Hämeen haja-asutuksen vesihuoltostrategia 2030 on valmistunut
Strategian tarkoituksena on vauhdittaa haja-asutuksen vesihuollon nykytilan kuntoon saattamista sekä ennusteisiin ja muutosvoimiin varautumista. Taajamien ulkopuolisten alueiden vesihuollon toimintavarmuuden lisääminen edellyttää useita eri tasoisia toimenpiteitä. Strategia koskettaa Hämeessä lähes 55 000 haja-asutusalueen asukkaan vesihuoltoa.
Vesihuollon nykytilanne
Huoli haja-asutuksen vesihuollon toimintakyvyn rapautumisesta on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Kanta- ja Päijät-Hämeessä haja-asutuksen vesihuolto perustuu pääsääntöisesti kiinteistökohtaisiin vedenhankinta- ja jätevesienkäsittelyratkaisuihin. Kiinteistökohtaisen vedenhankinnan haasteina ovat talousvesikaivojen rakenteiden heikko kunto, huollon laiminlyönnit sekä talousveden määrä- ja laatuongelmat. Kiinteistökohtaisen jätevesihuollon suurimmat puutteet liittyvät itse puhdistusjärjestelmiin, jotka eivät täytä jätevesienkäsittelyvaatimuksia.
Tiiviisti asutuilla kyläalueilla vesihuolto perustuu yleensä yhteisiin vesihuoltoratkaisuihin, jotka on järjestetty joko kunnallisten vesihuoltolaitosten tai yksityisomisteisten vesiosuuskuntien ja -yhtymien toimesta. Kunnallisilla vesihuoltolaitoksilla ja yksityisomisteisilla vesiosuuskunnilla ja -yhtymillä on puolestaan haasteita tuottaa kestäviä ja toimintavarmoja vesihuoltopalveluja. Haasteita aiheuttavat erityisesti laitosten osaamis-, henkilö- ja talousresurssien niukkuus, kylien talkoohengen väheneminen sekä kuntien vesihuollon kehittämis- ja järjestämisohjauksen puutteellisuus.
Hämeessä vesiosuuskuntien ja -yhtymien määrän arvioidaan vähentyvän puoleen vuoteen 2030 mennessä. Suurin osa toimintansa alasajoa suunnittelevista vesiosuuskunnista ja -yhtymistä on ilmoittanut halukkuutensa sulautua osaksi kunnallista vesihuoltolaitosta. Vesihuoltolaitostoiminnan hallitut muutokset ja asiakkaiden palvelujen turvaaminen edellyttävät riittävää suunnittelua ja toimijoiden välistä yhteistyötä sekä kunnan strategista kehittämisohjausta.
Yhteistyöllä ja tiedolla parempaa vesihuoltoa
Strategiassa on tunnistettu yhteensä 11 kehittämistarvetta (liite). Keskeisimpinä kehittämistarpeina ovat vesihuollon arvostuksen lisääminen yhteiskunnan elintärkeänä toimintona, kuntien vesihuollon strategisen kehittämis- ja omistajaohjauksen lisääminen, tiedolla johtamisen lisääminen sekä alan eri toimijoiden tehtävien ja vastuiden selkiinnyttäminen. Käytännön kehittämistarpeina on lisäksi tunnistettu kiinteistöille tarjottavan asiakaspalvelun ja yhteydenpidon lisääminen, vesihuollon palveluntarjonnan kehittäminen sekä toimijoiden välisen yhteydenpidon lisääminen.
Kehittämistarpeisiin vastaamiseksi on laadittu yhteensä lähes 60 suositusta, joita hyödyntämällä on mahdollista saavuttaa strategian visiolle kiteytetyt kolme tavoitetilaa:
- Kiinteistöillä on käytettävissä riittävästi hyvää talousvettä ja jätevedet käsitellään asianmukaisesti,
- Vesihuoltolaitosten toiminta on laadukasta ja turvattua sekä
- Vesihuollon päätökset ja ratkaisut perustuvat tietoon ja vastaavat toimintaympäristön muutoksiin.
Miten edetään?
Suositusten toimeenpanon päävastuu koskee erityisesti eri kuntatoimijoita, kuten luottamuselimiä ja -henkilöitä sekä viranhaltijoita vesihuoltolaissa (119/2001) säädettyjen kehittämis-, järjestämis- ja valvontavastuiden osalta. Ratkaisevaa on myös kunnallisten vesihuoltolaitosten ja yksityisomisteisten vesiosuuskuntien ja -yhtymien tahtotila ja yhteistyöhalu asioiden kuntoon saattamiseksi. Tavoitetilojen saavuttaminen edellyttää vahvaa sitoutumista myös kiinteistöjen omistajilta ja -haltijoilta sekä palveluntarjoajilta ja muilta sidosryhmiltä.
Suositusten jalkauttaminen edellyttää uudenlaista yhdessä tekemisen ja toimintatapojen käyttöönottoa nykymallista. Suositusten keskeisenä tavoitteena on syventää toimijoiden välistä yhteistyötä ja yhteydenpitoa, strategian tavoitetiloihin sitoutumista sekä aktiivista toimenpiteiden toteuttamista, dokumentointia ja seurantaa koko strategiakauden ajan.
Strategian toteutuksesta on vastannut Hämeen ELY-keskus
Strategian ohjausryhmässä on ollut edustettuina Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntaliitot, alueen kuntia ja vesihuoltolaitoksia sekä Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry ja Hämeen ammattikorkeakoulu. Strategian toteutumisen seurantatyö käynnistyy alkuvuoden 2023 aikana.
Strategia tukee osaltaan maa- ja metsätalousministeriön asettaman kansallisen vesihuoltouudistuksen toimeenpanoa vesihuollon uudistamisessa ja toimintaympäristömuutosten ennakoinnissa. Strategia tukee lisäksi Hämeen alueellisessa maaseudun kehittämissuunnitelmassa 2021–2027 esitettyjen kehittämistoimenpiteiden toteutumista, kuten luonnonvarojen kestävää käyttöä, maaseudun palveluiden kehittymistä ja maaseutuasumista. Strategia kytkeytyy valmistuviin ja vuoteen 2050 ulottuviin eteläisen ja itäisen Suomen ja läntisen Suomen vesihuoltostrategioihin. Strategia korvaa vuonna 2004 valmistuneen Hämeen haja-asutuksen vesihuollon toteuttamisstrategian.
Hämeen haja-asutuksen vesihuoltostrategia 2030-asiakirja ja esite on julkaistu ja tutustuttavissa kansalliskirjaston ylläpitämässä julkaisuarkisto Doriassa osoitteissa:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Johtava vesitalousasiantuntija Timo Virola, puh. 0295 025 245, timo.virola@ely-keskus.fi
Vesitalousasiantuntija Jussi Leino, puh. 0295 025 197, jussi.leino@ely-keskus.fi
Tiedotus:
Miira Jaakonaho, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 176
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Hämeen ELY-keskus
Rakennusten purkamiselle on vaihtoehtoja – kun ne vain selvitetään24.4.2024 11:27:01 EEST | Tiedote
Purku-uhan alle joutuu jatkuvasti monenlaisia ja yhä nuorempia rakennuksia, kun niiden käyttötarve lakkaa ja korjausvelka kasvaa. Tapaustutkimukset Hämeessä tekivät näkyväksi, ettei kaavoituksen yhteydessä olemassa olevan rakennuskannan säilyttämistä välttämättä selvitetä lainkaan.
Lomautusten määrän kasvu taittui Hämeessä24.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Hämeen ELY-keskusalueella oli maaliskuun lopussa 19 897 työtöntä työnhakijaa, mikä on 12,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien määrä väheni helmikuusta 2,4 prosenttia. Työttömyysjaksoja alkoi maaliskuussa 2 550 kappaletta, mikä on 24,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Kevään tulvahuippu on ohitettu, pohjaveden pinta nousee edelleen23.4.2024 07:55:00 EEST | Tiedote
Järvien ja jokien vedenpinnat nousivat huhtikuun alun voimakkaiden sateiden jälkeen nopeasti. Voimakkaat sateet ja tavallista aikaisempi kevään tulo vaikeuttivat monin paikoin vedenpinnan korkeuden säännöstelyä. Tulvakorkeudet pysyivät kuitenkin tavanomaisten kevättulvien tasolla. Nyt kevättulvien huippu on jo ohitettu. Järvien jäät ovat monin paikoin liian heikkoja mitattaviksi. Pohjavedenpinnat ovat reilusti yli ajankohdan keskimääräisen tason. Talousvesikaivoissa tulee näillä näkymin hyvin riittämään vettä kesällä.
Hämeen ELY-keskuksen ilmastokertomus 2023 – alueelliset päästöt ovat laskussa, mutta hiilineutraaliuden saavuttamisessa riittää vielä tekemistä19.4.2024 10:31:16 EEST | Tiedote
Hämeen ELY-keskuksen alueen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet vuosien 2005–2022 välisenä aikana 38 prosenttia. Keskimäärin päästövähenemä on ollut noin 70 kilotonnia hiilidioksidiekvivalenttia (kt CO2-ekv) vuodessa. Tahtia on kirittävä tulevina vuosina noin 86 kilotonnin tasolle, että alueen päästötase olisi linjassa kansallisiin ilmastotavoitteisiin nähden.
Kanta-Hämeen käräjäoikeus on tuominnut metsäalan yrittäjän luonnonsuojelurikkomuksesta sakkorangaistukseen12.4.2024 13:31:26 EEST | Tiedote
Hämeen ELY-keskus teki 9.5.2023 tutkintapyynnön liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan alueella maaliskuussa 2023 suoritetuista hakkuista. Kanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi 12.3.2024 yrittäjän päiväsakkoihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme