Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Hallitus esittää uutta lakia sähköautojen latauspisteiden rakentamiseen - Pienestä hyödystä tulossa suuria kustannuksia

Jaa

Hallitus esittää uutta lakia sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteiden rakentamisesta. Lailla pantaisiin osaltaan täytäntöön muutettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD). Kuntaliitto kannattaa sähköautoilun lisäämistä liikenteessä, mutta latauspisteitä tulee rakentaa tarpeen mukaan.

Lailla pyritään parantamaan sähköajoneuvojen latausmahdollisuuksia. Laki velvoittaisi kuntia esimerkiksi suunnittelemaan ja rakentamaan sähköautojen latauspisteitä ja latausvalmiuksia. Säädökset vaikuttaisivat asuinrakennusten osalta kuntien, kuntayhtymien ja niiden tytäryhtiöiden rivitaloihin ja kerrostaloihin ja muiden rakennusten osalta kouluihin, päiväkoteihin, sairaaloihin ja muihin julkisiin rakennuksiin.

Hallituksen esityksessä uusi laki tulisi huomattavasti tiukemmaksi kuin direktiivi vaatii ja aiheuttaisi kunnille lisäkustannuksia ilman mainittavaa hyötyä. 

- Pääosa, 80-90 prosenttia, sähköautojen latauksista tehdään kotona ja tarvetta lataukselle muualla tulee vain harvoin. Peruslatauspisteestä saadaan 15-30 minuutin latauksella vain noin 5-10 kilometriä lisää ajoaikaa, joten se ei esimerkiksi kaupungilla asioinnin yhteydessä ole kovin kannattavaa, sanoo Kuntaliiton energia-asiantuntija Vesa Peltola.

 Latauspisteiden rakentaminen lisää kuntien kustannuksia

 Lakiesityksen mukaan vuoden 2025 alkuun mennessä jokaisen yli 20 autopaikan ei-asuinrakennuksen pysäköintialueelle on rakennettava latauspiste 10 prosenttiin autopaikoista. Kunnissa laki koskisi käytännössä kaikkia julkisia rakennuksia.

Peltolan mukaan yksi peruslatauspiste maksaa asennuksineen arviolta 1000 - 3000 euroa, mutta se voi tulla kalliimmaksikin, jos sähköjärjestelmää on saneerattava. Tarkkaa laskelmaa kunnille koituvista kustannuksista ei ole vielä tehty, mutta summa nousee helposti kymmeniin miljooniin euroihin.

- Kustannussyistä lain myötä pakolliset latauspisteet olisivat todennäköisesti peruslataukseen eli auton yön yli lataamiseen tarkoitettuja Type 2 -standardin mukaisia latauspisteitä. Asiointikäyttöön yksivaihevirralla lataaminen on liian hidasta. Pikalatauspisteeltä saa puolessa tunnissa ajoaikaa tyypillisesti noin 100 kilometriä, mutta sellaisen asennushinta voi olla jopa 50 000 euroa.

Peltola muistuttaa, että turhiin latauspisteisiin tehtävät investoinnit ovat pois vaikuttavimmista energiainvestoinneista.

- Kuntaliitto ei vastusta latauspisteiden rakentamista, mutta lakiehdotuksen mukaisesti rakennettuna niitä tulee tarpeeseen nähden liikaa ja vääriin paikkoihin. Julkisten latauspisteiden osalta markkinaehtoinen ja tarpeenmukainen rakentaminen on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Monissa kunnissa latauspisteitä rakennetaan jo osana ilmastotyötä.

- Lisäksi lataustekniikka kehittyy jatkuvasti. Siksi kannattaa mieluummin investoida latausvalmiuksien kohentamiseen kuin nykyistä tekniikkaa edustavien latauspisteiden lisäämiseen.

Kuntaliitto ehdottaa paluuta direktiivin minimivaatimuksiin

Kuntaliitto ehdottaa, että laissa palattaisiin direktiivin minimivaatimuksiin seuraavasti:

1) Uudet ja laajasti korjattavat ei-asuinrakennukset (esim. koulut, sairaalat, päiväkodit)joissa on yli 10 autopaikkaa: Yksi latauspiste ja latausvalmius joka viidenteen autopaikkaan.

  • Hallituksen esityksen mukaan vastaavissa yli 10 autopaikan rakennuksissa tulisi olla yksi latauspiste ja latausvalmius puoleen autopaikoista ja yli 20 autopaikan rakennuksissa 10 prosenttiin autopaikoista.

2) Olemassa olevat ei-asuinrakennukset, joissa on yli 20 autopaikkaa: Vain yksi latauspiste pysäköintialuetta kohtaan.

  • Hallituksen esityksen mukaan latauspiste tulisi olla 10 prosentille autopaikoista. Sadan autopaikan parkkialueella tämä tarkoittaisi kymmentä latauspistettä.

3) Uudet ja laajasti korjattavat asuinrakennukset (esim. kuntien omistamat rivi- ja kerrostalot), joissa on yli 10 autopaikkaa: Latausvalmius jokaiseen autopaikkaan.

  • Hallituksen esityksen mukaan yli neljän autopaikan asuinrakennuksissa kaikkiin autopaikkoihin tulisi tehdä latausvalmius.

Lisäksi Kuntaliitto ehdottaa, että lain täytäntöönpanossa noudatettaisiin kuntien osalta rahoitusperiaatetta, sillä uudet lakisääteiset tehtävät eivät saisi heikentää kuntien taloudellista asemaa.

Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 10.3.2020. Hallituksen esitys sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteiden rakentamisesta sekä rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestämästä on parhaillaan lausuntokierroksella.

Lisätietoja:

Vesa Peltola, energia-asiantuntija, p. 040 568 7145

 

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

I cirka 30 procent av kommunerna vistas personer som stannat kvar i Finland efter att de fått negativt asylbeslut9.7.2020 08:49:56 EESTTiedote

Kommunförbundet har kartlagt antalet personer som vistas i Finland utan uppehållstillstånd efter att de fått negativt asylbeslut och den socialservice som tillhandahållits dem i kommunerna 2019 och i februari 2020. Kommunernas uppfattning om hur stor grupp det är fråga om och den service som tillhandahållits målgruppen utreddes med hjälp av en enkät. Svaren beskriver situationen i 166 kommuner, vilket motsvarar 77 procent av befolkningen. Enkäten besvarades av representanter för socialväsendet i kommuner och samarbetsområden samt kommunernas invandrarservice. – Kommunerna betonade allmänt att uppgifterna de angett delvis var endast uppskattningar. Det är första gången som man överhuvudtaget kartlagt situationen i denna omfattning. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det är fråga om något som är mycket svårt att utreda exakt, säger Ellen Vogt, specialsakkunnig vid Kommunförbundet. I 20 procent av kommunerna vistas barnfamiljer som fått negativt asylbeslut Utgående från svaren kan ma

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saamisen jälkeen Suomeen oleskelemaan jääneitä henkilöitä tavataan noin 30 prosentissa kuntia9.7.2020 08:47:22 EESTTiedote

Kuntaliitto on kartoittanut kunnissa ilman oleskelulupaa oleskelevien kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden lukumäärää ja heille järjestettyjä sosiaalipalveluita vuoden 2019 aikana sekä helmikuussa 2020. Kuntiin lähetetyn kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kuntien arviota kohderyhmän koosta sekä kunnissa kohderyhmälle järjestettyjä palveluja. Vastaukset kattoivat 166 kunnan tilanteen ja 77 prosenttia väestöstä. Vastaajat olivat kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaalitoimen sekä kuntien maahanmuuttopalvelujen edustajia. - Kunnat toivat vastauksissa laajasti ilmi, että annetut luvut ovat osin arvioita. Kyseessä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun ilmiötä on ylipäätään laajasti kartoitettu. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että kyse on myös ilmiöstä, jota on haastava tarkasti selvittää, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Ellen Vogt. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita lapsiperheitä 20 prosentissa kuntia Vastausten perusteella voidaan arvioida, että kielteise

Kostnaderna för hälso- och sjukvården har ökat i de stora städerna – i de medelstora kommunerna började kostnaderna minska något22.6.2020 09:22:52 EESTTiedote

Kommunförbundet har utrett kostnaderna för hälso- och sjukvården i stora städer och kostnaderna för social- och hälsovården i medelstora kommuner år 2019. Enligt utredningen har kostnaderna för hälso- och sjukvården ökat i de stora städerna, medan kostnaderna inom social- och hälsovårdssektorn har minskat något i de medelstora kommunerna år 2019. Befolkningens stigande medelålder och det ökade behov av service och vård som den ger upphov till har ökat kostnaderna för kommunernas social- och hälsovårdssektor. Samtidigt påverkar också de ökade kostnaderna för den specialiserade sjukvården ekonomin på ett betydande sätt i synnerhet i de stora städerna. Kostnaderna på väg uppåt i de stora städerna Alla icke-åldersstandardiserade totalkostnader för hälso- och sjukvården i stora städer uppgick 2019 till sammanlagt 5,5 miljarder euro, medan kostnaderna 2018 uppgick till sammanlagt cirka 4,9 miljarder euro. Enligt utredningens kategorisering uppgick kostnaderna för primärvården till cirka 2,6

Terveydenhuollon kustannukset kasvaneet suurissa kaupungeissa – keskisuurissa kunnissa kustannukset kääntyivät pieneen laskuun22.6.2020 09:21:04 EESTTiedote

Kuntaliitto on selvittänyt suurten kaupunkien terveydenhuollon sekä keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia vuodelta 2019. Selvityksen mukaan terveydenhuollon kustannukset ovat suurissa kaupungeissa kasvaneet, kun taas keskisuurissa kunnissa sosiaali- ja terveystoimen kustannukset olivat vuonna 2019 pienoisessa laskussa. Väestön ikääntyminen ja sen myötä palvelun ja hoidon tarpeiden kasvu ovat lisänneet kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia. Samalla myös erikoissairaanhoidon kasvaneet kustannukset vaikuttavat erityisesti suurten kaupunkien talouteen merkittävällä tavalla. Suurissa kaupungeissa terveydenhuollon kustannukset nousussa Suurten kaupunkien terveydenhuollon kaikki ikävakioimattomat kokonaiskustannukset olivat vuonna 2019 yhteensä 5,5 miljardia euroa, kun vuonna 2018 kustannukset yhteensä olivat noin 4,9 miljardia euroa. Selvityksessä esitetyllä jaottelulla perusterveydenhuollon kustannukset olivat noin 2,6 miljardia euroa ja erikoissairaanhoi

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme