Haukkojen pesintää turvataan uusilla metsänkäsittelyohjeilla
Hiirihaukka, mehiläishaukka ja kanahaukka pesivät varttuneissa metsissä. Metsätaloustoimet ovat niille usein epäedullisia. Pesämetsiä hakataan ja harvennusten yhteydessä poistetaan kasvuvikaisia puita, jotka sopisivat hyvin pesäpuiksi. Uudet käytännöt ovat tarpeen, jotta uhanalaistuneiden metsähaukkojen pesintämahdollisuudet paranevat.
Pesäpaikat suojaan hakkuilta
Ensimmäinen metsänkäsittelyohje tähtää haukan pesäpaikan säästämiseen, jotta pesintä voi jatkua. Pesien huomioimista metsätaloustoimissa edistettiin aiemmin Suomen metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntijan Hannu Lehtorannan vetämässä luonnonhoitohankkeessa Pohjois-Karjalassa. Kokemuksia sieltä on nyt jalostettu yleisiksi ohjeiksi.
– Metsänomistaja voi lykätä hakkuuta haukan pesämetsässä tai mahdollisesti hakata pesämetsän sijasta ensin tilan toisen metsäkohteen. Jos hakkuuta ei voida välttää, pesäpuun ympärille kannattaa jättää riittävä säästöalue metsää suojaksi, kertoo hankkeen koordinaattori petolintututkija Heidi Björklund Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa.
Metsänkäsittelyt pesäalueella tulisi tehdä mieluiten pesimäkauden ulkopuolella. Herkintä aikaa on lajista riippuen maalis-elokuu.
Metsiin lisää sopivia pesäpuita
Toisessa metsänkäsittelyohjeessa esitellään, miten metsiin saataisiin lisää haukoille sopivia pesäpuita.
– Kasvuvikaisia tai vankkaoksaisia puita kannattaa jättää jäljelle harvennuksissa. Tällöin niitä olisi tarjolla haukkojen pesinnälle sopivassa metsän kehityksen myöhäisemmässä vaiheessa, Björklund esittelee ideaansa.
Laki kieltää pesien vahingoittamisen. Sen sijaan haukkojen pesintää turvaavat toimet ovat metsänomistajalle vapaaehtoisia eikä niistä makseta korvausta. Kokemuksen mukaan metsänomistajat suhtautuvat pesäpaikan säästämiseen yleensä myönteisesti. Omassa metsässä pesivä iso petolintu voi olla metsänomistajalle ylpeyden aihe.
Haukkojen valitsemista metsistä löytyy usein muitakin huomionarvoisia metsälajeja. Jotkin lajit, kuten pikkulinnut, hakeutuvat haukkareviireille turvaan omilta saalistajiltaan ja pöllöt pesivät vanhoissa haukanpesissä. Haukkojen huomioiminen metsänkäsittelyssä tukee näin laajemminkin metsäluonnon monimuotoisuutta.
Ohjeet pesäpaikkojen säästämiseen ja sopivien pesäpuiden jättämiseen ovat Luomuksen ja Metsäkeskuksen verkkosivuilla
Tutustu myös metsäpetolintuhankkeeseenja Etelä-Suomen metsien METSO-monimuotoisuusohjelmaan.
Lisätietoja:
FT Heidi Björklund
projektisuunnittelija
Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
Helsingin yliopisto
puh. 029 412 8844
heidi.bjorklund(at)helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura HiisivuoriTiedeviestinnän asiantuntija Helsingin yliopisto
Puh:+358 50 576 2960laura.hiisivuori@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme