Luonnonvarakeskus

Haastava kasvukausi ruokaperunalla

Jaa

Lokakuun puolivälissä ruokaperunaa oli maatilojen varastoissa 171 miljoonaa kiloa. Määrä on 13 miljoonaa kiloa viimesyksyistä suurempi, mutta selvästi alle pitkän ajan keskiarvon. Keskimäärin lokakuussa on ollut ruokaperunaa varastoissa 184 miljoonaa kiloa. Kun mukaan lasketaan myös ruokateollisuusperuna, oli varastoissa perunaa yhteensä 196 miljoonaa kiloa.

Kulunut kasvukausi oli haastava myös perunanviljelijöille. Sateet, varhaiset hallat ja yllätyspakkaset piinasivat viljelyä monilla alueilla. Myös sadonkorjuu venyi tavallista myöhäisemmäksi. Siitä huolimatta perunanviljelijät saivat korjattua kohtalaisen sadon.

– Nyt on jo kolmas peräkkäinen vuosi kun sääolot ovat vaikeita ja tässä tilanteessa täytyy kiittää kaikkia viljelijöitä, jotka kesken korjuutöiden vastasivat tilastokyselyyn. Vastausprosentti kohosi tälläkin kertaa 94 prosenttiin, kertoo Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen.

Pinta-alat ennallaan, satotaso edellisvuotta parempi

Vaikka syksyn sääolot ovat olleet haastavat, niin viime syksy oli vieläkin huonompi. Tänä vuonna perunan satotaso oli noin 30 tonnia hehtaarilta, kun edellissyksynä saatiin vain 29 tonnia hehtaarilta. Perunan viljelyala säilyi kyselyjoukkoon kuuluvilla tiloilla 11 000 hehtaarissa.

Erityisen suuri vaikutus perunamääriin oli peruna-alaltaan suurimpien eli Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten viimevuotista paremmalla satotasolla. Näiden alueiden maatilojen varastoissa onkin ruokaperunaa tänä syksynä peräti 98 miljoonaa kiloa eli 57 prosenttia koko maan ruokaperunasta. Ruoka- ja ruokateollisuusperunan yhteenlaskettu varastotilanne oli lokakuun puolivälissä 196 miljoonaa kiloa, josta ruokaperunaa lähes 87 prosenttia.

Ruokaperuna riittänee kotimaiseen kulutukseen

Tämän syksyn ruokaperunamäärän voidaan arvioida riittävän kotimaiseen kulutukseen. Laatuongelmia on ja sitä kautta lajittelutappioita tulee viimevuotista enemmän, sillä perunoissa esiintyy vihertymistä ja halkeilua.

Syksyn tuonti- ja vientimääristä ei ole vielä saatavissa tietoa Tullin tilastoista, mutta voidaan arvella sekä ruokaperunan tuonnin että viennin jäävän vähäiseksi. Syyskuussa oli havaittavissa lievää ruokaperunan tuottajahintojen nousua, sillä syyskuussa hinta oli 19,14 e/100 kg, kun vuoden 2016 syyskuussa hinta oli 16,56 e/100 kg.

Perunan varastotilastossa mukana vain isot tilat

Syksyn ruokaperunan varastotilastossa keskityttiin entistä suurempiin perunatiloihin, joiden tuotanto ja varastot ovat Suomen ruokaperunan tuotannon ydin. Kyselyssä olivat mukana ne ruoka- ja ruokateollisuusperunaa viljelevät tilat, joiden peruna-ala oli vähintään viisi hehtaaria.

Tällaisia tiloja oli 475 ja niiden ruoka- ja ruokateollisuusperuna-ala oli yhteensä 10 881 hehtaaria. Viime vuoteen verrattuna tilalukumäärä väheni 19 tilalla eli neljällä prosentilla. Keskimääräinen ruoka- ja ruokateollisuusperuna-ala oli 23 hehtaaria tilaa kohti. Tilastokyselyssä oli mukana puolet näistä tiloista. Vastausprosentti oli hyvä, 94.

Yhteyshenkilöt

Yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen, Luke, puh. 029 532 6787, etunimi.sukunimi@luke.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskus
Viikinkaari 9
00790 Helsinki, Finland

0295 32 6000 / +358 295 32 6000http://www.luke.fi

Luonnonvarakeskus (Luke) on 1.1.2015 toimintansa aloittanut tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi www.luke.fi/en

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Luonnonvarakeskus

Laxens yngelproduktion historiskt riklig i Torne och Simo älvar16.11.2017 10:30Tiedote

På våren 2017 kläcktes det tredje högsta mängden laxyngel i Torne älv och det högsta i Simo älv sedan uppföljningen inleddes. Dödligheten som observerats bland laxen de senaste åren har inte försvagat våra naturliga laxbestånd. Anledning till bekymmer för laxbeståndens framtid medförs dock av det relativt låga antalet stigande laxar under den gångna sommaren samt de senaste årens ökade M74-dödlighet bland laxynglen.

Valtakunnan metsien inventointi: VMI:stä saadaan lähes reaaliaikaista tietoa metsätuhojen esiintymisestä15.11.2017 09:18Tiedote

Valtakunnan metsien 12. inventoinnin (VMI12, 2014–2018) neljäs maastotyökausi on päättynyt. Aineistosta on laskettavissa tilastotietoa Suomen metsien ja maankäytön muutoksista vasta ensi keväänä, mutta esimerkiksi tuhohavaintoja voidaan tarkastella jo maastokauden aikana karttamuotoisina tulosteina. Uusimmat tulokset kertovat muun muassa sen, että uusia versosurmatuhoja tavattiin pääasiassa Itä-Suomessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme