Hallituksen sote-suunnitelmat jakavat kuntakenttää

Tietojärjestelmien yhteensovittamista ja alueellisten erityispiirteiden huomioimista pitää tärkeänä yli 90 prosenttia. Kolmanneksi tärkeimmäksi kirjaukseksi nousi sosiaali- ja terveydenhuollon painopisteen siirtäminen peruspalveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan, jota tärkeänä pitää 87 prosenttia vastanneista.

-Vastauksista käy selkeästi ilmi, että yksi ja sama ratkaisu ei sovi kaikille kunnille ja alueille. On myös tärkeää, että tietojärjestelmien yhdenmukaistamiseen osoitetaan tarvittavat resurssit. Tässä tilanteessa kunnilla ei ole varaa tehdä merkittäviä tietojärjestelmäuudistuksia itsenäisesti, sanoo varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.

Kuntien alueelliset erityispiirteet tulee huomioida koko Suomessa

Eniten kuntakenttää jakavat kirjaukset 18 maakunnan mallista, maakuntien monialaisuudesta sekä Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen mahdollinen erillisratkaisu sote-palvelujen järjestämisessä.

Erillisratkaisua tärkeänä pitää 35 prosenttia vastanneista ja ei tärkeänä 36 prosenttia. Alueellisesti sitä kannatetaan etenkin Uudenmaan maakunnassa, jonka edustajista ratkaisua pitää tärkeänä 92 prosenttia. Erillisratkaisua pitävät tärkeänä myös vastaajat 20 001 - 50 000 asukkaan kunnista (49%) sekä hallitusten puheenjohtajisto (44%).

Kuntakentän mielipiteitä jakoi myös kysymys maakuntaverotuksen käyttöönotosta. Erot näkyvät erityisesti maakuntien välillä. Verotuksen käyttöönottoa kannattaa 43 prosenttia vastanneista ja sitä ei pidä tärkeänä 37 prosenttia. Tärkeimpänä verotuksen käyttöönoton kokevat Pohjanmaan maakunnan edustajat (69%), alle 5000 asukkaan kuntia edustavat (53%) sekä valtuustojen puheenjohtajisto (49%).

Vähiten maakuntaveroa kannattavat Päijät-Hämeen ja Keski-Pohjanmaan maakuntien edustajat, keskisuuret kunnat sekä kuntajohtajat, sote- ja talousjohtajat.

Kunnat toivovat tukea vapaaehtoiselle etenemiselle

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen liittyvistä asioista 96 prosenttia pitää tärkeänä, että perustason palvelut tuotetaan lähellä ihmistä. Tärkeänä pidetään myös, että kolmannen sektorin järjestöllä, jossa kunta on merkittävänä taustatahona, on oikeus tuottaa sote-palveluja. Kunnan tai kuntien omistuksessa olevien yritysten oikeutta tuottaa palveluja puolestaan pitää tärkeänä 66 prosenttia.

Hieman yli puolet vastaajista pitää tärkeänä, että lainsäädännössä mahdollistettaisiin sote-palvelujen tuottamisvastuun siirtäminen maakunnilta kunnille.

Vastaajista 70 prosenttia pitää tärkeänä, että kuntien vapaaehtoista etenemistä sote-palvelujen järjestämisessä tuetaan. Toisaalta useissa avovastauksissa kuitenkin toistui toive saada päätökset sote-palvelujen järjestämisestä ensin.

-Kuntaliitto on kannustanut ja kannustaa jatkamaan alueilla jo tehtyä hyvää sote-uudistustyötä. Nykyisellä lainsäädännöllä on mahdollista edetä kuntapohjaisesti. Kyselyn vastaukset osoittavat, että kunnat toivovat vapaaehtoisen kehittämistyön tukemista ennen lainsäädännön hyväksymistä, Tainio toteaa.

Kysely lähetettiin sähköpostilla kunnan- ja kaupunginjohtajille, sote- ja talousjohtajille sekä kuntien luottamushenkilöjohdolle. Vastaukset saatiin yhteensä 272 Manner-Suomen kunnasta. Kaikkiaan vastauksia saatiin 544 kappaletta ja ne kattavat 92 prosenttia Manner-Suomen kunnista.

Lisätietoja:

Hanna Tainio, varatoimitusjohtaja, p. 09 771 2006

Tarja Myllärinen, sosiaali- ja terveysasioiden johtaja, p. 050 596 9866