HÄMEEN KAUPPAKAMARI: Petokset ja tietoriskit kohdistuvat yhä useampaan yritykseen

Kaikista vastaajayrityksistä 44 % arvioi, että rikosten ja väärinkäytösten määrä on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana. Etenkin suurissa yrityksissä kasvu koetaan voimakkaana. Kun vuonna 2012 lisääntyneistä rikoksista raportoi 34 %, oli osuus nyt 52 %.

Kaupan alan yritykset ilmoittivat toteutuneista tietoriskeistä useimmin. Yrityksiin kohdistuvat tietomurrot ovat kaikilla toimialoilla tietoriskien kärjessä, mutta identiteettikaappauksissa on selvä nousutrendi. Kaikilla toimialoilla osuudet ovat kasvussa.

Suurista yrityksistä jopa 28 % ilmoitti, että yrityksen identiteetti on kaapattu tai yritetty kaapata. Pienissä yrityksissä osuus oli viisi prosenttia. Petoksia kohtasi yllättäen useimmiten suuret kuin pienet yritykset: pienistä ja keskisuurista yrityksistä 12–13 % ja suurista 25 %.

”Yritysten riskit tulevat yhä useammin verkosta. Monet kasvavista turvallisuusuhista, kuten identiteettivarkaudet ja petokset, piinaavat yrityksiä yhä enemmän yli toimialarajojen. Petosten tekotavoissa hyödynnetään usein sitä, että suurissa yrityksissä työntekijät eivät aina tunne toisiaan. Yritykset voivat varautua tapauksiin ainakin ohjeistamalla henkilöstöä”, neuvoo Keskuskauppakamarin asiantuntija Kaisa Saario.

Yritykset tarvitsevat uusien turvallisuusuhkien torjumiseksi tietoa. ”Erityisen hälyttävää on, että osa yrityksistä ei saa tarvitsemaansa tietoa rikosilmiöistä viranomaisilta, eikä muistakaan lähteistä. Kaupan alalla tietoa tarvitsee 45 % yrityksistä ja muilla aloilla kolmannes”, asiantuntija Panu Vesterinen Helsingin seudun kauppakamarista toteaa.

Yritysten panostettava tietopääoman ja jatkuvuuden turvaamiseen

Kauppakamarit kannustavat yrityksiä panostamaan tietopääoman ja jatkuvuuden turvaamiseen. Palvelualan yritykset suojaavat tietoja muita toimialoja monipuolisemmin. Teollisuusyritykset tunnistavat parhaiten kilpailijaa kiinnostavan kriittisen tiedon. Kaupan alan yritykset jäävät näistä jälkeen suojaustoimissa. Rakennusalalla tietoriskejä kohdataan vielä vähiten, mutta alan yritykset panostavat jatkossa aikaisempaa enemmän tietoturvallisuuteen.

Kaikista vastanneista yrityksistä vain hieman yli kolmasosalla oli jatkuvuussuunnitelma. Suuristakin yrityksistä neljäsosa ei ollut tehnyt suunnitelmaa.

“Yritysten jatkuvuuden ja tietopääoman turvaaminen vaativat muuttuvassa toimintaympäristössä lisää panoksia henkilöstön koulutukseen”, Eerikäinen arvioi.

Jatkuvuussuunnittelulla varaudutaan mahdollisiin ongelmatilanteisiin, kuten tietojen tai toimitilojen osittaiseen tai täydelliseen tuhoutumiseen tai avainhenkilöiden yllättävään menettämiseen.

“Yrityksillä on merkittävä rooli koko yhteiskunnan häiriöiden sietokyvyssä. Siksi jatkuvuussuunnittelua on lisättävä kaikissa yrityskokoluokissa”, suosittelee Eerikäinen. ”Suunnitelmassa määritellään muun muassa, mitkä toiminnot ovat kriittisiä ja miten pitkään ne voivat olla keskeytyneenä. Jatkuvuussuunnitelma ohjaa yritystä tekemään pitkäjänteistä kehitystyötä ja auttaa suuntaamaan resursseja tehokkaalla tavalla”, Eerikäinen toteaa.

“Yritysten rikosturvallisuus 2017 – riskit ja niiden hallinta”-selvitys toteutettiin verkkokyselynä keväällä 2017. Siihen vastasi 762 yritystä eri puolelta Suomea kaikilta toimialoilta ja kaikenkokoisista yrityksistä. Kyselyn toteutti Taloustutkimus yhteistyössä kauppakamarien ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Selvityksen ovat laatineet Keskuskauppakamarin asiantuntija Kaisa Saario ja Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntija Panu Vesterinen.  

Yritysten rikosturvallisuus 2017 on neljäs koko maan kattava selvitys, jossa tarkastellaan yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden kehitystä ja yritysten keinoja torjua rikoksia ja väärinkäytöksiä. Aikaisemmin Keskuskauppakamarin ja Helsingin seudun kauppakamarin toteuttamat selvitykset on julkaistu vuosina 2012, 2008 ja 2005.