Geenit vaikuttavat suurten ikäluokkien alkoholinkäyttöön enemmän kuin ennen sotia syntyneillä
Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa syntymäikäluokkien välisiä eroja alkoholinkulutuksessa ja raittiudessa selvitettiin yli 26 000 ennen vuotta 1958 syntyneen kaksosen aineistossa. Tutkimuksen tulokset julkaistiin 19. joulukuuta Addiction -tiedelehdessä.
Tutkimus perustuu kaksosille vuosina 1975, 1981, 1990 ja 2011 tehtyihin terveyskyselyihin. Geneettisten tekijöiden osuutta alkoholinkäytössä keskimäärin 60 vuoden iässä verrattiin vuosisadan alussa (1901–1920) syntyneiden ja sodan jälkeen (1945–1957) syntyneiden välillä.
– Sotien jälkeen syntyneet miehet ja naiset kuluttivat selvästi enemmän alkoholia kuin aiemmin syntyneet, ja heidän juomisensa lisääntyi ikääntymisen myötä. Aiemmin syntyneillä suunta oli sen sijaan päinvastainen. Lisäksi raittius oli huomattavasti yleisempää ennen sotia syntyneillä, tohtorikoulutettava Suvi Virtanen kertoo.
Identtisiä ja epäidenttisiä kaksosia vertailemalla tutkijat selvittivät, miten ympäristötekijät ja yksilöiden väliset geneettiset erot selittivät alkoholinkäyttöä. Ennen sotia syntyneillä raittius selittyi enimmäkseen ympäristötekijöillä kun taas sotien jälkeen syntyneillä perinnölliset erot nousivat selvemmin esiin.
Geneettiset tekijät selittivät erityisen paljon - noin puolet - yksilöiden välisestä vaihtelusta sotien jälkeen syntyneiden naisten alkoholinkulutuksessa.
– Tulokset viittaavat alkoholinkäytön suuriin yhteiskunnallisiin muutoksiin viime vuosikymmeninä, kertoo tutkimusta johtanut akatemiatutkija Antti Latvala. Alkoholin saatavuus on helpottunut huomattavasti, ja alkoholiin liittyvät kulttuuriset ja sosiaaliset normit ovat lieventyneet. Kun ympäristö ei kontrolloi tiukasti käyttäytymistä, ihmisten välisten geneettisten erojen merkitys korostuu.
Samansuuntaisia tuloksia ympäristön vaikutuksesta perinnöllisten tekijöiden roolia muokkaavana tekijänä on saatu aiemminkin. Aikaisemmat tutkimukset eivät Latvalan mukaan kuitenkaan ole tarkastelleet sitä, miten alkoholikulttuurin pitkän aikavälin muutokset heijastuvat perimän rooliin alkoholinkäytön taustalla.
Alkuperäinen julkaisu:
Virtanen S, Kaprio J, Viken R, Rose R, Latvala A. Birth cohort effects on the quantity and heritability of alcohol consumption in adulthood: A Finnish longitudinal twin study. Addiction. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/add.14533
Lisätietoja:
Akatemiatutkija Antti Latvala
Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), HiLIFE, Helsingin yliopisto
+358 50 448 4114
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme