Helsingin yliopisto

Harhaluuloja ja apatiaa – miksi muistisairas vanhus oireilee?

Jaa

Muistisairaan vanhuksen neuropsykiatristen oireiden taustatekijät on tärkeää selvittää huolellisesti, sanoo aiheesta väitöstutkimuksen tehnyt geriatrian ja psykiatrian erikoislääkäri Eeva Hölttä.

Muistisairaus, johon liittyy neuropsykiatrisia oireita, ja iäkkään akuutti sekavuusoireyhtymä (delirium) ovat tärkeimmät ja haasteellisimmat neurokognitiiviset sairaustilat haurailla, monisairailla vanhuksilla. Muistisairaat potilaat ovat alttiita akuutille deliriumille, ja suuri osa sekavuusoireyhtymään sairastuneista sairastuu dementiatasoiseen muistisairauteen muutamien vuosien kuluessa.

Geriatrian ja psykiatrian erikoislääkäri Eeva Hölttä selvitti väitöstutkimuksessaan neuropsykiatristen oireiden – erityisesti psykoosioireiden ja apatian – esiintymistä sekä akuuttiin deliriumtilaan sairastuneilla että muistisairailla vanhuksilla, ja lisäksi hän vertaili stressiin liittyviä, deliriumia laukaisevia tekijöitä sekä muistisairailla että ei-muistisairailla. Tutkimuksessa oli mukana 425 asuinpaikastaan geriatriseen akuuttiyksikköön siirtynyttä iäkästä henkilöä sekä tuetun asumisen yksikössä asuvia.

Tutkituista 60 prosentilla todettiin dementiatasoinen muistisairaus, ja näistä noin puolella esiintyi useampia neuropsykiatrisia oireita. Akuuttia deliriumtilaa sairasti 25 prosenttia tutkituista, ja näistä yli puolella oli useita neuropsykiatrisia oireita.

Näiltä 106 deliriumpotilaalta ja 87 delirium-interventiotutkimuksen potilaalta tutkittiin deliriumintilan laukaisseet tekijät.

– Psykoosioireita esiintyi sekä deliriumtilassa että pelkästään muistisairailla. Harhaluulot olivat muistisairaiden yleisimpiä psykoosioireita. Väärintulkintaoireita esiintyi muistisairailla myös ilman varsinaisia psykoosioireita, Hölttä kertoo.

Muistisairauksien yhteydessä esiintyi yleisesti apatiaa. Akuuttiin deliriumtilaan voi taas liittyä usein apatiaa muistuttava niin sanottu deliriumtilan hypomotorinen alatyyppi eli hiljainen delirium.

– Apatia oli yhteydessä miessukupuoleen, vaikeaan muistisairauteen, akuuttiin deliriumtilaan ja toiminnanvajeisiin, ja se oli itsenäinen kuolemanvaaraa ennustava tekijä, Hölttä toteaa.

Useimmilla deliriumpotilaista oli taustalla monta laukaisevaa tekijää. Muistisairaat ajautuivat herkemmin deliriumtilaan kuin ei-muistisairaat. Tulehdukset, aineenvaihdunnalliset häiriöt, traumat ja postoperatiivinen tila olivat yleisempiä taustatekijöitä ei-muistisairailla, kun taas muistisairailla alkoholin ja/tai rauhoittavien lääkkeiden käyttö nousi useammin esiin laukaisevana tekijänä.

Akuutin deliriumtilan ennuste oli huono.

– Akuutti deliriumtila on tärkeä tunnistaa muistisairaiden neuropsykiatristen oireiden taustalla, koska deliriumtilan hoidolla voi olla merkittävä vaikutus ennusteeseen. Hiljainen deliriumtila vaatii erityishuomiota, koska se voi kätkeytyä apatiaoireen taakse ja jäädä huomiotta, Hölttä sanoo.

– Myös altistavat ja laukaisevat tekijät akuutin deliriumtilan ja muistisairauden neuropsykiatristen oireiden taustalla on tärkeää selvittää huolellisesti.

LL Eeva Hölttä väittelee 24.11.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Neuropsychiatric symptoms in dementia and delirium" (Neuropsykiatriset oireet muistisairaudessa ja akuutissa sekavuustilassa). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennus, Auditorium XIII, Unioninkatu 34, Helsinki. Vastaväittäjänä on dosentti Antero Leppävuori, Helsingin yliopisto, ja kustoksena on professori Kaisu Pitkälä. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/228327

Väittelijän yhteystiedot:
eeva.holtta@hus.fi

Geriatrian ja psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti Eeva Hölttä työskentelee apulaisylilääkärinä HUS:n geropsykiatrian poliklinikalla.

*****************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedeviestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Tervakapitalismi mullisti kainuulaisten elämän 1800-luvulla14.11.2018 15:24Tiedote

Tutkimuksen mukaan tervatalous asemoitui 1800-luvun Kainuuseen erityisessä historiallisessa kontekstissa. Tervakapitalismin muotoutumista määrittivät kapitalistisen maailmanjärjestelmän, Suomen suurruhtinaskunnan ja Pohjois-Suomen talousalueen yhteiskunnallisten rakenteiden sekä toimijoiden voimasuhteet. Lähes vuosisadan jatkunut tervakapitalismi mullisti perin pohjin kainuulaisten elämän ja luontokäsitykset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme