Harhaluuloja ja apatiaa – miksi muistisairas vanhus oireilee?
Muistisairaus, johon liittyy neuropsykiatrisia oireita, ja iäkkään akuutti sekavuusoireyhtymä (delirium) ovat tärkeimmät ja haasteellisimmat neurokognitiiviset sairaustilat haurailla, monisairailla vanhuksilla. Muistisairaat potilaat ovat alttiita akuutille deliriumille, ja suuri osa sekavuusoireyhtymään sairastuneista sairastuu dementiatasoiseen muistisairauteen muutamien vuosien kuluessa.
Geriatrian ja psykiatrian erikoislääkäri Eeva Hölttä selvitti väitöstutkimuksessaan neuropsykiatristen oireiden – erityisesti psykoosioireiden ja apatian – esiintymistä sekä akuuttiin deliriumtilaan sairastuneilla että muistisairailla vanhuksilla, ja lisäksi hän vertaili stressiin liittyviä, deliriumia laukaisevia tekijöitä sekä muistisairailla että ei-muistisairailla. Tutkimuksessa oli mukana 425 asuinpaikastaan geriatriseen akuuttiyksikköön siirtynyttä iäkästä henkilöä sekä tuetun asumisen yksikössä asuvia.
Tutkituista 60 prosentilla todettiin dementiatasoinen muistisairaus, ja näistä noin puolella esiintyi useampia neuropsykiatrisia oireita. Akuuttia deliriumtilaa sairasti 25 prosenttia tutkituista, ja näistä yli puolella oli useita neuropsykiatrisia oireita.
Näiltä 106 deliriumpotilaalta ja 87 delirium-interventiotutkimuksen potilaalta tutkittiin deliriumintilan laukaisseet tekijät.
– Psykoosioireita esiintyi sekä deliriumtilassa että pelkästään muistisairailla. Harhaluulot olivat muistisairaiden yleisimpiä psykoosioireita. Väärintulkintaoireita esiintyi muistisairailla myös ilman varsinaisia psykoosioireita, Hölttä kertoo.
Muistisairauksien yhteydessä esiintyi yleisesti apatiaa. Akuuttiin deliriumtilaan voi taas liittyä usein apatiaa muistuttava niin sanottu deliriumtilan hypomotorinen alatyyppi eli hiljainen delirium.
– Apatia oli yhteydessä miessukupuoleen, vaikeaan muistisairauteen, akuuttiin deliriumtilaan ja toiminnanvajeisiin, ja se oli itsenäinen kuolemanvaaraa ennustava tekijä, Hölttä toteaa.
Useimmilla deliriumpotilaista oli taustalla monta laukaisevaa tekijää. Muistisairaat ajautuivat herkemmin deliriumtilaan kuin ei-muistisairaat. Tulehdukset, aineenvaihdunnalliset häiriöt, traumat ja postoperatiivinen tila olivat yleisempiä taustatekijöitä ei-muistisairailla, kun taas muistisairailla alkoholin ja/tai rauhoittavien lääkkeiden käyttö nousi useammin esiin laukaisevana tekijänä.
Akuutin deliriumtilan ennuste oli huono.
– Akuutti deliriumtila on tärkeä tunnistaa muistisairaiden neuropsykiatristen oireiden taustalla, koska deliriumtilan hoidolla voi olla merkittävä vaikutus ennusteeseen. Hiljainen deliriumtila vaatii erityishuomiota, koska se voi kätkeytyä apatiaoireen taakse ja jäädä huomiotta, Hölttä sanoo.
– Myös altistavat ja laukaisevat tekijät akuutin deliriumtilan ja muistisairauden neuropsykiatristen oireiden taustalla on tärkeää selvittää huolellisesti.
LL Eeva Hölttä väittelee 24.11.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Neuropsychiatric symptoms in dementia and delirium" (Neuropsykiatriset oireet muistisairaudessa ja akuutissa sekavuustilassa). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennus, Auditorium XIII, Unioninkatu 34, Helsinki. Vastaväittäjänä on dosentti Antero Leppävuori, Helsingin yliopisto, ja kustoksena on professori Kaisu Pitkälä. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/228327
Väittelijän yhteystiedot:
eeva.holtta@hus.fi
Geriatrian ja psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti Eeva Hölttä työskentelee apulaisylilääkärinä HUS:n geropsykiatrian poliklinikalla.
*****************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedeviestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme