Hakijoiden tieteellinen korkeatasoisuus korostui BTY-toimikunnan kliinisen tutkijan rahoituspäätöksissä

Toimikunnan mielestä tämän vuoden hakemusten tieteellinen taso oli erinomainen. Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta pitää kliinisen tutkijan rahoitusmuotoa erittäin tärkeänä. Kliinisiä tutkijoita halutaan kannustaa rahoituksen hakemiseen myös jatkossa yhä laajemmalta aihealueelta.

Toimikunta käyttää kliinisten tutkijoiden rahoitukseen noin 2,4 miljoonaa euroa. Hakemuksista 31 prosenttia rahoitetaan. Naisia rahoitettavista tutkijoista on 81 prosenttia. Hakijoista heitä oli 54 prosenttia.

”Hakemukset olivat erittäin korkeatasoisia. Oli ilo nähdä useita hakemuksia, joissa tutkijanura ja kliininen työ muodostivat erittäin laadukkaan, tiedettä ja kliinistä työtä edistävän kokonaisuuden. Hakemuksia oli myös useilta eri aloilta, mikä oli ilahduttavaa”, kertoo toimikunnan puheenjohtaja Ursula Schwab.

Toimikunta rahoitti useita tieteellisesti korkeatasoisia kliinisiä tutkijoita, esimerkiksi:

Emmi Helle Helsingin yliopistosta tutkii synnynnäisiä sydänvikoja. Sydämen rakenteelliset viat aiheutuvat sydämen kehityksessä tapahtuvista poikkeavuuksista ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. Synnynnäiset sydänviat esiintyvät usein suvuittain. Toistaiseksi kuitenkin tunnetaan vain muutama sydänvikoja aiheuttava geenivariantti. Helteen tutkimuksen tavoitteena on etsiä uusia geenejä, joiden variantit aiheuttavat synnynnäisiä sydänvikoja. Kandidaattigeenejä etsitään eksomisekvensoinnin avulla sekä tutkimalla potilaiden ihosoluista tehtyjä monikykyisiä kantasoluja (iPSC). Tutkimuksessa kantasoluja erilaistetaan sydänsoluiksi sekä verisuonen seinämäsoluiksi. Tutkimustulosten avulla saadaan lisätietoa synnynnäisten sydänvikojen periytymismalleista sekä löydettyjen geenivarianttien roolista sydänvian kehittymisessä.

Aarno Dietz Kuopion yliopistollisesta sairaalasta pyrkii parantamaan merkittävästi kuulokuntoutusta. Tavoitteena on kehittää yksilöllisempiä kuntoutusratkaisuja sekä diagnostisia testejä, jotka mahdollistavat kuntoutuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointia. Tätä on Suomessa rajoittanut objektiivisten, arkielämän kuuntelutilanteita vastaavien kuulotestien puute. Dietzin tutkimusryhmä on kehittänyt uusia suomenkielisiä puheaudiometrisiä testejä, jotka ovat tarkentaneet kuulemisen diagnostiikkaa ja joilla voidaan luotettavasti mitata kuntoutustuloksia. Lisäksi ryhmä on tutkinut elektrodiketjuja ja kehittänyt uusia leikkausmenetelmiä, joilla sisäkorvaistuteleikkaus voidaan suorittaa entistä turvallisemmin ja laadukkaammin, jopa paikallispuudutuksessa.

Lisätietoja:

Rahoituspäätökset

Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan rahoituspäätösten kriteerit ja linjaukset