Suomen Akatemia

Geeneillä ja uniapnealla merkitystä vakavan koronataudin riskiin

Jaa

Puolet uniapneaa sairastavista koronatartunnan saaneista joutuu sairaalahoitoon. Vaikea ja keskivaikea uniapnea altistavat vakavalle koronataudille. Sen sijaan uniapnea ei näyttäisi altistavan koronatartunnan saamiselle. Tämän osoittavat tuoreet FinnGen-aineistoon perustuvat tulokset. Suomen Akatemian Kompleksitautien genetiikan huippuyksikkö on tukenut tätä tutkimusta.

Tutkimuksessa yhdistettiin tartuntatautirekisteristä saadut tiedot covid-19-diagnoosista tutkimushenkilöiden muuhun terveystietoon. Näin tunnistettiin 445 koronan sairastanutta henkilöä, joista 38 sairasti myös uniapneaa. Sitä sairastaneilla oli kolminkertainen riski joutua koronaan sairastuttuaan sairaanhoitoon verrattuna muihin koronaan sairastuneisiin.

Lähes joka toinen tartunta oireeton

Moni koronatartunnan saaneista sairastaa taudin oireettomana. Tämä käy ilmi Suomen Akatemian rahoittamasta GeneRISK-seurantatutkimuksesta, jossa oli mukana yli 7000 henkeä Helsingistä ja Kotkan alueelta.

Huhtikuun loppuun mennessä GeneRISK-tutkimukseen osallistuneista 2987 oli täyttänyt ainakin kerran covid-19 oirekyselyn ja 2021 henkilöltä oli testattu SARS-CoV2-viruksen vasta-ainepitoisuus. Testatut olivat 50-70-vuotiaita ja heistä pääkaupunkiseudulla kahdelta prosentilta löytyi vasta-aineita ja Kotkan seudulla puolella prosentilla. Henkilöistä, joilta löytyi viruksen vasta-aineita, vain joka toinen kertoo sairastaneensa covid-19-taudin. Aineiston keräys ja vasta-ainetestit jatkuvat kesäkuun loppuun.

”Covid-19-pandemia on osoittanut, kuinka viruksen perimä ja taudin saajan perimä ovat molemmat tärkeitä taudin tarttumisen ja vakavuuden kannalta. Viruksen ja kantajansa ominaisuuksien ja niiden välisen dynamiikan huolellinen perkaaminen valmistaa meitä myös mahdollisia tulevia pandemioita varten”, arvioi tutkimusta johtava biometrian professori Samuli Ripatti Suomen molekyylilääketieteen instituutista FIMMistä, Helsingin yliopistosta.

”Suomen Akatemian ja tutkimusta tukevien säätiöiden kyky reagoida nopeasti ja tarjota rahoitusta kohdennetusti käsillä olevan pandemian tutkimiseen oli erinomaisen tärkeätä, jotta ymmärretään taudin syitä ja vaikutuksia nimenomaan suomalaisilla ja suomalaisessa yhteiskunnassa. GeneRISK-tutkimukselle rahoitus mahdollistaa jo valmiiksi rikkaan terveysaineiston valjastamisen nyt myös covid-19 alttiuden ja taudin vakavuuden tutkimiseen”, toteaa Ripatti.

Laaja kansainvälinen konsortio tutkimassa sairastumisriskiä

Ripatti on mukana myös laajassa FIMMin johtamassa kansainvälisessä konsortiossa, jossa on jo tunnistettu toistakymmentä ihmisen perimän aluetta, jotka altistavat viruksen herkemmälle tarttumiselle tai sairastumiselle taudin vakavaan muotoon. Taudin vakavaan muotoon sairastumisen riski yhdistyy sellaisiin geeneihin, joiden joukossa on aiemmin vakaville keuhkotaudeille kuten keuhkosyövälle ja idiopaattiselle keuhkofibroosille sekä autoimmuunitaudeille altistavia geenejä.

Tähän mennessä FIMMin johtaja Mark Dalyn ja ryhmänjohtaja Andrea Gannan koordinoimaan Covid-19 Host Genetics Initiative -projektiin on ilmoittautunut jo yli 200 tutkimushanketta ja yli tuhat tutkijaa. Suomesta mukana ovat FinnGen- ja GeneRISK-tutkimukset. 

Lisätietoja:

  • Professori Samuli Ripatti, Suomen molekyylilääketieteen instituutti ja lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, p. 040 567 0826 (Sari Kivikko),samuli.ripatti@helsinki.fi
  • Strausz S, Kiiskinen T, Broberg M, Ruotsalainen S, Koskela J, Bachour A; FinnGen, Palotie A, Palotie T, Ripatti S, Ollila HM. Sleep apnoea is a risk factor for severe COVID-19. BMJ Open Respir Res. 2021 Jan;8(1):e000845. doi: 10.1136/bmjresp-2020-000845. PMID: 33436406; PMCID: PMC7804843.

Suomen Akatemian viestintä
viestintäasiantuntija Leena Vähäkylä
p. 029 5335 139
leena.vahakyla@aka.fi

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2021 rahoitamme tutkimusta 437 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Akatemiahankerahoitusta tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavalle luonnontieteiden ja tekniikan alojen tutkimukselle3.6.2021 13:44:29 EEST | Tiedote

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) on myöntänyt rahoituksen 72 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan yhteensä sata osahanketta. Toimikunta rahoittaa akatemiahankkeita yhteensä noin 44 miljoonalla eurolla. Rahoituspäätöksissä toimikunta korosti etenkin tutkimuksen tieteellistä laatua, uutuusarvoa ja mahdollisuutta läpimurtoihin sekä hankkeen toteutettavuutta.

Ikäihmisten enemmistö selviytyy koronasta kokemuksensa avulla - heikoimmat kärsivät27.5.2021 09:30:00 EEST | Tiedote

Ikäihmiset ovat enimmäkseen selviytyneet korona-ajan rajoituksista hyvin. Tässä ovat auttaneet sopeutumiskyky, kekseliäisyys ja elämänkokemuksen tuoma suhteellisuudentaju. Tämä selviää Tampereen yliopiston professorin Marja Jylhän johtamasta Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin haastatteluin koronarajoitusten vaikutuksia ikääntyneiden elämään.

Etäopetuksessa oppilaat kokivat saaneensa riittävästi apua27.5.2021 09:30:00 EEST | Tiedote

Suurin osa oppilaista odotti koronan aikaisen etäopetuksen aikana lähiopetukseen palaamista. Vain vajaat 12 prosenttia olisi toivonut etäopetuksen jatkumista. Suurin osa koki, että opettaja tiesi, mitä oppilaalle kuului. Yhteyttä pidettiin videotapaamisilla, oppimispäiväkirjoin tai henkilökohtaisilla viesteillä. Lähes kaikkien oppilaiden mukaan he saivat riittävästi apua, eniten omilta vanhemmiltaan sekä myös kavereilta ja sisaruksilta. Opettajalta ei niin helposti kysytty apua, mutta monien oppilaiden mielestä opettaja oli tarvittaessa käytettävissä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme