Kepa ry

Hallituksen korkovähennysesitys jäämässä torsoksi: Ei taltuta verovälttelyä

Jaa

Hallitus on menettämässä mahdollisuuden puuttua tehokkaasti korkomenojen paisutteluun, jolla siirretään voittoja Suomesta alhaisen verotuksen maihin. Korkojen vähennysoikeuden rajaamista koskevan esityksen lausuntokierros päättyy tänään.

”Ministeriön lähtökohta on aivan oikea: aggressiivisen verosuunnittelun torjunta ja yritystoiminnan edellytyksiä tukeva verotus eivät ole vastakkaisia tavoitteita. Verovälttely vääristää markkinoita ja lisää eriarvoisuutta niin Suomessa kuin globaalisti. Nyt esitetty malli jättää kuitenkin mahdollisuuden korkoverosuunnitteluun jatkossakin”, sanoo Kepan vero- ja yritysvastuuasiantuntija Lyydia Kilpi. Esimerkiksi sähkönsiirtoyhtiöt Caruna ja Elenia ovat pienentäneet verotettavaa tulostaan korkokikkailulla.

Korkovähennysoikeuden rajaaminen on osa EU:n veronkierron vastaisen direktiivin toimeenpanoa. Direktiivi asettaa löyhän vähimmäistason aggressiivisen verosuunnittelun torjumiselle EU-maissa. Jäsenmaat hyväksyivät sen yksimielisesti kesällä 2016 vain viiden kuukauden käsittelyn jälkeen. Nopean etenemisen hintana oli heikko lopputulos, jonka myös EU:n veroparatiisit, kuten Luxemburg ja Hollanti, pystyivät hyväksymään.

Direktiivin puitteissa jäsenmaat voivat antaa yritysten vähentää verotuksessa korkomenoja summan, joka vastaa jopa kolmeakymmentä prosenttia oikaistusta elinkeinotoiminnan tuloksesta. Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n veropohjien rapautumista ja voitonsiirtoa torjuva BEPS-hanke suosittelee rajan asettamista 10-30 prosenttiin. Valtiovarainministeriön Suomeen esittämä 25 prosentin raja on tämän haarukan yläpäässä ja perusteettoman korkea suhteutettuna Suomen korkotasoon.

Viime syksynä Paratiisin paperit -kohun ollessa kiivaimmillaan valtiovarainministeri Petteri Orpo totesi eduskunnalle, että ”veroparatiisit on tuhottava”. Tämä edellyttää, että voittojen siirtäminen veroparatiiseihin saadaan kuriin. Korkoverosuunnittelua tehokkaasti rajoittava lainsäädäntö on tässä avainasemassa.

”Suomi menettää vuosittain jopa yli miljardi euroa aggressiivisen verosuunnittelun takia. Suomen etu on torjua verovälttelyä mahdollisimman tehokkaasti. Samalla veroparatiisitalouden kitkeminen on osa  globaalia vastuutamme ja rakentaa kestävämpää kansainvälistä taloutta”, sanoo Lyydia Kilpi.

Kepan lausunto valtiovarainministeriölle:https://www.kepa.fi/tiedostot/kepan-lausunto-vm-korkovahennysrajoitus_0.pdf.

Lisätietoja:

Lyydia Kilpi, asiantuntija, vero-oikeudenmukaisuus, Kepa ry lyydia.kilpi@kepa.fi p. 050 317 6738

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Anna-Stiina Lundqvist
Viestinnän asiantuntija
Tel +358 50 317 6704
anna-stiina.lundqvist@kepa.fi
skype: kepa_anna-stiina_lundqvist
twitter: ASLundqvist

Tietoja julkaisijasta

Kepa ry
Kepa ry
Elimäenkatu 25–27 (5. krs)
00510 Helsinki

+358 9 584 233http://www.kepa.fi

Kepa on yli 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö ja globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö. Kepa innostaa suomalaisia toimimaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kepa ry

EMBARGO 1.11. klo 9.00. Kehityspolitiikan tulosraportti: Järjestöjen kehitysyhteistyö on tuloksellista, erityiskiitosta saa työ hauraissa maissa1.11.2018 09:00Tiedote

Tänään julkaistu Kehityspolitiikan tulosraportti osoittaa, kuinka Suomen kehitysyhteistyöllä on saatu aikaan tuloksia köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Yhä useampi kehittyvissä maissa asuva saa puhdasta vettä, yhä useampi nainen saa mahdollisuuden ehkäisyyn ja yhä useampi lapsi pääsee yläkouluun. Järjestöjen työ tavoittaa erityisesti vaikeimmissa olosuhteissa eläviä ihmisiä.

Kehitysjärjestöt jakoivat 0,7 prosentin ruisleipäsiivuja töihin palaaville kansanedustajille4.9.2018 15:14Tiedote

Syysistuntokauden ensimmäisenä päivänä kehitysjärjestöt muistuttivat kansanedustajia siitä, että Suomella on varaa tukea kehitysmaita. Ohuenohuet leipäviipaleet kuvasivat 0,7 prosentin osuutta, joka Suomen pitäisi kansainvälisen sitoumuksensa mukaisesti ohjata bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön. “Kehitysyhteistyömäärärahoja täytyy ruveta nostamaan, koska juurisyihin pitää ruveta todella puuttumaan”, sanoi ruisleipäsiivun vastaanottanut Sirkka-Liisa Anttila.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme