Säteilyturvakeskus (STUK)

Harva kokee radonin riskiksi terveydelleen

Jaa

Reilusti yli puolet suomalaisista pitää sisäilman radonia vaarallisena tai erittäin vaarallisena säteilyn lähteenä, mutta vain harva kokee sen aiheuttavan riskiä omalle tai läheistensä terveydelle. Säteilyturvakeskuksen uusi osastonjohtaja Pia Vesterbacka kehottaa kaikkia pien- ja rivitaloissa sekä kerrostalojen alimmassa kerroksessa asuvia mittaamaan kotinsa sisäilman radonin. Mittauskausi alkaa marraskuun alussa.

Suomalaiset näyttävät tuntevat radonin ja pitävän sitä vaarallisena, mutta verrattuna muihin terveyteen vaikuttaviin tekijöihin, eivät näe sitä kovin merkittävänä riskinä omalle terveydelleen. Tämä käy ilmi Säteilyturvakeskuksen (STUK) Aula Research Oy:lla alkuvuodesta teettämästä kyselystä, jossa tutkittiin suomalaisten tietotasoa, asenteita ja riskikäsityksiä liittyen säteilyyn. Kyselyyn vastasi yhteensä 1124 ihmistä. Otos edustaa 18–75-vuotiaita suomalaisia ja se on painotettu alueen, iän ja sukupuolen mukaan.

Kyselyyn vastanneista 56 prosenttia piti sisäilman radonia vaarallisena tai erittäin vaarallisena säteilyn lähteenä. Kuitenkin vain 13 prosenttia oli huolissaan radonin aiheuttamasta terveysriskistä verrattuna muihin riskeihin. Annetuista vaihtoehdoista suurimmiksi riskitekijöiksi arvioitiin liikenneonnettomuudet (73 %) ja kotona tapahtuvat tapaturmat (61 %).

”On hyvä, että tieto radonista on tavoittanut ihmiset, mutta se ei riitä. Liikenneturvallisuuteen täytyy panostaa, sillä tieliikenteessä kuolee vuosittain noin 200–300 ihmistä, mutta niin täytyy myös radonturvallisuuteen. Suomessa arviolta 300 henkilöä saa vuosittain radonaltistuksesta johtuvan keuhkosyövän. Asunnon tai työpaikan sisäilmassa esiintyvä radon on todellinen terveysriski, ja radonpitoisuus tulisi mitata kaikissa pientaloissa, rivitaloasunnoissa ja kerrostalojen alimpien kerrosten asunnoissa”, painottaa Säteilyturvakeskuksen ympäristön säteilyvalvonta ja valmius -osaston tuore johtaja Pia Vesterbacka.

”Radonin mittaus on helppoa, ja mittauskausi on juuri alkamassa marraskuun alussa. Jos sisäilman radonpitoisuus osoittautuu mittauksessa liian korkeaksi, on sen pienentämiseen olemassa toimivia korjausmenetelmiä, jotka eivät vaadi isoa rahallista panostusta”, Vesterbacka jatkaa.

Radon on luotettavinta mitata radonmittauspurkeilla, joita pidetään mitattavassa tilassa yhtämittaisesti vähintään kaksi kuukautta ja lähetetään sen jälkeen palveluntarjoajalle analysoitavaksi. Mittauksen voi tilata mittauspalvelua tarjoavista yrityksistä tai STUKista. STUKin hyväksymät mittauspalveluiden tarjoajat on listattu STUKin sivuilla.

Pia Vesterbackasta ympäristön säteilyä valvovan osaston johtaja

Filosofian tohtori Pia Vesterbacka aloitti syyskuun alussa Säteilyturvakeskuksen ympäristön säteilyvalvonta ja valmius -osaston johtajana. Tehtävään määrääminen jatkuu STUKin strategiakauden ajan eli vuoden 2022 loppuun.

Tuoreella johtajalla on jo yli 20 vuoden kokemus työskentelystä Säteilyturvakeskuksessa. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän toimi ympäristövalvonta ja mittaus -laboratorion johtajana.

Ympäristön säteilyvalvonta ja valmius -osaston tehtävänä on valvoa ympäristön säteilyturvallisuutta Suomessa sekä erikseen ydinvoimalaitosten ja kaivosten ympäristössä ja varautua normaalista poikkeaviin säteilytilanteisiin. Lisäksi osasto valvoo luonnonsäteilylle altistavan säteilytoiminnan turvallisuutta, antaa tarvittaessa virka-apua muille viranomaisille säteilymittauksissa, ylläpitää aktiivisuuden ja aktiivisuuspitoisuuden mittanormaaleja sekä tuottaa asiantuntija- ja mittauspalveluja.

”Tärkeänä tehtävänä meillä on myös koordinoida STUKissa tehtävää säteilyturvallisuustutkimusta sekä STUKin osalta kotimaista ja kansainvälistä säteilyturvallisuustutkimusyhteistyötä. Tutkimus on meille tärkeää, koska sen avulla voimme kehittää osaamistamme ja tuottaa uutta tietoa, jota tarvitaan viranomaisvalvonnassa ja onnettomuusvalmiudessa”, Pia Vesterbacka korostaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Johtaja Pia Vesterbacka, puh. (09) 759 88 550
STUKin mediapalvelu, puh. 010 850 4761

Kuvat

Lataa
Säteilyturvakeskuksen ympäristön säteilyvalvonta ja valmius -osaston johtaja Pia Vesterbacka (Kuva: Jarkko Översti, Studio Tosikuva Oy). Painokelpoiset kuvat voi ladata Flickristä https://www.flickr.com/photos/stuk_fi/
Säteilyturvakeskuksen ympäristön säteilyvalvonta ja valmius -osaston johtaja Pia Vesterbacka (Kuva: Jarkko Översti, Studio Tosikuva Oy). Painokelpoiset kuvat voi ladata Flickristä https://www.flickr.com/photos/stuk_fi/
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Säteilyturvakeskus (STUK)
Säteilyturvakeskus (STUK)
Laippatie 4
00880 HELSINKI

Mediapalvelu: 010 850 4761http://www.stuk.fi

Säteilyturvakeskus (STUK) on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan viranomainen, joka valvoo säteily- ja ydinturvallisuutta Suomessa. Tehtävämme on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Säteilyturvakeskus (STUK)

Kutsu STUKin mediatilaisuuteen Helsingissä 25.2.2019:18.2.2019 10:15:08Kutsu

STUKin turvallisuusarvio Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen käyttölupahakemuksesta Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja Petteri Tiippana toivottaa tiedotusvälineiden edustajat tervetulleeksi mediakahveille 25.2. kello 13.00. Tilaisuudessa kerromme STUKin tekemästä Teollisuuden Voiman Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön käyttölupahakemuksen turvallisuusarviosta sekä OL3-valvontaprojektin vaiheista. Tilaisuudessa kuulemme kolme lyhyttä alustusta: Ydinvoimalaitosten valvontaprojektit Suomessa Säteilyturvakeskuksen turvallisuusarvio Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen käyttölupahakemuksesta Olkiluoto 3:n valvonnan vaiheet ja kehittyvä ydinturvallisuus Alustusten yhteinen kesto on noin 40 minuuttia, minkä jälkeen on varattu aikaa kysymyksille ja haastatteluille. Säteilyturvakeskuksesta ovat paikalla pääjohtaja Petteri Tiippana, ydinvoimalaitosten valvonnasta vastaava johtaja Kirsi Alm-Lytz ja apulaisjohtaja Tapani Virolainen sekä Olkiluoto 3 -valvontaprojektin päällikkö Minna Tuomainen. Tilaisuus järj

STUKin määräys parantaa säteilyturvallisuutta kosmeettisissa hoidoissa21.12.2018 09:46:26Tiedote

Ionisoimattoman säteilyn käyttöön liittyvät Säteilyturvakeskuksen (STUK) määräykset astuivat voimaan 20.12.2018. Säteilylain nojalla annettavat määräykset koskevat ionisoimattoman säteilyn käyttöä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä sekä suuritehoisten laserlaitteiden käyttöä. Määräysten tarkoituksena on suojella terveyttä ionisoimattoman säteilyn aiheuttamilta haitoilta sekä selkeyttää nykyistä kansallista sääntelyä ja edistää yhdenmukaisia ja läpinäkyviä viranomaiskäytäntöjä.

Perjantaina romumetallin seasta löytyneen säteilylähteen omistaja selvisi13.11.2018 14:29:23Tiedote

Perjantaina romumetallin seasta löytyneen säteilylähteen omistaja selvisi Perjantaina 9.11. Eurajoella löytyi romumetallin seasta säteilylähde, kun romupihan säteilyportit hälyttivät. STUK, romuyrittäjä ja Satakunnan pelastuslaitos totesivat mittausten jälkeen perjantaina, että työntekijöille tai ympäristölle ei tapahtumasta ole aiheutunut vaaraa, ja romujätettä sisältänyt kontti siirrettiin viikonlopun ajaksi suojaan. Maanantaina STUKin tarkastaja kävi tutkimassa lähdettä sekä ja mittaamassa säteilytilanteen. Alustavan selvityksen mukaan säteilylähde on Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) hallussa ollut mittalaite tai sen osa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme