GSK ja Sanofi mukaan merkittävään suomalaiseen FinnGen-geenitutkimushankkeeseen
Syksyllä 2017 käynnistynyt ainutlaatuinen FinnGen-tutkimushanke perustuu poikkeuksellisen laajaan ja avoimeen akateemisten tutkijoiden ja lääkeyritysten väliseen yhteistyöhön. Hankkeeseen osallistuvat suomalaiset biopankit taustaorganisaatioineen, suomalaiset yliopistot, sairaanhoitopiirit, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Veripalvelu ja nyt yhdeksän kansainvälistä lääkeyritystä. Tutkimuksen rahoitus tulee yrityspartnereilta ja Business Finlandilta.
FinnGen-tutkimuksessa hyödynnetään suomalaisten biopankkien keräämiä verinäytteitä ja tavoitteena on saada mukaan 500 000 suomalaista. Näin ollen se on yksi suurimmista tämän kaltaisista tutkimushankkeista maailmassa.
Hanke perustuu tutkittavien perimästä saatavaan tietoon eli genomitietoon, joka yhdistetään kansallisista terveydenhuollon rekistereistä saatavaan tietoon. Nämä rekisterit sisältävät seurantatietoa jokaisesta suomalaisesta. Tämä ainutlaatuinen tietojen yhdistelmä mahdollistaa FinnGen-tutkimuksen kunnianhimoiset tieteelliset tavoitteet. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, mitkä perimän kohdat juuri meidän väestössämme liittyvät erilaisiin sairausriskeihin, lääkkeiden soveltuvuuteen tai tehoon. Hankkeen valtavan tutkimuksellisen potentiaalin lisäksi tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää myös lääkekehityksessä lääkekohteiden tunnistamiseksi ja priorisoimiseksi.
Tutkimuksen ensimmäisen vuoden aikana FinnGen-tutkimusaineistoon on koottu genomi- ja terveystietoa jo 102 000 suomalaisesta. Tutkimusaineiston koko kasvaa seuraavien vuosien ajan siten, että aineistoon lisätään noin 40 – 50 000 henkilön tiedot puolen vuoden välein.
FinnGen on merkittävästi tehostanut suomalaisten biopankkien toimintaa ja näytekeräyksiä. Joulukuuhun 2018 mennessä uusia biopankkinäytteitä oli kerätty jo 108 000. Niistä noin 30 000 on mukana tämänhetkisessä tutkimusaineistossa. Potilasnäytteet ovat projektille ensiarvoisen tärkeitä, ja onkin erittäin lupaavaa, että kerätyssä biopankkien näytevarannossa on jo yli 15 000 syöpädiagnoosin saanutta potilasta ja yli 30 000 kardiometabolisten sairauksien diagnoosia.
FinnGen on herättänyt laajaa kiinnostusta lääketeollisuudessa sen ainutlaatuisen yhteistyömallin, suomalaisen tutkimusympäristön mahdollisuuksien ja tutkimushankkeen ensimmäisen vuoden aikana saavuttamien edistysaskelten ansiosta. Neuvottelut kahden uuden yrityspartnerin kanssa on saatu päätökseen ja Sanofi sekä GlaxoSmithKline (GSK) ovat liittyneet mukaan. Uudet yrityspartnerit täydentävät tutkimusosaamisensa ja kiinnostuksensa kautta nykyistä tutkimuskonsortiota ja tuovat lisärahoitusta, joka tullaan käyttämään tutkimuksen tavoitteiden laajentamiseen.
“FinnGen tarjoaa erittäin mielenkiintoisen yhteistyömahdollisuuden sairauksien geneettisten riskitekijöiden tutkimiseksi maailman huipputasoa olevassa tutkimusympäristössä“, sanoi Matt Nelson, Head of Human Genetics, GSK:lta. “Tämä investointi täydentää pitkään jatkunutta kiinnostustamme ihmisgenetiikkaan ja sopii hyvin osaksi strategiaamme, jossa korostetaan geenitiedon hyödyntämisen merkitystä lääkekehityksessä.”
“Sanofi on erittäin tyytyväinen voidessaan liittyä FinnGen-tutkimuskonsortioon. Tämä laaja suomalainen tutkimusaineisto tulee nopeuttamaan geneettisesti validoitujen lääkekohteiden tunnistamista, sairausmekanismien ymmärtämistä ja yksilöllistä hoitoa. Odotamme FinnGen-konsortion avaavan uusia näkökulmia entistä parempien hoitokeinojen saamiseksi potilaille”, kommentoi Katherine Klinger, Global Head, Translational Sciences, Sanofilta.
Muut mukana olevat lääkeyritykset AbbVie, AstraZeneca, Biogen, Celgene, Genentech, osa Roche-yhtymää, MSD ja Pfizer toivottavat uudet partnerit lämpimästi tervetulleeksi.
"Olemme erittäin iloisia GSK:n ja Sanofin liittymisestä FinnGeniin", sanoi Heiko Runz, FinnGenin ohjausryhmän toinen puheenjohtaja ja Biogenin Head of Genetic Epidemiology. "Kahden uuden partnerin mukaantulo entisestään korostaa sitä yhteistyöhenkeä, joka tässä esikaupallisessa tutkimusyhteistyöhankkeessa vallitsee. Yhteistyön lähtökohtana on meidän kaikkien yhteinen toive parempien ja turvallisempien lääkkeiden kehittämisestä.”
“Uusien partnereiden kontribuution avulla pystymme edelleen kasvattamaan jo ennestään kunnianhimoisia tavoitteitamme lisäämällä uusia analyysejä ja nopeuttamalla FinnGen-näytekeräystä”, totesi FinnGenin tieteellinen johtaja Aarno Palotie, Suomen molekyylilääketieteen instituutista FIMMistä (HiLIFE, Helsingin yliopisto).
Suurin osa FinnGenin näytteistä on peräisin sairaalabiopankeista. Näytekeräyksiä pyritään kohdentamaan erityisesti sellaisille klinikoille, joissa hoidetaan tutkimuksen painopistealueina olevia sairauksia. Näin FinnGen-tutkimusaineistoa pystytään painottamaan sellaisiin potilasryhmiin, jotka kansainvälisissä, pääasiassa terveisiin työikäisiin keskittyvissä biopankkihankkeissa ovat yleensä aliedustettuina. Tämä lisää merkittävästi aineiston tutkimuksellista arvoa.
“Saatujen lisäresurssien avulla pyrimme myös lisäämään yhteistyötä muiden kansainvälisten biopankkihankkeiden kanssa. Tutkimusyhteistyön avulla voimme verrata erilaisista väestöistä saatuja tuloksia ja saada näin paremman ja tarkemman kuvan yksittäisten geenimuutosten merkityksestä sairauksien syntyyn”, sanoi FIMMin johtaja Mark Daly, yksi FinnGenin avainhenkilöistä.
Näiden uusien avausten myötä FinnGen-tutkimuksella on entistäkin paremmat edellytykset vastata nykyaikaisen lääketieteellisen tutkimuksen tarpeisiin ja luoda tietoaineisto, joka mahdollistaa geneettiset läpimurrot, lisää ymmärrystämme sairauksien syntymekanismeista ja luo pohjaa uusille terveysinnovaatioille ja yksilöllisille hoidoille ympäri maailman.
Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Aarno Palotie
Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM, HiLIFE, Helsingin yliopisto
Center for Human Genome Research at the Massachusetts General Hospital
Broad Institute of MIT and Harvard
Puh: +358 40 567 0826 (Sari Kivikko)
aarno.palotie@helsinki.fi
Hankepartnerit:
Hankkeen koordinointi:
Helsingin yliopisto, HiLIFE, Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM)
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Rahoittajat:
Business Finland
Abbvie
AstraZeneca
Biogen
Celgene
Genentech, osa Roche-yhtymää
GlaxoSmithKline (GSK)
MSD
Pfizer
Sanofi
Biopankit ja niiden taustaorganisaatiot:
Auria Biopankki
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
Turun yliopisto
Satakunnan sairaanhoitopiiri
Vaasan sairaanhoitopiiri
Helsingin Biopankki
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
Helsingin yliopisto
Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (Carea)
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)
Hematologinen Biopankki
Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu
Suomen hematologiyhdistys r.y.
Helsingin yliopisto, HiLIFE, Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM)
Itä-Suomen Biopankki
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri
Itä-Suomen yliopisto
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Essote)
Siun sote – Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Keski-Suomen Biopankki
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Jyväskylän yliopisto
Pohjois-Suomen Biopankki Borealis
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Oulun yliopisto
Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä Nordlab
Lapin sairaanhoitopiiri
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri
Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä (Soite)
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Tampereen Biopankki
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Tampereen yliopisto
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
THL Biopankki
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Veripalvelun biopankki
Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu
Avainsanat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme