Helsingin yliopisto

Fosfataasit voivat olla lupaava kohde uusille syöpälääkkeille

16.3.2017 10:00 | Helsingin yliopisto

Jaa

Proteiinikinaasit ovat pitkään olleet keskeisiä kohteita uusien syöpälääkkeiden kehittelyssä. Tuore suomalaistutkimus nostaa esille uuden lupaavan kohdealueen, proteiinifosfataasit.

Terveessä kudoksessa solujen jakaantuminen, niiden lukumäärä ja poisto ovat tarkan säätelyn alaisia, ja häiriöt tässä säätelyjärjestelmässä voivat johtaa muun muassa syövän kehittymiseen. Lähes kaikkia solun keskeisiä toimintoja säätelee joukko proteiinikinaaseja ja -fosfataaseja sekä näihin sitoutuvia proteiineja.

Proteiinikinaasit ovat entsyymejä, jotka säätelevät omien kohdeproteiiniensa toimintaa liittämällä niihin fosfaattiryhmiä. Proteiinifosfataasit puolestaan ovat entsyymejä, jotka poistavat fosfaattiryhmiä proteiineista.

Proteiinikinaasien keskeinen merkitys solunsisäisessä viestinnässä ja solun toimintojen säätelyssä on tiedetty pitkään; samoin on tiedetty niiden tärkeä rooli syövän kehittymisessä. Kinaasit ja niiden toimintaa estävät molekyylit ovatkin olleet pitkän aikaa syöpälääkkeitä koskevan tutkimuksen keskiössä, kun taas fosfataasit ovat jääneet melko vähälle huomiolle. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin paljastaneet, että myös fosfataaseilla on hyvin suuri merkitys solun toimintojen säätelyssä.

Dosentti Markku Varjosalon tutkimusryhmä (Biotekniikan instituutti, Helsingin yliopisto) on yhteistyössä professori Ruedi Aebersoldin (ETH Zurich) tutkimusryhmän kanssa määrittänyt proteiinifosfataasien toimintaympäristöä selvittämällä noin 50 %:lle fosfataaseista niiden kanssa vuorovaikuttavat proteiinit eli fosfataasien säätely- ja myös niiden kohdeproteiinit. Tutkimus antaa kattavan kokonaiskuvan proteiinifosfataasien toiminnasta ja mekanismeista joilla ne säätelevät solun signalointia. Tutkijat osoittivat myös, että fosfataasit aivan kuten proteiinikinaasitkin sitoutuvat moniin syövän syntyyn vaikuttaviin proteiineihin ja säätelevät niiden toimintaa.

– Olemme tutkineet viimeiset kymmenen vuotta proteiinikinaaseja ja osoittaneet melko laajamittaisesti miten kinaasit vaikuttavat solusignalointiin ja sen häiriöihin. Fosfataasit ovat käytännössä kolikon toinen puoli: solujen tasapaino säilymiseksi tarvitaan kinaasien ja fosfataasien yhteisvaikutusta. Fosfataasit ovatkin kinaasien ohella hyvin houkuttelevia tulevaisuuden lääkekehityskohteita, Varjosalo toteaa.

Cell Systems -tiedelehdessä julkaistua tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, Helsingin yliopisto, Sigrid Juséliuksen Säätiö, Eemil Aaltosen säätiö, Instrumentariumin tiedesäätiö, ja Syöpäsäätiö.

Lisätietoja:

Dosentti Markku Varjosalo
Puh. 029 4159413
Sähköposti: markku.varjosalo@helsinki.fi

Viite:Leena Yadav, Fitsum Tamene, Helka Göös, Audrey van Drogen, Riku Katainen, Ruedi Aebersold, Matthias Gstaiger, and Markku Varjosalo. Systematic Analysis of Human Protein Phosphatase Interactions and Dynamics. Cell Systems 4, 1–15, April 26, 2017 (online March 15, 2017)


**************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043

Kuvat

Lataa
Proteiinifosfataasien vuorovaikutusten kartoittaminen on kuin palapelin kokoamista. (Markku Varjosalo)
Proteiinifosfataasien vuorovaikutusten kartoittaminen on kuin palapelin kokoamista. (Markku Varjosalo)
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Hepatiitti E -virus on yleinen suomalaisilla sioilla, mutta ihmisten tartunnat ovat usein matkatuliaisia26.4.2017 07:50

Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että hepatiitti E -virus on mahdollinen ihmisten akuutin hepatiitin aiheuttaja Suomessa, etenkin potilailla, jotka ovat palanneet tiettyjen virustyyppien kotoperäisiltä alueilta. Hepatiitti E -viruksen todettiin olevan yleinen suomalaisilla sioilla, mutta tutkimuksessa ei ilmennyt yhtään eläimestä ihmiseen tarttunutta hepatiitti E -tartuntaa.

Suomalaislaivojen yhteismessi edistää kulttuurisesti monimuotoista yhteiseloa25.4.2017 12:20

Suomalaisilla sekamiehitetyillä rahtialuksilla, joilla on suomalaisia, virolaisia ja filippiiiniläisiä merimiehiä, vallitsee kohtelias isäntä-vieras -asetelma. Laivat ovat edelleen leimallisesti suomalaisia, ja esimerkiksi ruokailu noudattaa suomalaisten laivojen tapoja. Etnologi Anne Ala-Pölläsen mukaan laivojen epähierarkinen yhteismessi tukee miehistön kehittymistä yhtenäiseksi ja toisia osapuolia hyväksyväksi yhteisöksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.Tutustu uutishuoneeseemme