Hämeen tärkeimmät liikennehankkeet listattu

EMBARGO MA 27.8.2018 KLO 00:15

Kauppakamarit muistuttavat listalla, että vientireittien sujuvuus ja työssäkäynti kärsii, mikäli luvattu rahoitustason nosto lykkääntyy.

Valtatie 12 ei täytä päätien palvelutasovaatimuksia, vaikka eteläisen kehätien rakentaminen poistaa Lahden kohdalla merkittäviä palvelutasopuutteita ja parantaa kuljetusten sujuvuutta. ”Lahden eteläisen kehätien valmistuminen siirtää raskaan liikenteen puollonkaulaa Lahti-Kouvola -reitillä välille Uusikylä-Tillola ja kiireellisin on Kausalan liittymä. Tavoitteena on nostaa Uusikylä-Tillola välillä raskaan liikenteen keskinopeuksia ja alentaa samalla onnettomuusriskiä”, toteaa Eerikäinen.

Hämeen kauppakamari pitää tärkeänä myös valtatien 2 Helsinki-Forssa-Pori palvelutason parantamista. Akuuteimmat parannustoimenpiteet kohdistuvat Humppilaan ja Lasin yritysalueen liittymäjärjestelyihin.

Lisäksi valtatien 10 kehittäminen kaupunkimaisena pääväylänä Hämeenlinnan kantakaupungin alueella ja Helsinki-Riihimäki-Tampere -radan kapasiteetin lisääminen korostuvat edelleen.

”Hämeen kauppakamari suosittelee, että valtatien 12 liikenteen ohjaamista valtatielle 10 välillä Tuulonen-Hämeenlinna selvitetään. Linjaus on ollut Hämeen liiton suunnitelmissa esillä”, Eerikäinen kertoo.

Liikennehankelistaus merkittävistä kehittämiskohteista Suomessa

Kauppakamarien liikennehankelistaus on elinkeinoelämän täsmälista Suomen eri alueiden pahimmista liikenteen pullonkauloista ja merkittävistä kehittämiskohteista. Lista tähtää liikennejärjestelmän pitkäjänteiseen kehittämiseen ja tarjoaa työkalun päättäjille.

“Kauppakamarien liikennehankelistauksessa on monia hankkeita, joilla vastataan liikenteen päästövähennystavoitteisiin ja yritysten kuljetustarpeisiin. Esimerkiksi raideyhteyksien kehittäminen vaatii hallitukselta pitkänäköisyyttä, sillä valmistelusta ja kaavoituksesta voi olla pitkä matka siihen, että saadaan valmista jälkeä. Lista onkin erityisen ajankohtainen nyt, kun liikenteen runkoverkkoa ja 12-vuotista ohjelmaa pohditaan”, toteaa listaa koonnut Keskuskauppakamarin liikenneasiantuntija Kaisa Saario.

Saarion mukaan on koko Suomen etu, että bruttokansantuotteen ainesosat, raaka-aineet ja valmiiden tuotteiden kuljetusketjut liikkuvat liikenneverkossa sujuvasti ja kustannustehokkaasti. Suomi on viennistä riippuvainen maa, jolla on pidemmät etäisyydet markkinoille kuin monella keskeisellä kilpailijamaalla. Hyvillä liikenneyhteyksillä on ainakin osittain mahdollista kompensoida etäisyyksien aiheuttamaa haittaa kilpailukyvylle.

“On todella huolestuttavaa, että vientireittien sujuvuus on vaarassa heikentyä rahoitustason heittelehtimisen vuoksi. Puolueiden keväällä lupaamaa 300 miljoonan euron lisärahoitusta väylien kuntoon ei saa unohtaa tai siirtää tulevaisuuteen. Infran tasossa Suomi jää aina Ruotsista jälkeen, mikäli rahoitus ei ole riittävää edes väylien kunnon tai turvallisuuden ylläpitämiseen”, Saario toteaa.