Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Happamien sulfaattimaiden typpivarannot odotettua suuremmat

Jaa

Viljelykokeet Söderfjärdenin koekentällä Mustasaaressa näyttävät, että typpilannoituksen säästöt ovat mahdollisia sellaisilla happamilla sulfaattimailla, joissa syvempien maakerrosten typpipitoisuudet ovat korkeat. Yhteistyö tutkijoiden ja maanomistajien välillä alkoi jo 2010, ja nyt seitsemän vuoden tulokset on koottu yhteen.

Koekenttä sijaitsee Söderfjärdenin alueella Mustasaaressa Vaasan eteläpuolella. Kuva: Peter Österholm
Koekenttä sijaitsee Söderfjärdenin alueella Mustasaaressa Vaasan eteläpuolella. Kuva: Peter Österholm

Typpivarannosta hyötyä viljelijälle

Tutkimuksen mukaan happaman sulfaattimaan syvemmissä kerroksissa on luontaisesti paljon enemmän typpeä ja orgaanista ainesta tavalliseen mineraalimaahan verrattuna. Suuren typpipitoisuuden takia happamista sulfaattimaista vapautuu typpeä, josta osa sitoutuu satoon ja osa huuhtoutuu vesistöihin tai vapautuu ilmaan kasvihuonekaasupäästöinä. Vuosien 2011–2017 tutkimustulokset näyttävät, että vuosittain huuhtoutuva typpi ja sadon sitoma typpi yhdessä vastaavat noin 150 % peltoon levitetystä lannoitetyppimäärästä. Tämä tarkoittaa, että huomattava määrä typpeä tulee maaperän typpivarannoista, mistä myös maanviljelijä voi hyötyä.

Raskasmetallit siirtyvät heikosti viljasatoon

Söderfjärdenin kenttäkokeet aloitettiin jo vuonna 2010, ja tutkimus on jatkunut siitä saakka hankerahoituksella. Marraskuussa 2020 julkaistiin tieteellinen artikkeli monivuotisesta typpitutkimuksesta happamalla sulfaattimaalla (linkki alla). Tutkimuksen tavoite on ollut selvittää eri kuivatusmenetelmien vaikutuksia sulfidikerrostumien hapettumiseen, vedenlaatuun ja satoon. Kentällä on kolme peltolohkoa, ja jokaisella lohkolla on eri kuivatusmenetelmä: tavanomainen salaojitus, säätösalaojitus tai altakastelu, jossa kuivina kasvukausina salaojastoon pumpataan lisävettä säätökaivon kautta. Tulosten perusteella ei voitu osoittaa merkittäviä eroja eri kuivatusmenetelmien vaikutuksista typpihuuhtoutumaan. Sen sijaan jyväsadon määrään voitiin vaikuttaa. Näyttää myös siltä, että pitkällä tähtäimellä happamuus- ja metallihuuhtoutumaa voidaan pienentää. Alhaisimmat metallipitoisuudet kuivatusvesissä ja suurimmat sadot olivat yleensä altakastelulohkolla. Jyvien ja olkien raskasmetallipitoisuudet eivät olleet kohonneita koekentällä, mikä on hyvä uutinen. Tulokset viittaavat siihen, että happamien sulfaattimaiden sisältämät raskasmetallit siirtyvät heikosti viljasatoon.

Tärkeä menetelmä tulevaisuudessa

Yhteistyö maanviljelijöiden, ProAgrian kuivatusasiantuntijoiden, tutkijoiden ja ELY-keskuksen välillä on johtanut innovatiivisiin ratkaisuihin ja uusiin tutkimusasetelmiin. Viljelijöiden konkreettiset kokemukset ovat arvokkaita uusien ratkaisujen testaamisessa. Tutkimuksessa ovat olleet mukana Luonnonvarakeskus, Åbo Akademi, Helsingin yliopisto ja Salaojituksen tukisäätiö sr. Alustavien tulosten perusteella peltolannoituksen suunnittelussa voitaisiin huomioida happaman sulfaattimaan korkeat typpipitoisuudet. Tarkemmat lannoitustulokset julkaistaan myöhemmin. Kuivatusmenetelmien osalta säätösalaojitus yhdistettynä altakasteluun antaa hyviä tuloksia sekä sadon että vedenlaadun osalta. Tulevaisuudessa menetelmä voi olla merkittävä, jos kasvukauden aikainen kuivuus yleistyy.

KLIVA-hanke kehittää kasteluveden saantia

Happamia sulfaattimaita on syntynyt Suomen rannikkoalueilla, kun aikaisemmin meren pohjassa olleet sulfidikerrokset ovat hapettuneet maan kohoamisen, viljelykseen oton ja kuivatuksen myötä. Sulfidikerrosten muodostuminen alkoi yli 8 000 vuotta sitten, kun rikkipitoisia sedimenttejä alkoi kerrostua nykyistä Itämerta edeltäneen ravintorikkaan Litorinameren pohjaan. Tutkimus Söderfjärdenin koekentällä jatkuu Interreg Botnia-Atlantican rahoittaman KLIVA-hankkeen puitteissa. Hankkeessa selvitellään mahdollisuuksia turvata kasteluveden saantia valtaojan säätöpadon avulla.

Yhteistiedote 9.4.2021: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Luonnonvarakeskus, Åbo Akademi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus:
Anna Bonde, p. 0295 027 777
Mari Lappalainen, p. 0295 027 737

Luonnonvarakeskus:
Jaana Uusi-Kämppä, p. 0295 326 622

Åbo Akademi:
Peter Österholm, p. 050 582 8490

Kuvat

Koekenttä sijaitsee Söderfjärdenin alueella Mustasaaressa Vaasan eteläpuolella. Kuva: Peter Österholm
Koekenttä sijaitsee Söderfjärdenin alueella Mustasaaressa Vaasan eteläpuolella. Kuva: Peter Österholm
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15

0295 027 500http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.

ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset

NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.

NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Riistavaroitusjärjestelmä -pilotti on ollut käynnissä välillä Luopajärvi – Rengonharju reilun vuoden30.11.2022 10:30:00 EET | Tiedote

Noin vuosi sitten otettiin käyttöön riistavaroitusjärjestelmä valtatiellä 19 välillä Luopajärvi – Rengonharju. Noin 9 kilometrin pituisen tieosuuden molemmissa päissä etäohjattavat hirvivaroitusmerkit ovat vilkkuneet aamu- ja iltahämärässä, jolloin hirvikolarin riski on suurimmillaan. Riistavaroitusjärjestelmäpilotin tavoitteena on ollut autoilijoiden tarkkaavaisuuden herättäminen ja riistaeläinkolareiden vähentäminen.

NTM-centralen i Södra Österbotten har gett utlåtande om MKB-programmet för utbyggnad av Umicore Finland Ab:s pCAM-produktion (Mellersta Österbotten)24.11.2022 10:00:00 EET | Tiedote

Umicore Finland Ab planerar utbyggnad av pCAM-produktionen, höjning av koboltraffineringskapaciteten och byggande av ett nickelsmältverk vid fabriken i Karleby. I samband med detta kommer lagring och användning av kemikalier att öka, mängden återvinnings- och avfallsråvara ökar från nuvarande, nya avloppsreningsenheter och ett nytt avloppsrör för avloppsvatten kommer att byggas.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut lausunnon Umicore Finland Oy:n pCAM-tuotannon laajennuksen YVA-ohjelmasta (Keski-Pohjanmaa)24.11.2022 10:00:00 EET | Tiedote

Umicore Finland Oy suunnittelee Kokkolan tehtaan pCAM-tuotannon laajentamista, koboltin jalostuskapasiteetin nostamista sekä nikkeliliuotuksen rakentamista. Tähän liittyen kemikaalien varastointi- ja käyttömäärät lisääntyvät, kierrätys- ja jäteraaka-aineiden määrä nousee nykyisestä, toteutetaan uudet jätevedenkäsittely-yksiköt sekä rakennetaan jäteveden purkuputki.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme