Hampaiden reikiintyminen ja ientulehdus lapsuudessa saattavat lisätä valtimokovettumataudin riskiä aikuisena

Lasten suun infektioiden ja aikuisiän valtimokovettumataudin välinen yhteys paljastui lasten sepelvaltimotaudin riskitekijöitä kartoittavassa valtakunnallisessa LASERI-tutkimuksessa.

– Löydös on maailmanlaajuisesti uusi, sillä lapsuuden ajan suun infektiosta ei ole julkaistu aiemmin näin pitkiä seurantatutkimuksia sydän- ja verisuonisairausriskin suhteen, kertoo dosentti Pirkko Pussinen Helsingin yliopistosta.

Aiemmin on tiedetty, että pidemmälle edettyään suun infektiot – juurenkärjentulehdus ja hampaan kiinnityskudostulehdus – yhdistyvät verisuonitautiriskitekijöihin sekä kohonneeseen sydän- ja verisuonisairausriskiin aikuisilla. Erityisesti hampaan kiinnityskudostulehdusta eli parodontiittia on tutkittu paljon, ja on havaittu, että sen hoito jopa alentaa verisuonitautiriskiä aikuisilla.

Lapsuusiän suun infektioiden yhteyttä aikuisuuden valtimokovettumatautiin selvittänyt tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston suu- ja leukasairauksien osastolla yhteistyössä Turun yliopistollisen keskussairaalan kanssa. Tutkimus on julkaistu JAMA Network Open –tiedelehdessä.

Tutkimus alkoi vuonna 1980, jolloin 755 lapselle, iältään 6-, 9- ja 12-vuotiaita, tehtiin suun kliininen tutkimus. Vuonna 2007 tutkimus päättyi osallistujille tehtyyn kaulavaltimonseinämän paksuuden ultraäänimittaukseen; tutkittavat olivat silloin 33-, 36- ja 39-vuotiaita.

Seuranta-aika oli 27 vuotta, ja sinä aikana yleiset verisuonisairauksien riskitekijät mitattiin useassa aikapisteessä. Riskitekijöitä yhdistämällä saatiin laskettua lapsuuden ja aikuisiän riskikuorma. Yhteys suun tulehdusmerkkien, karieksen, paikkojen, verenvuodon ja ientaskulöydösten sekä kaulavaltimon seinämän paksuuden välillä analysoitiin sekä erikseen että yhteismuuttujana.

Mitä enemmän suun tulehduksia, sitä korkeampi verisuonitautiriski

Tutkimukseen osallistuneista lapsista 68 prosentilla esiintyi ienverenvuotoa ja 87 prosentilla kariesta, paikkoja oli 82 prosentilla lapsista. Tyttöjen ja poikien välillä ei ollut eroa.

Havaittavia ientaskumuutoksia oli 54 prosentilla tutkituista ja ne olivat hieman yleisempiä pojilla kuin tytöillä. Vain viisi prosenttia tutkituista suista oli täysin terveitä, kun taas 61 prosentilla oli yhdestä kolmeen ja 34 prosentilla kaikki neljä suun tulehdusmerkkiä.

– Suun tulehdusmerkkien määrä yhdistyi merkitsevästi verisuonitautiriskitekijöiden määrään erityisesti lapsuudessa, mutta myös aikuisiällä, toteaa professori Markus Juonala Turun yliopistosta.

Sekä ientulehduksen että karieksen määrä lapsena oli vahvasti yhteydessä kaulavaltimon seinämän paksuuteen aikuisena. Kaulavaltimon seinämän paksuuntuminen kertoo valtimokovettumataudin kehittymisestä ja kohonneesta sydän- ja aivoinfarktiriskistä.

–Suun infektiot olivat itsenäinen riskitekijä valtimokovettumataudin esiasteille; niiden yhteys sydän- ja verisuonisairausriskitekijöihin säilyi koko seuranta-ajan. Suun infektioiden hoito ja ehkäisy kannattaa aloittaa jo lapsuudessa, tutkijat painottavat.

Lisätietoja:

Dosentti Pirkko Pussinen, Helsingin yliopisto
Sähköposti: pirkko.pussinen@helsinki.fi
Puh. 02941 25211

Professori Markus Juonala, Turun yliopistollinen keskussairaala ja Turun yliopisto
Sähköposti: markus.juonala@utu.fi

 

Viite: Pussinen PJ, Paju S, Koponen J, Viikari JSA, Taittonen L, Laitinen T, Burgner DP, Kähönen M, Hutri-Kähönen N, Raitakari O, Juonala M. Association of Childhood Oral Infections with Cardiovascular Risk Factors and Subclinical Atherosclerosis in Adulthood. JAMA Network Open. 2019;2(4): e192523. doi:10.1001/jamanetworkopen.2019.2523

****************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043