Happamien sulfaattimaiden typpivarannot odotettua suuremmat
Typpivarannosta hyötyä viljelijälle
Tutkimuksen mukaan happaman sulfaattimaan syvemmissä kerroksissa on luontaisesti paljon enemmän typpeä ja orgaanista ainesta tavalliseen mineraalimaahan verrattuna. Suuren typpipitoisuuden takia happamista sulfaattimaista vapautuu typpeä, josta osa sitoutuu satoon ja osa huuhtoutuu vesistöihin tai vapautuu ilmaan kasvihuonekaasupäästöinä. Vuosien 2011–2017 tutkimustulokset näyttävät, että vuosittain huuhtoutuva typpi ja sadon sitoma typpi yhdessä vastaavat noin 150 % peltoon levitetystä lannoitetyppimäärästä. Tämä tarkoittaa, että huomattava määrä typpeä tulee maaperän typpivarannoista, mistä myös maanviljelijä voi hyötyä.
Raskasmetallit siirtyvät heikosti viljasatoon
Söderfjärdenin kenttäkokeet aloitettiin jo vuonna 2010, ja tutkimus on jatkunut siitä saakka hankerahoituksella. Marraskuussa 2020 julkaistiin tieteellinen artikkeli monivuotisesta typpitutkimuksesta happamalla sulfaattimaalla (linkki alla). Tutkimuksen tavoite on ollut selvittää eri kuivatusmenetelmien vaikutuksia sulfidikerrostumien hapettumiseen, vedenlaatuun ja satoon. Kentällä on kolme peltolohkoa, ja jokaisella lohkolla on eri kuivatusmenetelmä: tavanomainen salaojitus, säätösalaojitus tai altakastelu, jossa kuivina kasvukausina salaojastoon pumpataan lisävettä säätökaivon kautta. Tulosten perusteella ei voitu osoittaa merkittäviä eroja eri kuivatusmenetelmien vaikutuksista typpihuuhtoutumaan. Sen sijaan jyväsadon määrään voitiin vaikuttaa. Näyttää myös siltä, että pitkällä tähtäimellä happamuus- ja metallihuuhtoutumaa voidaan pienentää. Alhaisimmat metallipitoisuudet kuivatusvesissä ja suurimmat sadot olivat yleensä altakastelulohkolla. Jyvien ja olkien raskasmetallipitoisuudet eivät olleet kohonneita koekentällä, mikä on hyvä uutinen. Tulokset viittaavat siihen, että happamien sulfaattimaiden sisältämät raskasmetallit siirtyvät heikosti viljasatoon.
Tärkeä menetelmä tulevaisuudessa
Yhteistyö maanviljelijöiden, ProAgrian kuivatusasiantuntijoiden, tutkijoiden ja ELY-keskuksen välillä on johtanut innovatiivisiin ratkaisuihin ja uusiin tutkimusasetelmiin. Viljelijöiden konkreettiset kokemukset ovat arvokkaita uusien ratkaisujen testaamisessa. Tutkimuksessa ovat olleet mukana Luonnonvarakeskus, Åbo Akademi, Helsingin yliopisto ja Salaojituksen tukisäätiö sr. Alustavien tulosten perusteella peltolannoituksen suunnittelussa voitaisiin huomioida happaman sulfaattimaan korkeat typpipitoisuudet. Tarkemmat lannoitustulokset julkaistaan myöhemmin. Kuivatusmenetelmien osalta säätösalaojitus yhdistettynä altakasteluun antaa hyviä tuloksia sekä sadon että vedenlaadun osalta. Tulevaisuudessa menetelmä voi olla merkittävä, jos kasvukauden aikainen kuivuus yleistyy.
KLIVA-hanke kehittää kasteluveden saantia
Happamia sulfaattimaita on syntynyt Suomen rannikkoalueilla, kun aikaisemmin meren pohjassa olleet sulfidikerrokset ovat hapettuneet maan kohoamisen, viljelykseen oton ja kuivatuksen myötä. Sulfidikerrosten muodostuminen alkoi yli 8 000 vuotta sitten, kun rikkipitoisia sedimenttejä alkoi kerrostua nykyistä Itämerta edeltäneen ravintorikkaan Litorinameren pohjaan. Tutkimus Söderfjärdenin koekentällä jatkuu Interreg Botnia-Atlantican rahoittaman KLIVA-hankkeen puitteissa. Hankkeessa selvitellään mahdollisuuksia turvata kasteluveden saantia valtaojan säätöpadon avulla.
Yhteistiedote 9.4.2021: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Luonnonvarakeskus, Åbo Akademi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus:
Anna Bonde, p. 0295 027 777
Mari Lappalainen, p. 0295 027 737
Luonnonvarakeskus:
Jaana Uusi-Kämppä, p. 0295 326 622
Åbo Akademi:
Peter Österholm, p. 050 582 8490
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15
0295 027 500http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.
ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset
NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.
NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Påskens varma väder ökar på vårflödet i de österbottniska landskapen28.3.2024 10:22:44 EET | Tiedote
Det varma vädret som förutspås till påsk, liten förekomst av nattfrost och eventuellt regn som smälter snön i de österbottniska landskapen kan få flödet i åar och älvar att stiga. Enligt nuvarande prognoser stiger vattenflödet i takt med stigande temperaturer framför allt i områdets sydligaste delar i Sydösterbotten såsom Lappfjärds å, Tjöck å och Närpes å. Flödena i dessa vattendrag kan stiga till nivån för en genomsnittlig vårflod under påsk. Enligt de nuvarande prognoserna infinner sig den större vårflodstoppen i dessa vattendrag vid mitten av april.
Pääsiäisen lämmin sää nostaa jokien virtaamia Pohjalaismaakunnissa28.3.2024 10:22:44 EET | Tiedote
Pääsiäisen ajalle ennustettu lämpenevä sää, yöpakkasten vähäisyys ja mahdolliset sateet sulattavat lumia pohjalaismaakunnissa ja saavat jokien virtaamat nousuun. Tämän hetken ennusteiden mukaan virtaamat nousevat lämpenevän sään myötä etenkin Pohjanmaan rannikon eteläisimmillä vesistöillä kuten Lapväärtin-, Teuvan- ja Närpiönjoella. Näillä vesistöillä virtaamat saattavat pääsiäisen aikana nousta keskimääräisen kevättulvan tasolle. Suurempi kevään tulvahuippu ajoittuu tämän hetken ennusteissa näillä rannikon vesistöillä huhtikuun puolivälin paikkeille.
Meijerin silta korjataan Ilveksentiellä Kurikassa27.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote
ELY-keskus yhdessä MPV-Infrarakenne Oy:n kanssa aloittaa Meijerin sillan puukannen uusimisen tiellä 13309 (Ilveksentie) Kurikan kaupungin alueella.
Tjällossningen på landsvägarna i de österbottniska landskapen blir normal enligt prognoserna (landskapen i Österbotten)26.3.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Tjällossningsprognosen utlovar sedvanligt menföre i de österbottniska landskapen. Prognosen grundar sig på den meteorologiska informationen för den gångna vintern. Vädret under de kommande veckorna påverkar avsevärt i vilken riktning prognosen utvecklas och hur den slår in.
Pohjalaismaakuntien maanteille ennustetaan tavanomaista kelirikkoa26.3.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Kelirikkoennuste lupaa pohjalaismaakuntiin tavanomaista kelirikkoa. Ennuste perustuu kuluneen talven säätietoihin. Tulevien viikkojen säät vaikuttavat merkittävästi mihin suuntaan ennusteen toteutuminen kääntyy.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme