Hallituspuolueet väistämässä vastuun: vain harva sitoutunut tarjoamaan pakolaisille kuntapaikkoja
Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset tarvitsevat kuntapaikan, jotta pääsevät muuttamaan vastaanottokeskuksesta tai pakolaisleiriltä kuntaan ja pääsevät kotouttamispalveluiden piiriin.
Alkuvuonna noin 2000 oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa odotti vastaanottokeskuksessa sijoittamista kuntaan. Heidän joukossaan oli satoja ilman vanhempiaan Suomeen saapuneita lapsia. Hidas kuntiin pääsy vaikeuttaa kotoutumista, pitkittää kiintiöpakolaisten Suomeen muuttoa ja aiheuttaa turhia kustannuksia.
”On sekä epäinhimillistä, hölmöä että kallista vitkutella oleskeluluvan jo saaneiden pakolaislasten ja kidutustraumoja kantavien ihmisten pääsyssä kiinni uuteen elämäänsä. Kunnista on löytynyt tahtoa kuntapaikkojen lisäämiseen – tästä hyvästä kehityksestä on pidettävä kiinni myös vaalien jälkeen”, sanoo Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio.
Hallitus tavoittelee tehokasta kotoutumista, jonka ensimmäinen askel kuntapaikan saaminen on. Tästä huolimatta Amnestyn sivuilla keskustan ehdokkaista vain 69 ja kokoomuksesta 100 on sitoutunut edistämään pakolaisten vastaanottoa omassa kotikunnassaan. Perussuomalaisista vain kaksi ehdokasta on allekirjoittanut tavoitteen.
”Hallitus vaatii perussuomalaisen työministeri Jari Lindströmin johdolla lisää kuntapaikkoja pakolaisille. On hyvin ristiriitaista, ettei samaa tahtoa näytä nyt löytyvän kuntapäättäjänä”, sanoo Aarnio.
Amnesty on lähestynyt kaikkia eduskuntapuolueita puoluetoimistojen kautta. Järjestön vapaaehtoiset ovat haastaneet ehdokkaita pitkin Suomea niin kaduilla kuin sosiaalisessa mediassa.
Vihreistä ehdokkaista lähes 800 ja vasemmistosta lähes 600 on sitoutunut puolustamaan ihmisoikeuksia. Sosialidemokraattejakin on sitoutunut yli 300.
”Oppositiopuolueet vievät tässä nyt selvästi pidemmän korren. Onnistuneen kotoutumisen pitäisi olla kaikkien intressissä. Sen takeeksi tarvitaan johdonmukaista politiikkaa kaikilla tasoilla, niin eduskunnassa kuin kunnissa”, Aarnio toteaa.
Pakolaisten kuntapaikkoihin on toistaiseksi sitoutunut 2095 ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan 2154 ehdokasta.
Amnestyn kuntavaalikampanjan tavoitteina on turvata naisiin kohdistuvan väkivallan palvelut sekä lisätä pakolaisten kuntapaikkoja kunnissa. Keskustelua käydään twitterissä tunnisteella #minunkuntani.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kaisa Väkiparta
Tiedottaja
Amnesty International, Suomen osasto
040 833 1532
kaisa.vakiparta@amnesty.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.