Helsingin yliopisto

”Gee­ni­sak­set” saat­ta­vat li­sä­tä syö­pä­ris­kiä

Jaa

Helsingin yliopiston ja Tukholman Karoliinisen instituutin tutkijoiden mukaan CRISPR-Cas9-genominmuokkausmenetelmä saattaa lisätä syöpäriskiä. Samaan tulokseen päätyivät yhdysvaltalaisen Novartis-tutkimusinstituutin tutkijat.

Geenisaksiksi kutsutulla CRISPR-Cas9-menetelmällä voidaan poistaa ja korvata geenivirhe DNA:sta. Kyseessä on lupaava menetelmä perinnöllisten sairauksien hoitoon ja tällä hetkellä sitä testataan syövän immunoterapiassa Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Uusia kokeita on suunnitteilla verisairauksien, kuten sirppisoluanemian, hoitoon.

Tänään Nature Medicine -tiedelehdessä julkaistuissa kahdessa toisistaan riippumattomassa tutkimuksessa kuitenkin todetaan, että CRISPR-Cas9 saattaa laukaista soluissa mekanismin, joka suojaa niitä DNA-vaurioilta. Mekanismi vaikeuttaa näiden solujen DNA:n korjaamista, jolloin CRISPR-muokkaus toimii paremmin soluissa, joissa tätä suojamekanismia ei ole.

Puolustusmekanismin aiheuttaa p53-niminen proteiini, jonka puute on merkittävä tekijä syöpäsolujen muodostumisessa.

– Poimimalla soluja, joissa vaurioitunut geeni on korjattu onnistuneesti, saatamme tahattomasti valita soluja, joista puuttuu toiminnallinen p53, sanoo Emma Haapaniemi Karoliinisesta instituutista. Hän on toisen tutkimusartikkelin pääkirjoittaja.

– Jos nämä solut siirretään potilaaseen, ne saattavat lisätä hänen syöpäriskiään, koska solujen luontainen puolustusmekanismi DNA-vaurioita vastaan on heikentynyt, Haapaniemi lisää.

Tutkijat totesivat, että geenisaksien tehoa voi parantaa hiljentämällä p53 toiminta väliaikaisesti terveistä soluista. Toistaiseksi on epäselvää, onko se turvallista.

Tutkimusta johti professori Jussi Taipale, joka työskentelee tällä hetkellä Helsingin ja Cambridgen yliopistoissa.

Hänen mukaansa CRISPR-Cas9-menetelmällä on paljon potentiaalia sairauksien hoidossa, mutta lisätutkimuksia tarvitaan sen mahdollisista haittavaikutuksista ja siitä, miten niitä voitaisiin ehkäistä.

– Emme väitä, että CRISPR-Cas9 olisi huono tai vaarallinen menetelmä, mutta emme myöskään vielä tiedä, mitkä mekanismit sen käytössä aktivoivat p53-proteiinin. Tutkijoiden on syytä olla tietoisia näistä haittavaikutuksista kehittäessään uusia hoitomuotoja, Taipale sanoo.

Samat p53-proteiiniin liittyvät mekanismit CRISPR-Cas9:n käytössä raportoitiin myös yhdysvaltalaisen Novartis-tutkimusinstituutin artikkelissa.

Yhteystiedot:
Emma Haapaniemi, Karoliininen instituutti, emma.haapaniemi@ki.se
Jussi Taipale, Helsingin yliopisto, Cambridgen yliopistojussi.taipale@helsinki.fi, puh. 0504486335

Lähteet:
Haapaniemi, E et al. CRISPR/Cas9-genome editing induces a p53-mediated DNA damage response. Nature Medicine, 11 June 2018, DOI: 10.1038/S41591-018-0049-Z.

Ihry, R et al. P53 inhibits CRISPR/CAS9 engineering in human pluripotent stem cells. Nature Medicine, 11 June 2018 .

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Avioero lisää psyykenlääkitystä ja nostaa kuolleisuusriskiä14.8.2018 08:30Tiedote

Pitkissä avo- ja avioliitoissa vain harvat käyttävät psyykenlääkkeitä, mutta eroprosessin aikana lääkitys yleistyy selvästi. Myös tapaturmaisen, väkivaltaisen tai alkoholiperäisen kuoleman riski on voimakkaasti koholla heti avioeron jälkeen, varsinkin miehillä. Eroa harkitsevien ja eroprosessia läpi käyvien parien tukemiseen olisikin hyvä löytää uusia keinoja, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme