Finanssiala ry

Hallituksen esitys pankkipaketista ei ota riittävästi talouskasvua huomioon

Jaa
Kun viranomainen pohtii, pitäisikö luottolaitoksen lisäpääomavaatimusta nostaa, on tärkeää, että päätöksessä huomioidaan myös riskejä pienentävät seikat. Tämä asia sisältyy hallituksen esitykseen luottolaitos- sekä elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivien kansalliseksi sääntelyksi. sääntelykokonaisuus tunnetaan myös EU:n pankkipakettina. Esityksessä on kuitenkin merkittäviä ongelmia: viranomaisille ehdotettu valtuus nostaa yhteenlasketut lisäpääomavaatimukset yli nykyisten enimmäistason on muutos, joka heittää hiekkaa koronasta toipuvan talouden rattaisiin. Lisäksi viranomaispäätöksille tulisi asettaa selkeämmät vaatimukset koskien riskien ja niiden suuruuden määrittämistä.

Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä hallituksen esityksen lisäystä nykyiseen lainsäädäntöön, jossa tulisi viranomaisen kiinnittää tarkempaa huomiota lisäpääomavaateen asettamispäätösten perusteluihin. Toisaalta lainsäätäjän tulisi antaa vielä tarkemmat suuntaviivat sille, että päätökset oikeasti perustuvat huolella tehtyihin laskelmiin. Nykyään pankit eivät järjestelmäriskitapauksissa tiedä, mikä on tarkkaan ottaen riski, jota varten pääomia varataan tai miten suuri riski on. Ne eivät myöskään saa päätöksistä selville sitä, miksi pääomien käyttöä rajataan sillä määrällä kuin rajataan. Hallituksen esitys ei nykymuodossaan korjaa näitä puutteita. Näiden seikkojen toteaminen käytännössä edellyttäisi sitä, että riskien laskenta ja määritteleminen avataan viranomaisten päätöksissä. Tätä tulee vielä tarkentaa alemman asteisessa sääntelyssä.

”Riskilaskenta on tyypillisesti kaavamainen laskutoimitus, jonka tuloksena päätös lisäpääomavaatimuksesta syntyy. Tämän tulisi selvitä päätöksistä. Toisaalta hyvänä seikkana esityksessä on se, että kokonaisharkinnassa huomioidaan myös riskiä pienentävät tekijät, jotka saattavat muuttaa lopputulosta siten, että lisäpääomavaatimusta ei välttämättä tarvitsekaan asettaa”, sanoo FA:n johtava lakimies Olli Salmi.

Pankkien varauduttava pahimpaan

Pankeille määrättävien pääomavaatimusten tarkoitus on muun muassa kattaa lainanannon riskejä ja siten lisätä vakautta. Vaatimuksilla on kuitenkin hintansa, ja seurauksena voi olla esimerkiksi lainanannon supistuminen. Pääomavaatimusten oikea taso on yleensä hyvin pitkällisten ja monimutkaisten kansainvälisten neuvotteluiden tulosta, ja tasojen määrittäminen oikean tasapainon löytämiseksi vie aikaa.

Pankkien kannalta vaatimusten ennakoitavuus on erittäin tärkeää, joten pääomatasoista ja niiden määräytymisperusteista määrätään tyypillisesti tarkasti laissa. Hallituksen lakiesityksessä esitetään viranomaisille kansallisia valtuuksia nostaa pankkien järjestelmäriskeihin liittyviä lisäpääomavaatimuksia useilla prosenttiyksiköillä ilman, että määräytymisperusteista vakavaraisuuslakennalle tyypilliseen tapaan säädettäisiin. Vaatimusten laskennan tarkentaminen on tärkeää, sillä vakavaraisuusvaatimusten muutos yhdelläkin prosenttiyksiköllä tarkoittaisi useiden kymmenien miljardien vähennystä pankkien lainanantokapasiteettiin. Tällainen pudotus investointeihin käytettävän lainarahan määrässä näkyisi väistämättä talouskasvussa.

”Lisäpääomavaatimusten nostamisvaltuuksia ei ole etenkään tässä taloustilanteessa järkevää kasvattaa korkeammaksi kuin on aidosti tarve, sillä pankkien on joka tapauksessa varauduttava pahimpaan – siihen, mihin vaatimukset voivat enimmillään nousta”, Salmi huomauttaa.

FA:n mielestä talouskasvun turvaamiseksi järjestelmäriskeihin liittyvien lisäpääomavaatimusten yhteenlaskettu enimmäismäärä tulisi säilyttää nykyisellä tasolla 5 prosentissa. Esityksen mahdollistama nosto jopa 8 prosenttiin riskipainotetuista saamisista on liian korkea.

”Pankeille suunnatut lisäpääomavaatimukset, tai pelkkä niiden mahdollisuus, eivät ole oikea ratkaisu tässä koronan talouskurimuksessa. Talous pitää saada kasvu-uralle”, Salmi summaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Fivan päätös pitää asuntolainakatto ennallaan on perusteltu – huhtikuun tiukennusta pankkien lisäpääomavaatimuksiin olisi ollut syytä myöhentää28.3.2024 10:52:25 EET | Tiedote

Finanssiala ry (FA) pitää perusteltuna Finanssivalvonnan (Fiva) päätöstä pitää asuntolainakatto ja pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus ennallaan. Asuntolainojen lainakatto eli enimmäisluototussuhde pidetään lakisääteisellä perustasollaan 90 prosentissa muille kuin ensiasunnon ostajille. Ensiasunnon ostajien lainakatto on 95 prosenttia. Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus pysyy 0 prosentissa. FA:n pettymykseksi Fiva ei myöhentänyt kansallisen järjestelmäriskipuskurivaatimuksen voimaantuloa. Vaatimus tulee voimaan 1.4.2024.

Pyörävarkauksien määrä jatkoi laskuaan, korvausmäärät kääntyivät nousuun – erityisesti kalliit sähköpyörät houkuttelevat rosvoja20.3.2024 06:00:00 EET | Tiedote

Varastettujen polkupyörien korvausmäärät kääntyivät nousuun vuonna 2023. Vakuutusyhtiöt korvasivat varastettuja pyöriä 11 miljoonan euron edestä. Sekä poliisin että vakuutusyhtiöiden tietoon tulleet polkupyörävarkauksien lukumäärät jatkoivat laskuaan. Vakuutusyhtiöt korvasivat 13 900 varastettua polkupyörää. Poliisin tietoon pyörävarkauksia tuli 16 800 kappaletta.

FA vahvistaa EU-vaikuttamistaan Brysselissä – Miikkael Azaize uudeksi EU-lobbariksi13.3.2024 11:10:34 EET | Tiedote

Valtaosa finanssialan sääntelystä syntyy EU:ssa, ja Finanssiala ry (FA) vahvistaa edunvalvontaosaamistaan Brysselissä. Finanssiala ry:n EU-asiantuntijana aloittaa huhtikuussa Miikkael Azaize. Azaize työskentelee Brysselissä pohjoismaisten finanssiyhdistysten toimistossa. Ennen FA:ta Azaize on työskennellyt muun muassa Keskustan puoluetoimistossa kansainvälisten asioiden asiantuntijana.

FA: Suomalaiset eivät saa joutua löysän taloudenpidon maksajiksi EU:ssa – kansalaiskyselyn mukaan yhteisvastuuta pitää rajata ja talletussuojavarat suojattava12.3.2024 11:00:00 EET | Tiedote

Finanssiala ry:n tavoitteena on, että Suomi edistää vahvaa ja yhtenäistä EU:ta, mutta huolehtii samalla Suomen ja suomalaisten edusta. FA on julkaissut tavoitteensa tulevalle EU-kaudelle. Finanssialalla on paljon annettavaa Euroopan vakauden ja taloudellisen turvallisuuden edistäjänä sekä vihreän siirtymän ja digitalisaation vauhdittajana. Kansalaiskyselyssä suomalaiset antoivat selvän tukensa FA:n tavoitteille Suomen kansallisten etujen paremmasta huomioimisesta ja taloudellisen yhteisvastuun rajaamisesta. Kansa suhtautui myös epäilevästi suunnitelmaan pankkiunionin yhteisestä talletussuojasta ja EKP:n kaavaileman digieuron tarpeellisuuteen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye