Hallitus esittää uutta lakia sähköautojen latauspisteiden rakentamiseen - Pienestä hyödystä tulossa suuria kustannuksia
Hallitus esittää uutta lakia sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteiden rakentamisesta. Lailla pantaisiin osaltaan täytäntöön muutettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD). Kuntaliitto kannattaa sähköautoilun lisäämistä liikenteessä, mutta latauspisteitä tulee rakentaa tarpeen mukaan.
Lailla pyritään parantamaan sähköajoneuvojen latausmahdollisuuksia. Laki velvoittaisi kuntia esimerkiksi suunnittelemaan ja rakentamaan sähköautojen latauspisteitä ja latausvalmiuksia. Säädökset vaikuttaisivat asuinrakennusten osalta kuntien, kuntayhtymien ja niiden tytäryhtiöiden rivitaloihin ja kerrostaloihin ja muiden rakennusten osalta kouluihin, päiväkoteihin, sairaaloihin ja muihin julkisiin rakennuksiin.
Hallituksen esityksessä uusi laki tulisi huomattavasti tiukemmaksi kuin direktiivi vaatii ja aiheuttaisi kunnille lisäkustannuksia ilman mainittavaa hyötyä.
- Pääosa, 80-90 prosenttia, sähköautojen latauksista tehdään kotona ja tarvetta lataukselle muualla tulee vain harvoin. Peruslatauspisteestä saadaan 15-30 minuutin latauksella vain noin 5-10 kilometriä lisää ajoaikaa, joten se ei esimerkiksi kaupungilla asioinnin yhteydessä ole kovin kannattavaa, sanoo Kuntaliiton energia-asiantuntija Vesa Peltola.
Latauspisteiden rakentaminen lisää kuntien kustannuksia
Lakiesityksen mukaan vuoden 2025 alkuun mennessä jokaisen yli 20 autopaikan ei-asuinrakennuksen pysäköintialueelle on rakennettava latauspiste 10 prosenttiin autopaikoista. Kunnissa laki koskisi käytännössä kaikkia julkisia rakennuksia.
Peltolan mukaan yksi peruslatauspiste maksaa asennuksineen arviolta 1000 - 3000 euroa, mutta se voi tulla kalliimmaksikin, jos sähköjärjestelmää on saneerattava. Tarkkaa laskelmaa kunnille koituvista kustannuksista ei ole vielä tehty, mutta summa nousee helposti kymmeniin miljooniin euroihin.
- Kustannussyistä lain myötä pakolliset latauspisteet olisivat todennäköisesti peruslataukseen eli auton yön yli lataamiseen tarkoitettuja Type 2 -standardin mukaisia latauspisteitä. Asiointikäyttöön yksivaihevirralla lataaminen on liian hidasta. Pikalatauspisteeltä saa puolessa tunnissa ajoaikaa tyypillisesti noin 100 kilometriä, mutta sellaisen asennushinta voi olla jopa 50 000 euroa.
Peltola muistuttaa, että turhiin latauspisteisiin tehtävät investoinnit ovat pois vaikuttavimmista energiainvestoinneista.
- Kuntaliitto ei vastusta latauspisteiden rakentamista, mutta lakiehdotuksen mukaisesti rakennettuna niitä tulee tarpeeseen nähden liikaa ja vääriin paikkoihin. Julkisten latauspisteiden osalta markkinaehtoinen ja tarpeenmukainen rakentaminen on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Monissa kunnissa latauspisteitä rakennetaan jo osana ilmastotyötä.
- Lisäksi lataustekniikka kehittyy jatkuvasti. Siksi kannattaa mieluummin investoida latausvalmiuksien kohentamiseen kuin nykyistä tekniikkaa edustavien latauspisteiden lisäämiseen.
Kuntaliitto ehdottaa paluuta direktiivin minimivaatimuksiin
Kuntaliitto ehdottaa, että laissa palattaisiin direktiivin minimivaatimuksiin seuraavasti:
1) Uudet ja laajasti korjattavat ei-asuinrakennukset (esim. koulut, sairaalat, päiväkodit)joissa on yli 10 autopaikkaa: Yksi latauspiste ja latausvalmius joka viidenteen autopaikkaan.
- Hallituksen esityksen mukaan vastaavissa yli 10 autopaikan rakennuksissa tulisi olla yksi latauspiste ja latausvalmius puoleen autopaikoista ja yli 20 autopaikan rakennuksissa 10 prosenttiin autopaikoista.
2) Olemassa olevat ei-asuinrakennukset, joissa on yli 20 autopaikkaa: Vain yksi latauspiste pysäköintialuetta kohtaan.
- Hallituksen esityksen mukaan latauspiste tulisi olla 10 prosentille autopaikoista. Sadan autopaikan parkkialueella tämä tarkoittaisi kymmentä latauspistettä.
3) Uudet ja laajasti korjattavat asuinrakennukset (esim. kuntien omistamat rivi- ja kerrostalot), joissa on yli 10 autopaikkaa: Latausvalmius jokaiseen autopaikkaan.
- Hallituksen esityksen mukaan yli neljän autopaikan asuinrakennuksissa kaikkiin autopaikkoihin tulisi tehdä latausvalmius.
Lisäksi Kuntaliitto ehdottaa, että lain täytäntöönpanossa noudatettaisiin kuntien osalta rahoitusperiaatetta, sillä uudet lakisääteiset tehtävät eivät saisi heikentää kuntien taloudellista asemaa.
Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 10.3.2020. Hallituksen esitys sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteiden rakentamisesta sekä rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestämästä on parhaillaan lausuntokierroksella.
Lisätietoja:
Vesa Peltola, energia-asiantuntija, p. 040 568 7145
Yhteyshenkilöt
Riina Siirtolatiedottaja
050 577 1021riina.siirtola@kuntaliitto.fiTietoja julkaisijasta
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kunnanjohtajat entistä useammin sosiaalisessa mediassa11.12.2019 06:00:00 EET | Tiedote
Kuusi kunnanjohtajaa kymmenestä, 60 %, toimii työroolissaan sosiaalisessa mediassa. Viime vuonna luku oli 48 %. Tieto selviää Kuntaliiton verkkoviestinnän ja sosiaalisen median käytön kyselystä, joka toteutetaan vuosittain.
Kommundirektörer allt oftare i sociala medier11.12.2019 06:00:00 EET | Tiedote
Sex av tio kommundirektörer utnyttjar sociala medier i sin arbetsroll. Förra året var motsvarande siffra 48 procent. Kommunförbundets utreder användningen av webbkommunikation och sociala medier med en årlig enkät.
Kenet Suomi ottaa mukaan ja mihin, jos ei kuntia sote-uudistuksen valmisteluun?4.12.2019 11:27:58 EET | Tiedote
Kunnat eivät ole päässeet aidosti mukaan sote-uudistuksen valmisteluun. Kuntaliiton toimitusjohtaja hämmästelee STM:n käsitystä avoimesta valmistelusta ja kysyy: Mihin lopputulokseen tämänkaltaisella valmistelulla kuvitellaan päästävän?
Joona Räsänen ny ordförande för Kommunförbundets styrelse29.11.2019 12:39:30 EET | Tiedote
Kommunförbundets förbundsdelegation valde vid sitt sammanträde 29.11 Joona Räsänen till ny ordförande för Kommunförbundets styrelse. Lojobon Räsänen företräder SDP och har en lång erfarenhet av kommunalpolitiken. Han har varit riksdagsledamot, vice ordförande för Kommunförbundets förbundsdelegation och ledamot av Kommunförbundets styrelse.
Joona Räsänen Kuntaliiton hallituksen puheenjohtajaksi29.11.2019 12:36:11 EET | Tiedote
Kuntaliiton valtuuskunta valitsi kokouksessaan 29.11. Kuntaliiton hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi Joona Räsäsen. Lohjalainen Räsänen edustaa SDP:tä ja hänellä on pitkä kokemus kunnallispolitiikasta. Hän on toiminut kansanedustaja, Kuntaliiton valtuuskunnan varapuheenjohtajana sekä ollut mukana Kuntaliiton hallituksessa.
Kuntaverot nousevat – korottajakunnissa asuu yli miljoona kuntalaista19.11.2019 16:58:05 EET | Tiedote
53 kuntaa on päättänyt nostaa veroprosenttiaan vuodelle 2020. Vuonna 2019 korottajakunnissa asui 480 000 asukasta. Nyt korotukset koskevat kaksinkertaista määrää eli noin 1,1 miljoonaa kuntalaista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme