Hallitusohjelman verolinjaukset ovat hyvä kompromissi
“Veronkiristysten kohdistaminen haittoihin on Suomen pitkän linjan veropolitiikan mukaista. Veronkiristysten vastapainona olisi kuitenkin ollut toivottavaa, että ansiotuloverotuksen keventämiseen olisi satsattu enemmän. Nyt progressio uhkaa entisestään kiristyä”, Kemell sanoo.
Kemell pitää positiivisena esimerkiksi energiaverolinjausta, jonka mukaan sähkövero asetetaan EU:n minimitasolle II-veroluokassa ja luokkaan siirretään kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat konesalit.
”Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että edellytykset ovat samat kuin tärkeimmissä kilpailijamaissa. Ruotsissa konesalien sähkövero on ollut EU:n minimitasolla jo pari vuotta”, Kemell sanoo.
Kriittisimmin Kemell suhtautuu yritysten tietojen antamisvelvollisuuden massiiviseen lisäämiseen ja hankkeiden aikataulutukseen. Hänen mukaansa uusien velvoitteiden luomisessa täytyy pitää järki mukana.
“Tämän ja viime vuoden aikana on otettu käyttöön kaksi isoa sähköistä ilmoituspalvelua, tulorekisteri ja yritysten OmaVero-palvelu. Molemmissa on ollut paljon ongelmia, esimerkiksi OmaVero-palvelussa liikesalaisuuksia voi päästä vääriin käsiin puutteellisten valtuutusmahdollisuuksien vuoksi. Uusien hankkeiden sijaan tulisikin hoitaa jo käyttöönotetut palvelut kuntoon niin, että yritykset voivat niitä mutkattomasti käyttää”, Kemell toteaa.
Kemell peräänkuuluttaa myös kunnollisia vaikutusarvioita erilaisilta hankkeilta.
”Verohankkeiden ongelmana on monesti se, ettei niiden todellisia vaikutuksia verotuottoihin tai yrityksille aiheutuviin kustannuksiin ole arvioitu. Näin ei tiedetä edes sitä, onko niillä positiivinen kokonaisvaikutus vai ei”, Kemell toteaa.
Kemell mainitsee arvonlisäverotuksen tietosisällön laajentamisen ja rakenteisen sähköisen laskun esimerkkeinä hankkeista, joiden vaikutuksista verotuottoihin ja kustannuksista yrityksille ei ole tietoa.
”Selvää on, että Verohallinnolla täytyy olla laajat oikeudet saada tietoja ja esimerkiksi alustatalouden toimijoiden tiedonantovelvollisuus on tärkeä varmistaa. Yritysten ilmoitusvelvollisuuden lisäämisessä täytyy kuitenkin edetä niin, että velvoitteet on järkevällä tavalla ja kohtuullisilla kustannuksilla hoidettavissa. Tämä vaatii perusteellista valmistelua ja valmistautumista”, Kemell sanoo.
Kemell muistuttaa, että Suomessa verovaje on vähäinen ja yritykset hoitavat pääsääntöisesti velvoitteensa hyvin.
”Verotuottoja ei lisää se, että ilmoitusvelvollisuutensa jo nyt hoitavien yritysten tiedonantovelvollisuutta lisätään. Pikemminkin tiedonantovelvollisuutta pitäisi helpottaa ja resurssit kohdistaa todelliseen harmaaseen talouteen”, Kemell linjaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ann-Mari KemellJohtaja, talous- ja elinkeinopolitiikka
Puh:050 308 3188ann-mari.kemell@chamber.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari: Kansalaisuuslain muutosehdotukset ovat haitaksi pitkäjänteiselle sitoutumiselle suomalaisille työmarkkinoille25.4.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari katsoo, että asumisajan pidentäminen on haitaksi onnistuneelle kotoutumiselle ja pitkäjänteiselle sitoutumiselle suomalaisille työmarkkinoille. Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Suvi Pulkkisen mukaan asumisajan pidentäminen kaikkien ryhmien osalta huonontaa Suomen asemaa kansainvälisten osaajien houkuttelussa.
Ekonomistin pikakommentti: Taantuma tarttui työmarkkinoille - työttömyys kasvoi jyrkästi24.4.2024 09:08:57 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan työllisyystilanne on pitkään pysynyt suhdannetilanteen heikkouteen nähden yllättävän hyvänä, mutta tuoreista luvuista ei valopilkkuja löydy. Suhdannetilanne heikkeni työmarkkinoilla roimasti maaliskuussa. “Aletaan pikkuhiljaa olla ihan aidoissa taantumatunnelmissa”, sanoo Appelqvist.
Elovena voitti Vuoden brändi 2024 – palkinnon23.4.2024 17:30:00 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin Vuoden brändi -kilpailun voittajaksi valittiin tänä vuonna Elovena. Elovena on Raisio-konsernin brändi, jonka tuotteet on valmistettu kaurasta. Brändityön ja aineettomien oikeuksien ammattilaisista koostuva asiantuntijaraati valitsi voittajan lukuisten korkeatasoisten brändien joukosta.
Keskuskauppakamari: Kaivatut ratkaisut helpottamaan osaajapulaa jäivät kehysriihessä toteuttamatta17.4.2024 09:01:43 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari pitää huojentavana, että hallitus säästi kehysriihessä koulutuksen merkittäviltä leikkauksilta vaikeassa taloustilanteessa, mutta samalla uupumaan jäivät myös kaivatut panostukset osaavan työvoiman saatavuuteen. Keskuskauppakamarin osaajakyselyyn vastanneista yrityksistä jo lähes 70 prosenttia kokee, että osaajapula on muodostunut niille kasvun esteeksi.
Keskuskauppakamari: Puhtaan siirtymän investointiverohyvityksen käyttöönotto vahva kasvusignaali16.4.2024 16:50:27 EEST | Tiedote
Hallituksen päätös suurten puhtaan siirtymän investointien verohyvityksen käyttöönottamisesta on vahva signaali Suomelta investointikilpailussa. Teolliset investoinnit ovat ratkaisevassa asemassa sekä taloudellisen kasvun että päästötavoitteiden saavuttamisessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme