Harvardin huippututkijat innostuivat suomalaisinnovaatiosta

Tutkimuksessa analysoidaan keramidien ja sydänkuolemien yhteyttä ja pyritään selvittämään erilaisten lääkkeiden sopivuutta sydän- ja verisuonitauteja sairastaville potilaille. Tutkimusryhmän tavoitteena on löytää lukuisten lääkkeiden joukosta tehokkaimmat, jotta jatkossa lääkehoitoja voidaan kohdistaa yksilöllisemmin. Tutkimuksessa hyödynnetään Harvardin tutkimuslaitoksen tuhansia potilasnäytteitä.

”Lääkehoitojen kohdentamiseen tarvitaan parempia keinoja, jotta tarjolla olevista hoitomuodoista voidaan valita kullekin potilaalle tehokkain ja turvallisin. Kaikki lääkkeet eivät sovi kaikille ja pahimmillaan epäsopivat lääkkeet voivat jopa lisätä sydäninfarktin tai sepelvaltimokohtauksen riskiä osalla potilaista”, toteaa Zora Biosciences Oy:n lääketieteellinen johtaja Reijo Laaksonen.

Apuna Harvardin tutkimuksessa käytetään suomalaisyrityksen innovaatiota, sydänkohtaus- ja diabetesriskitesti Herttaa, joka paljastaa perinteisiä testejä paremmin sepelvaltimotautiin liittyvän infarkti- ja sydänkuolemariskin. Hertta-testi perustuu verinäytteestä tehtävään CERT-analyysiin, jossa mitataan veren keramidimolekyylien pitoisuuksia.

Tutkimus on hyvin merkittävä suomalaisyritykselle sekä tieteellisestä että kaupallisesta näkökulmasta.

”Hienoa päästä tekemään yhteistyötä maailman parhaiden tutkijoiden kanssa. Samalla pääsemme kehittämään eteenpäin diagnostisia työkalujamme. Yhteistyö varmasti avaa lisää mahdollisuuksia erityisesti Yhdysvaltojen markkinoille”, Zora Biosciences Oy:n toimitusjohtaja Reini Hurme iloitsee.

Keramidimolekyylit tutkimuskohteena

Uusin Duodecim-lehti on julkaissut juuri artikkelin Hertasta. Artikkelissa todetaan, että keramidimolekyyleista tehdyt tutkimukset ovat niin merkittäviä, että jatkossa kliinisessä työssä tullaan mahdollisesti käyttämään aiempaa enemmän täydentäviä rasva-analyysejä perinteisten kolesterolitestien rinnalla.

Artikkelin mukaan sepelvaltimotautiin liittyy merkittävä sydänkuoleman riski, jota voidaan pienentää varmistamalla, että ainakin korkeimman riskin potilaat saavat mahdollisimman tehokkaan hoidon ja sitoutuvat siihen.

Nykyiset erityisesti ikää ja kolesterolimittauksia painottavat riskilaskurit eivät välttämättä tunnista riittävän ajoissa henkilöitä, joiden riski on suuri. Varsinkin sepelvaltimotautipotilaiden seurantaan kaivataan uusia työkaluja, jotta voidaan tunnistaa potilaat, joilla on kohonnut uusintakohtausten riski.

Sydäntaudit aiheuttavat lähes puolet työikäisten kuolemista. Vaikka sydänkohtausten hoito on Suomessa ensiluokkaista, on uusien kohtausten ennaltaehkäisyssä parantamisen varaa verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan.

”Vaikka LDL-kolesterolipitoisuus voi olla normaali, sydänkohtausriski voi olla silti kohonnut. Siksi on tärkeää kehittää uusia työkaluja, joilla voidaan tunnistaa riskiryhmään kuuluvat henkilöt entistä tehokkaammin”, Reijo Laaksonen toteaa.

Hertta-testi perustuu verinäytteestä tehtävään CERT-analyysiin, jolla mitataan vakavan infarktin tai sydänkuoleman riskiä. CERT ennustaa riskit perinteistä lipidipakettia tarkemmin. Hertta-testin pääsee tekemään varaamalla ajan suoraan laboratorioon tai ensin lääkärille ja pyytämällä lähetteen testiin. Verinäyte otetaan lääkäriaseman laboratoriossa, minkä jälkeen näytteet analysoidaan Zoran laboratoriossa Espoossa ja tulokset toimitetaan lääkärikeskuksille. Niiden valmistuttua keskustellaan tuloksista ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä lääkärin kanssa.