Jyväskylän yliopisto

Fitnessurheilu pienentää sydän- ja verisuonitautien riskiä

Jaa

Fitnessurheilu on saanut paljon ristiriitaista julkisuutta viime vuosina, vaikka lajiin liittyvä tutkimusnäyttö on vähäistä. Jyväskylän yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuore tutkimus osoittaa fitnessurheilun ja siihen yhdistetyn merkittävän painonpudotuksen olevan yhteydessä suotuisampaan sydän- ja verisuonitautien riskitekijäprofiiliin.

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ovat fitnessurheilijoilla pienemmät verrattuna saman ikäisiin ja painoisiin naisiin. Kuva: Lari Kuusisto
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ovat fitnessurheilijoilla pienemmät verrattuna saman ikäisiin ja painoisiin naisiin. Kuva: Lari Kuusisto

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa fitnesskilpailijoita tutkittiin ennen kilpailua edeltävää 3–4 kuukauden dieettiä, kilpailun jälkeisenä aamuna sekä 3–4 kuukauden mittaisen palautumisjakson jälkeen. Heitä verrattiin kontrolliryhmään, joka koostui saman ikäisistä ja kokoisista naisista, jotka eivät pudottaneet painoaan sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämiin väestötason aineistosta poimittuihin saman ikäisiin ja painoisiin naisiin.

– Havaitsimme, että saman ikäisiin ja painoisiin naisiin verrattuna sydän- ja verisuonitautien riskitekijät olivat fitnessurheilijoilla pienemmät jo ennen merkittävää painonpudotusta. Nämä tekijät parantuivat entisestään painonpudotuksen ja siihen liittyvän rasvan lähdön seurauksena. Fitnessurheilijoiden suotuisia tuloksia näyttävät selittävän erot henkilöiden kehonkoostumuksessa ja erityisesti rasvamassan määrässä, kertovat Jyväskylän yliopiston akatemiatutkija ja apulaisprofessori Juha Hulmi ja aineistosta väitöskirjaa Helsingin yliopistoon tekevä lääketieteen kandidaatti Heikki Sarin.

Keskivartalorasva on merkittävä riskitekijä

Koehenkilöiden sydän- ja verisuonitautiriskiprofiilia arvioitiin tutkimalla verestä valtava määrä erilaisia tekijöitä systeemibiologiaksi kutsutulla kokonaisvaltaisella tarkastelutavalla.

Metabolomi eli aineenvaihduntatuotteiden kokonaisuus, lipidiaineenvaihduntaa säätelevien entsyymien aktiivisuus sekä valkosolujen metabolomiin kytkeytyvien geenien ilmentyminen muuttuivat merkittävästi dieetin aikana. Suurin osa näistä muutoksista palautui lähtötasolle palautusjakson päätteeksi, kun syömisen määrä lisääntyi ja liikunnan määrä vähentyi.

– Keskivartalorasvan määrän vaihtelu ennusti parhaiten näitä muutoksia. Tutkimus antoikin lisänäyttöä keskivartalorasvan merkittävästä roolista sydän- ja verisuonitautien riskitekijänä, Hulmi ja Sarin toteavat.

Järkevä fitnessurheilun harrastaminen tai ”fitnesselämäntapa”, johon kuuluu runsas määrä liikuntaa ja maltillinen energiansaanti, ei siis tämän tutkimuksen valossa näyttäisi lisäävän sydän- ja verisuonitekijöiden riskitekijöitä, vaan vaikuttavan niihin jopa vähentävästi.

– Lisää tutkimuksia kuitenkin tarvitaan, jotta ymmärretään tarkemmin esimerkiksi toistuvien kisadieettien mahdollisesti aiheuttamat pidempiaikaiset vaikutukset, Hulmi sanoo.

Jyväskylän yliopistossa on alkamassa toinenkin tutkimus, jossa selvitetään monia fitnessurheilun ja siihen kuuluvan painonpudotuksen vaikutuksia. Koehenkilöiden rekrytointi tutkimukseen on käynnissä.

Nyt julkaistun tutkimuksen aineisto kerättiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Systeemibiologinen analyysi toteutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Genomiikka ja biomarkkerit -yksikössä yhteistyössä Helsingin yliopiston ja New Yorkin Columbian yliopiston kanssa.

Vapaasti saatavilla oleva alkuperäinen julkaisu: H. V. Sarin, J. H. Lee, M. Jauhiainen, A. Joensuu, K. Borodulin, S. Männistö, Z. Jin, J. D. Terwilliger, V. Isola, J. P. Ahtiainen, K. Häkkinen, K. Kristiansson, J. J. Hulmi & M. Perola. Substantial fat mass loss reduces low-grade inflammation and induces positive alteration in cardiometabolic factors in normal-weight individuals. Scientific Reports, volume 9, Article number: 3450 (2019).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Tutkimuksen yleiskuvaus: Juha Hulmi, 040 832 7001, juha.hulmi@jyu.fi
Uudet systeemibiologiset tulokset: Heikki Sarin, 044 076 4808, heikki.sarin@thl.fi
Vuonna 2019 kerättävä uusi aineisto: Ville Isola, 040 867 66848, ville.isola@gmail.com
Tiedottaja Martta Walker, 040 805 4717, martta.a.walker@jyu.fi

Kuvat

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ovat fitnessurheilijoilla pienemmät verrattuna saman ikäisiin ja painoisiin naisiin. Kuva: Lari Kuusisto
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ovat fitnessurheilijoilla pienemmät verrattuna saman ikäisiin ja painoisiin naisiin. Kuva: Lari Kuusisto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme