Finanssiala ry

FK tyytyväinen pankkiunionin syntyyn – nopeutettu yhteisvastuu kuitenkin huono ratkaisu

Jaa

Euroopan parlamentti hyväksyi 15.4. täysistunnossaan kolme lainsäädäntökokonaisuutta, jotka käytännössä varmistavat pankkiunionin synnyn. Finanssialan Keskusliitto (FK) on tyytyväinen ratkaisuun mutta pitää valitettavana sitä, että yhteisen kriisinratkaisurahaston aikataulua nopeutettiin.

Pääekonomisti Veli-Matti Mattila FK:sta pitää pankkiunionin syntymistä erittäin tärkeänä koko euroalueen rahoitusmarkkinoiden vakauden ja reilun kilpailun näkökulmasta. ”Suomen finanssiala on alusta alkaen tukenut pankkiunionin rakentamista. On hyvä, että saamme yhteiset pelisäännöt, joiden kautta kaikkia pankkeja kohdellaan yhdenmukaisesti niin normaaliaikoina kuin kriisitilanteissakin”, Mattila toteaa.

Vähemmän onnistunut päätös on Mattilan mukaan se, että parlamentin vaatimuksesta yhteisen kriisinratkaisurahaston kerryttämistä ja sen varojen sulauttamista toisiinsa nopeutettiin.

”Kriisirahaston nopeutettu kerryttäminen lisää pankkien kustannuksia lähivuosina. Tämän hetken arvio on, että suomalaiset luottolaitokset maksavat rahastoon yhteensä noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi yhteisvastuun etupainotteinen käyttöönotto kasvattaa riskiä siitä, että suomalaiset pankit ja niiden asiakkaat joutuvat osallistumaan muiden maiden pankkien nykyongelmien hoitamiseen”, Mattila painottaa.

Parlamentin hyväksymä elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi luo yhtenäiset välineet ja menettelytavat pankkikriisien hoitoon EU-maissa. Keskeistä on sijoittajanvastuun käyttöönotto: jatkossa pankkien velkojat ovat omistajien ohella ensisijaisesti vastuussa kriisinhoitotoimien kustannuksista. Toissijaisesti kustannukset katetaan kriisirahastoista, joiden varat kerätään pankeilta.

Talletussuojadirektiiviin tehdyt muutokset yhtenäistävät tallettajille annettavaa suojaa. Jokaiseen EU-maahan luodaan rahoitusjärjestely, johon kerätään etukäteen varoja tallettajien turvaksi. Samalla talletusten takaisinmaksuaika lyhenee siirtymäajan jälkeen seitsemään vuorokauteen.

Yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskeva asetus luo ylikansalliset puitteet pankkikriisien hoidolle pankkiunioniin kuuluvissa maissa. Uusi perustettava viranomainen, yhteinen kriisinratkaisuneuvosto, huolehtii jatkossa Euroopan keskuspankin suorassa valvonnassa olevien pankkien sekä rajat ylittävää toimintaa harjoittavien pankkien kriisinratkaisusta. Lisäksi perustetaan yhteinen kriisinratkaisurahasto, johon pankeilta ja muilta luottolaitoksilta kerätään kahdeksan vuoden kuluessa yhteensä noin 55 miljardia euroa. Kansallisesti kerätyt varat sulautetaan toisiinsa etupainotteisesti niin, että kahden vuoden kuluttua rahaston käyttöönotosta jo 60 prosenttia varoista on yhteisvastuun piirissä.

Seuraavaksi jäsenmaat implementoivat direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöään. Yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskeva asetus on kuitenkin suoraan jäsenmaita velvoittava. Vaikka direktiivit ja asetus on nyt hyväksytty, niihin liittyy runsaasti täydentävää ns. alemmanasteista sääntelyä, jota komissio ja Euroopan pankkiviranomainen (EBA) antavat jatkossa.

Lisätietoja:
Pääekonomisti Veli-Matti Mattila, puh. 020 793 4259
Viestintäpäällikkö Marjo Lapatto, puh. 020 793 4274

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi
Finanssialan Keskusliitto (FK) on pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, arvopaperinvälittäjiä, sijoitusrahastoyhtiöitä sekä finanssialan työnantajia edustava etujärjestö. Osa jäsenistä hoitaa lakisääteisiä sosiaaliturvaan kuuluvia vakuutuksia. FK - JOTTA RAHA RIITTÄISI

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

FA:n kyselytutkimus: Kuluttajien epävarmuus kasvanut – ”Rahoitusvenettä ei pidä nyt keikuttaa”27.6.2022 15:28:00 EEST | Tiedote

Kuluttajien epävarmuus investointipäätösten teossa on kasvanut kahdessa kuukaudessa inflaation ja korkojen nousun vuoksi. Myös epävakaa maailmanpoliittinen tilanne on vaikuttanut investointisuunnitelmiin, muttei yhtä paljon kuin kuluttajahintojen ja korkojen nousu. Kuluttajahintojen nousuvauhdin kiihtyminen ja korkojen nousu on saanut 18 prosenttia kyselyyn vastanneista luopumaan investointisuunnitelmistaan – esimerkiksi asunnon tai vapaa-ajan asunnon ostamisesta tai remontoinnista. Huhtikuussa suunnitelmista oli luopunut 15 prosenttia vastanneista. Harkinta-aikaa investointisuunnitelmissaan on pidentänyt 33 prosenttia kyselyyn vastanneista, kun huhtikuussa niin kertoi tehneensä 30 prosenttia vastanneista. Kannastaan epävarmojen en osaa sanoa -vastaajien osuus on nyt 10 prosenttia, kun se huhtikuussa oli 8 prosenttia. Näin ollen niiden osuus, joihin korkojen ja kuluttajahintojen nousu ei ollut vaikuttanut lainkaan, on tippunut kahdessa kuukaudessa 48 prosentista 39 prosenttiin vastanne

Ylivelkaantumisen hillintään esitetään sekä toimivia että ongelmallisia työkaluja16.6.2022 15:14:13 EEST | Tiedote

Osa hallituksen esittämistä uusista makrovakauden valvontavälineistä on kannatettavia, osaan sisältyy merkittäviä ongelmia. Kannatettavia ehdotuksia ovat muun muassa pienlainayhtiöiden tuominen Finanssivalvonnan (Fiva) valvonnan piiriin sekä taloyhtiölainojen lainakatto. Erityisen ongelmallinen on Fivalle ehdotettu valtuus antaa luottolaitoksille määräyksiä maksukyvyttömyysriskien hallinnasta luotonannossa. Tämä on päällekkäistä EU-sääntelyn kanssa ja tulee Finanssiala ry:n mielestä poistaa esityksestä. Asuntolainojen enimmäispituuden sääntely ei ole Suomessa tarpeen ja saattaa jopa lisätä kotitalouksien riskejä.

Päätöksenteon läpinäkyvyys paranee avoimuusrekisterin myötä16.6.2022 12:22:46 EEST | Tiedote

Avoimuuden saralla on tänään torstaina 16.6.2022 juhlapäivä, kun Sanna Marinin hallitus ehdottaa Suomeen säädettäväksi avoimuusrekisterilakia. Rekisterin tavoitteena on eduskunnan ja ministeriöiden valmisteluun ja päätöksentekoon kohdistuvan vaikuttamisen läpinäkyvyyden parantaminen ja sitä kautta kansalaisten luottamuksen vahvistaminen. Finanssiala ry (FA) on kannattanut lobbauksen avoimuusrekisteriä sen ensivaiheista lähtien.

Rahastoraportti: Rahastosijoittajan on hyvä pitää pää kylmänä, vaikka markkinat sahaavat8.6.2022 15:47:01 EEST | Tiedote

Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin toukokuussa yhteensä 1,3 miljardia euroa. Rahastopääoma pieneni myös markkinakehityksen vuoksi. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli toukokuun lopussa 143 miljardia euroa. Rahastoraportti on kesäkuusta 2020 lähtien sisältänyt ESG-luokituksen, joka kertoo, miten hyvin rahaston omistuksista on saatavilla vastuullisuuteen liittyvää tietoa.

Pankkibarometri: Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset heijastuvat kotimaiseen luotonkysyntään6.6.2022 11:34:41 EEST | Tiedote

Finanssiala ry:n tuoreen Pankkibarometrin mukaan kevään 2022 aikana kotitalouksien luotonkysyntä on ollut selvästi vähäisempää kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Odotukset kotitalouksien lähiajan luotonkysynnästä ovat myös merkittävästi heikentyneet. Yrityksille luottoja on myönnetty keväällä vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Odotukset yritysten luotonkysynnässä ovat myös selvästi heikentyneet. Barometrikysely II/2022 tehtiin pankinjohtajille toukokuussa. Venäjän kuukausia kestänyt hyökkäyssota Ukrainassa heijastuu barometrin tuloksissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme