Helsingin Kampissa sijaitsevan taloyhtiön mielestä yhtä taloyhtiön asunnoista käytettiin yhtiöjärjestyksen ja rakennusluvan vastaisesti majoitustoimintaan. Vuonna 2021 se vaati Helsingin kaupungin rakennusvalvontaa kieltämään harjoitetun majoitustoiminnan. Majoitustoiminnasta aiheutuneina häiriötekijöinä taloyhtiö mainitsi muun muassa pesutuvan käytön sekä asukkaille tuntemattomien henkilöiden liikkumisen rappukäytävässä ja oleskelun kyseisessä asunnossa.

Kaupunki oli omassa päätöksessään päätynyt hylkäämään taloyhtiön valituksen. Saatujen selvitysten mukaan asunto oli ollut osakkeenomistajan omassa käytössä, minkä lisäksi sitä on vuokrattu pitkä- ja lyhytaikaisesti silloin, kun se ei ole ollut muussa käytössä. Pidemmäksi ajaksi sitä oli tarjottu ensisijaisesti esimerkiksi putkiremonttievakossa asuville, yritysten ulkomaalaisille työntekijöille sekä vaihto-opiskelijoille. Kaupungin mielestä majoitustoiminta oli taloyhtiön kokoon nähden luonteeltaan pienimuotoista ja siitä aiheutuvat vaikutukset tai häiriöt olivat vähäisiä.

Myös Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi taloyhtiön valituksen asiassa. Perusteluissaan se viittasi asunnon vuokraustoiminnan pienimuotoisuuden lisäksi siihen, että asunnossa on ollut lyhytaikaisten majoitusjaksojen lisäksi myös sen pääkäyttötarkoituksen mukaista pidempiaikaista asumista. Koska lisäksi toiminnan vaikutukset talon muihin asukkaisiin jäivät epäselviksi, rakennusvalvonta on hallinto-oikeuden mukaan voinut harkintavaltansa nojalla hylätä taloyhtiön valituksen.

”Hallinto-oikeuden ratkaisu on tärkeä, ja osaltaan selkiyttää lyhytaikaisen vuokrauksen sallittavuutta taloyhtiössä. Kalustettuja asuntoja tarvitaan monenlaisiin tarpeisiin, ja niitä pitää pystyä tarjoamaan myös lyhyemmäksi ajaksi. Asumisrauhasta taloyhtiössä on toki huolehdittava, mutta kaupungissa asuessa ei voida vaatia, että jokaisen naapurin naama olisi tuttu.” toteaa Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Sanna Hughes.

Sama taloyhtiö on koettanut kieltää lyhytaikaisen vuokrauksen myös yhtiöjärjestyksessään. Patentti- ja rekisterihallituksen kieltäydyttyä tekemästä muutosta ilman kaikkien osakkeenomistajien suostumusta se vei asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Markkinaoikeuden lokakuussa antaman ratkaisun mukaan esitetty muutos olisi rajoittanut osakkeenomistajan oikeutta hallita asuntoaan. Muutos olisi siksi edellyttänyt kaikkien osakkaiden suostumusta, mitä yhtiö ei ollut pystynyt esittämään.