oli helmikuussa yli 15 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Suurempi tilauskanta näkyy myös teollisuuden tuotannon määrässä, jonka vuosinousu helmikuussa oli 5,5 prosenttia.

‒ Nämä lukemat ovat kohtuullisen lupaavia. Uusien tilausten trendi kääntyi nousuun viime syyskuussa ja on tämän vuoden tammikuuhun tultaessa kohtuullisella tasolla. Suurten vientihankkeiden valmistelu on kuitenkin koronan myötä pitkittynyt, mikä näkyi myös Finnveran suuryrityksille kohdistaman vientirahoituksen vähenemisenä vuoden 2020 aikana.

Pienelle kansantaloudelle vientimarkkinat ovat lähes rajattoman suuri tulojen lähde.

‒ Kuva monipuolistuu, kun puhutaan viennin tuottamasta arvonlisästä. Arvonlisä on se osa viennistä, joka vientimaalle jää käteen tuloina. Viennin laatu on siten tärkeämpää kuin sen määrä.

Lisätiedot:

Timo Lindholm, pääekonomisti, Finnvera, puh. 050 303 9398

Rahoitus & kasvu -katsauksen materiaali (PDF)

Ajantasaista tietoa Finnveran myöntämästä rahoituksesta