Hyvinvointiala HALI ry

HALIn selvitys: kunnat alihinnoittelevat hoivapalvelut – pula hoivapaikoista uhkaa

Jaa

Hyvinvointiala HALI ry:n selvityksen mukaan kunnat säästävät korvaamalla yksityisille yrityksille ja järjestöille hoivan kuluja reilusti alle todellisten tuotantokustannusten. Selvityksessä olivat mukana Espoo, Turku, Tampere, Siun sote, Kymsote ja Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä.

Väestö ikääntyy, ja tarve ikäihmisten ympärivuorokautiseen hoivaan lisääntyy. Tällä hetkellä kunnat vastaavat hoivapalveluiden järjestämisestä, mutta varsinaisen palvelun kunnat voivat joko tuottaa itse tai ostaa yksityisiltä palveluntarjoajilta.  

Valtakunnan tasolla yli puolet hoivasta on yksityisten yritysten ja järjestöjen tuottamaa. Kuntien pitäisi kohdella heitä ja kaupungin omia yksiköitä yhdenvertaisesti. Näin ei kuitenkaan HALIn tekemän selvityksen mukaan ole. HALI selvitti hoivan kustannuksia kuudessa kunnassa tai kuntayhtymässä: Espoossa, Turussa, Tampereella sekä Pohjois-Karjalan Siun soten, Päijät-Hämeen PHHYKY:n ja Kymsoten alueilla.

− Selvityksessä mukana olevissa kunnissa ja kuntayhtymissä ei makseta hoivatoimijoille läheskään samaa hintaa, joilla kaupungit itse tuottavat saman palvelun. Julkisesti tuotettu hoiva aiheuttaa jopa yli 43 prosenttia suuremmat kustannukset kuin yksityisesti tuotettu hoiva. Lienee helppo ymmärtää, että yritykset eivät voi pidemmän päälle toimia tappiolla, kertoo HALIn hoivasta ja osaamisesta vastaava johtaja Arja Laitinen.

Selvityksen tulokset on julkaistu täällä. Sivuilla julkaistaan uusia tuloksia, kun laskenta etenee.

Selvityksen keskeiset tulokset: Espoo, Turku, Tampere, Siun sote, PHHYKY ja Kymsote

Kunkin kunnan ja kuntayhtymän hoivakustannuksista vertailtiin, paljonko hoivavuorokausi maksoi yksityisesti tuotettuna ja kunnan omana tuotantona. Yksityiseltä ostetuista palveluista kunnan on mahdollista saada 5 prosentin alv-palautus.

Espoossa julkisesti tuotettu hoivavuorokausi aiheutti kunnalle 43,7 prosenttia suuremmat kustannukset kuin yksityisenä tuotantona tuotettu hoivavuorokausi. Eroa vuodessa tällä kustannuserolla kertyisi noin 5,0 miljoonaa euroa. Kaupungin yksikkökohtaisten tuloslaskelmien perusteella kunnan oma tuotanto tehostetussa palveluasumisessa maksoi keskimäärin 180,21 euroa per hoivavuorokausi tutkituissa viidessä yksikössä (5 %:n suuruinen vyörytys mukaan lukien). Vastaava ostopalvelulla tuotettu yksityinen palvelu maksoi kunnalle 125,43 euroa per hoivavuorokausi (hinta ennen alv-palautusta 132,03 €).

Turussa julkisesti tuotettu hoivavuorokausi aiheutti kunnalle 24,1 prosenttia suuremmat kustannukset kuin yksityisenä tuotantona tuotettu hoivavuorokausi. Eroa vuodessa tällä kustannuserolla kertyisi noin 7,9 miljoonaa euroa. Turussa yksityisesti tuotettu hoivavuorokausi maksoi kaupungille 118,83 euroa. (Hinta ennen alv-palautusta 125,08 €). Vertailuhintana on pidetty syksyllä 2021 voimaan astunutta uutta kattohintaa, sillä vuodelta 2020 vastaavaa ei ole saatavilla. Vastaavasti Turun kaupungin omana tuotantona tuotettu hoivavuorokausi maksoi 147,50 euroa mukaan lukien 5 prosentin suuruiset vyörytykset.

Tampereella julkisesti tuotettu hoivavuorokausi aiheutti kunnalle 30,0 prosenttia suuremmat kustannukset kuin yksityisenä tuotantona tuotettu hoivavuorokausi. Eroa vuodessa tällä kustannuserolla kertyisi noin 4,0 miljoonaa euroa. Yksityisesti tuotettu hoivavuorokausi maksoi Tampereen kaupungille keskimäärin 122,00 euroa (hinta ennen alv-palautusta 128,42 €). Vastaavasti Tampereen kaupungin omana tuotantona tuotettu hoivavuorokausi maksoi 158,55 euroa mukaan lukien 5 prosenttia suuruiset vyörytykset.

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Siun soten) alueella julkisesti tuotettu hoivavuorokausi aiheutti kunnalle 42,6 prosenttia suuremmat kustannukset kuin yksityisenä tuotantona tuotettu hoivavuorokausi. Eroa vuodessa tällä kustannuserolla kertyisi noin 12,9 miljoonaa euroa. Yksityisesti tuotettu hoivavuorokausi maksoi kuntayhtymälle keskimäärin 109,94 euroa (hinta ennen alv-palautusta 115,73 €). Vastaavasti kuntayhtymän omana tuotantona tuotettu hoivavuorokausi maksoi kuntayhtymälle 156,73 euroa mukaan lukien 5 prosentin suuruiset vyörytykset.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän (PHHYKY) alueella julkisesti tuotettu hoivavuorokausi aiheutti kunnalle 21,2 prosenttia suuremmat kustannukset kuin yksityisenä tuotantona tuotettu hoivavuorokausi. Eroa vuodessa tällä kustannuserolla kertyisi noin 6,7 miljoonaa euroa. Palvelusetelillä tuotettu yksityisen palveluntarjoajan ostopalvelu maksoi kuntayhtymälle 114,00 euroa per hoivavuorokausi (hinta ennen alv-palautusta 120,00 €). Kuntayhtymän oma tuotanto tehostetussa palveluasumisessa maksoi keskimäärin 138,16 euroa per hoivavuorokausi.

Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Kymsote) julkisesti tuotettu hoivavuorokausi aiheutti kuntayhtymälle 18,0 prosenttia suuremmat kustannukset kuin yksityisenä tuotantona tuotettu hoivavuorokausi. Erotus kunnan oman tuotannon ja ostopalvelun kustannusten välillä oli tutkituiden yksiköiden osalta 5,6 miljoonaa euroa. Yksikkökohtaisten tuloslaskelmien perusteella kuntayhtymän oma tuotanto tehostetussa palveluasumisessa maksoi keskimäärin 156,97 euroa per hoivavuorokausi. Vastaava ostopalveluna tuotettu yksityisen palveluntarjoajan ostopalvelu maksoi kuntayhtymälle 132,98 euroa per hoivavuorokausi (hinta ennen alv-palautusta 139,98 €). Koska vuonna 2020 Kymsoten alueella ei ollut vielä käytössä kattohintaa, olemme käyttäneet vertailussa vuoden 2021 kattohintaa.

Yksityisen ja julkisen sekä julkisten yksiköiden välisen vertailtavuuden mahdollistamiseksi niiden kuntien tai kuntayhtymien tilinpäätöksiin, joihin ei ollut kirjattu vyörytyksiä, on lisätty hyvin maltilliset viiden prosentin suuruiset vyörytykset. Vyörytykset muodostavat tyypillisesti osan hoivavuorokauden hinnasta. Ne sisältävät yleiskustannuksia, joita ovat muun muassa palkkahallinnon, henkilöstöhallinnon, kirjanpidon, vanhuspalveluiden välijohdon ja ICT:n kustannukset. Esimerkiksi Kymsoten vyörytykset olivat keskimäärin 8,7 prosentin suuruiset, kun taas PHHYKY:n vyörytykset olivat keskimäärin 11,0 prosenttia. Eksoten alueella vyörytykset muodostivat 5,8 prosenttia hoivavuorokauden hinnasta.

Lisätiedot:

Arja Laitinen

Johtaja, hoiva ja osaaminen

040 868 0980, arja.laitinen@hyvinvointiala.fi

Tiina Kanerva (laskentaa koskevat asiat)

Kontrolleri

041 7310678, tiina.kanerva@hyvinvointiala.fi

Hyvinvointiala HALI ry.

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Hyvinvointiala HALI ry
Hyvinvointiala HALI ry
Eteläranta 10
00130 HELSINKI

https://www.hyvinvointiala.fi

Hyvinvointiala HALI ry edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen palveluja tuottavien yritysten ja järjestöjen toimintaedellytyksiä ja neuvottelee alan yleissitovat työehtosopimukset. HALI valvoo jäsentensä yhteisiä etuja ja neuvoo työoikeudellisissa ja elinkeinopolitiikan kysymyksissä. Sen 1550 jäsentä työllistävät 95 000 sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen ammattilaista. HALI on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsen. HALIn jäsenet tuottavat mm. vanhuspalveluita, lasten ja nuorten palveluita, lääkäripalveluita, kuntoutusta, suun terveydenhuoltoa, päihde- ja mielenterveyspalveluita sekä toimivat alan järjestötyössä. www.hyvinvointiala.fi

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Hyvinvointiala HALI ry

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme