Hallitusohjelmassa eväät vastuulliseen mielenterveyspolitiikkaan

Mielenterveyden haasteet ja suomalaisten työkyky kuuluvat alkavan hallituskauden suuriin kysymyksiin. Puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia ja osuus on kasvussa. Joka neljäs sairauslomapäivä johtuu mielenterveyden ongelmista. Itsemurhien määrä on vuonna 2016 kääntynyt nousuun pitkän myönteisen kehityksen jälkeen.

OECD:n viime vuonna julkaiseman arvion mukaan mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle 11 miljardia joka vuosi, yli 40 miljardia hallituskauden aikana. Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja palveluiden oikea-aikaisuuden kustannusvaikuttavuudesta on olemassa vahvaa kansainvälistä tutkimusnäyttöä. Investoinnit mielenterveyden vahvistamiseen tukevat niin hallituksen työllisyysasteen nostoa, eriarvoisuuden vähentämistä kuin talouden tasapainotusta koskevien tavoitteiden toteutumista.

Julkistetussa hallitusohjelmassa mielenterveys nousee selkeästi osaksi tulevan hallituksen terveys- ja hyvinvointipolitiikkaa. Ohjelmassaan Antti Rinteen viiden puolueen hallitus on sitoutumassa mielenterveysstrategian viimeistelyyn ja toimeenpanoon, ja sitä kautta toteuttamaan mielenterveyttä edistävää, ongelmia ehkäisevää ja palveluihin pääsyä parantavaa mielenterveyspolitiikkaa. Päättyneellä hallituskaudella Annika Saarikon johdolla tehty mielenterveyslinjausten valmistelutyö antaa hyvän pohjan vaikuttavalle mielenterveyspolitiikalle ja -ohjelmalle.

Mielenterveysstrategian linjaukset ovat vasta tulossa lausuntokierrokselle. Hallitusohjelman perusteella ei siis vielä ole nähtävissä, mitä konkreettisia toimia hallitus aikoo tehdä linjausten toteuttamiseksi. Vasta toimeenpanoon varattavat resurssit osoittavat, kuinka vakavasti hallitus on ottamassa  mielenterveyden häiriöiden kasvaneen merkityksen suomalaisten tautitaakassa. On tärkeää, että toimeenpanossa resursseja suunnataan mm. lasten ja nuorten mielenterveyden vahvistamiseen, työelämän mielenterveystyöhön, itsemurhien ehkäisyyn, mielenterveyden edistämiseen ja matalan kynnyksen avun saamiseen sekä palveluiden oikea-aikaisuuteen.

Hallitusohjelmassa on merkittäviä linjauksia muun muassa hoitotakuusta sekä mielenterveyspalveluiden saatavuuden vahvistamisesta. Toisin kuin päättyvällä hallituskaudella, mielenterveys nähdään sote-uudistuksen tärkeänä ulottuvuutena.

Ohjelmassa ei erikseen mainita terapiatakuuta, jota hallitusneuvotteluita käyneet puolueet asettuivat tukemaan ennen vaaleja. Terapiatakuu siirtäisi mielenterveyspalveluissa painopistettä kuntoutuksesta oikea-aikaiseen vaikuttavaan hoitoon. Takuun toteuttaminen on hallituksen työllisyysastetavoitteen kannalta tärkeä toimi, jolla voidaan välttää esimerkiksi masennuksesta aiheutuvia sairaspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä. On tärkeää, että hoitotakuuta ja sote-rakenteita koskevassa kehittämistyössä terapiatakuu on keskeisesti mukana.

Suomen Mielenterveysseura on vaihtanut nimeä. Järjestön uusi nimi on MIELI Suomen Mielenterveys ry, lyhyemmin MIELI ry. Samalla seuran sähköposti- ja verkko-osoitteet muuttuvat mieli.fi-muotoon.