Geenitutkimus hälventää psykiatristen sairauksien diagnostisia raja-aitoja
Alttius sairastua mielenterveysongelmiin, kuten skitsofreniaan ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, kulkee usein suvuittain. Juuri julkaistu tutkimus on tarkastellut näiden ja muiden psykiatristen ja neurologisten sairauksien välisiä geneettisiä yhteyksiä ennennäkemättömällä tarkkuudella.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että monet psykiatriset sairaudet jakavat merkittävissä määrin samoja altistavia geneettisiä riskitekijöitä. Sen sijaan tutkitut neurologiset sairaudet (kuten Parkinsonin ja Alzheimerin tauti) eivät juurikaan jakaneet riskitekijöitä keskenään.
Tutkimuksen tulokset julkaistaan huomenna perjantaina yhdessä maailman arvostetuimmista tiedelehdistä, Sciencessa. Tutkimus perustuu yli 600 tutkimuslaitoksen yhteistyöhön, jossa oli mukana tutkijoita myös Helsingin yliopistosta, Itä-Suomen yliopistosta ja useista muista suomalaisista tutkimusyksiköistä. Tutkimusta johtivat Bostonissa sijaitsevan Broad Instituutin ja Dublinin Trinity Collegen tutkijat.
Aivosairaudet ovat erityisen haasteellinen tutkimuskohde, koska toisin kuin monista muista kudoksista, näytteidenotto potilaiden aivoista on erityisen haastavaa. Lisäksi sama potilas voi elämänsä aikana kärsiä useasta eri aikaan puhkeavia aivosairaudesta. Tässä tutkimuksessa keskityttiin siksi sairauksien yhteisten taustojen selvittämiseen geneettisin tutkimusmenetelmin.
– Koska yksittäisten geneettisten riskitekijöiden merkitys yleisten sairauksien syntyyn on hyvin pieni, tutkimuksen tekemiseen vaadittiin hyvin suuri tutkimusaineisto. Perustimme tätä varten Brainstorm-nimisen yli viidensadan tutkijan ja yli kuudensadan sairaalan ja instituutin muodostaman tutkimuskonsortion. Aineiston poikkeuksellinen koko oli avainasemassa tämän hankkeen toteutuksessa mahdollisimman luotettavien tulosten saamiseksi, toteaa tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja Verneri Anttila Broad Instituutista.
Konsortion käytettävissä olevien tutkimusaineistojen kartoituksen jälkeen tutkimuksen kohteeksi valittiin 25 yleistä aivojen sairautta. Työssä yhdistettiin genomitietoa yli 265 000 potilaasta ja verrattiin heitä lähes 800 000 terveeseen henkilöön.
– Tämä työ kyseenalaistaa perinteisiä näkemyksiä erityisesti psykiatristen sairauksien luokittelusta. On mahdollista, että aiemmin erillisiksi sairauksiksi luokiteltujen oireiden takaa löytyykin yhteisiä biologisia mekanismeja. Tämänkaltainen tieto auttaa sekä diagnostiikan että hoitojen kehittämisessä tulevaisuudessa, toteaa tutkimukseen osallistunut Professori Aarno Palotie Helsingin yliopistosta ja Broad Instituutista.
Erityisen paljon yhteisiä geneettisiä riskitekijöitä löytyi ADHD:n, kaksisuuntaisen mielialahäiriön, vakavan masennuksen ja skitsofrenian taustalta. Lisäksi pakko-oireisen häiriön geneettisestä alttiudesta löytyi yhdenmukaisuuksia sekä anoreksiaan että Touretten syndroomaan.
Neurologisten sairauksien taustalta tai neurologisten ja psykiatristen sairauksien väliltä ei sen sijaan löytynyt vastaavaa yhteistä geneettistä alttiutta. Ainoana poikkeuksena tähän oli migreeni, joka vaikuttaa jakavan samoja riskitekijöitä ADHD:n, vakavan masennuksen ja Touretten syndrooman kanssa.
Sairausdiagnoosien lisäksi työssä analysoitiin tautien riskitekijöiden yhteyttä mm. koulumenestykseen, kognitiivisiin kykyihin ja persoonallisuustyyppeihin vaikuttaviin geneettisiin tekijöihin. Mielenkiintoisena lisätuloksena tutkimusryhmä osoitti tiettyjen psykiatristen sairauksien geeniriskiprofiilin korreloivan keskimääräistä parempien ja tiettyjen neurologisten sairauksien puolestaan keskimääräistä huonompien kognitiivisten kykyjen kanssa.
Tutkimusta ovat rahoittaneet NIMH (the National Institutes of Mental Health), Orionin Tutkimussäätiö ja Fannie & John Hertz Foundation.
Alkuperäinen artikkeli:
Anttila V et al. Analysis of shared heritability in common disorders of the brain. Science. Online June 22, 2018. DOI: 10.1126/science.aap8757
Lisätietoa:
Verneri Anttila
s-posti: verneri.anttila@gmail.com
Puh. 040-5782025
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme