Helsingin kaupunginmuseo

Helsexinki-näyttely avautuu kaupunginmuseossa

Jaa

Helsingin kaupunginmuseon uusi Helsexinki-näyttely haastaa pohtimaan, kenellä on oikeus olla oma itsensä ja kuka saa äänensä kuuluviin. Näyttelyyn on vapaa pääsy, kuten kaupunginmuseoon aina.

Helsexinki-näyttelyssä on intiimeihin muotoihin kaartuvia näyttelyrakenteita. Kuva: Maija Astikainen
Helsexinki-näyttelyssä on intiimeihin muotoihin kaartuvia näyttelyrakenteita. Kuva: Maija Astikainen

Miltä tuntuisi, jos et uskaltaisi kertoa perheestäsi töissä? Jos seksi ei muiden mielestä kuuluisi sinulle? Tai jos et saisi rakastaa ketä haluat? Helsingin kaupunginmuseossa, Aleksanterinkatu 16, avautuu 12.5.2017 Helsexinki-näyttely, joka perustuu kaupunkilaisten omakohtaisiin kokemuksiin seksuaalisuudesta, sukupuolesta ja seksistä – ja vapaudesta valita, miten niitä toteuttaa.

Vapaus olla oma itsensä ei ole itsestäänselvyys. Valtavirrasta erottuvaan lyödään herkästi leima, joka peittää ihmisen ja hänen persoonallisuutensa. Lisäksi monenlaiset asenteisiin, lakeihin ja toimintatapoihin liittyvät asiat rajoittavat tasa-arvoa ja arkea. – Helsexinki-näyttelyssä haluamme päästää ääneen ihmiset, jotka eivät tavallisesti näy valtavirtajulkisuudessa ja joiden elämää leimat ja asenteet tavalla tai toisella rajoittavat, sanoo museonjohtaja Tiina Merisalo.

Helsexinki-näyttelyä varten on haastateltu lukuisia Helsingissä asuvia tai työskenteleviä ihmisiä, muun muassa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajia ja henkilöitä, joiden työ jollain tavalla liittyy seksuaalisuuteen. Suoria lainauksia heidän puheestaan voi lukea näyttelyn seiniltä.

Puheenvuoroissaan he käsittelevät muun muassa kouluaikojen seksuaalikasvatusta, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuvia pelkoja ja ennakkoluuloja, itsensä löytämistä, perhettä ja parisuhdetta, lainsäädännön puutteita ja median tarjoamaa ihmiskuvaa. Samalla nousee esiin kuva Helsingistä kaupunkina, joka toisille on salliva ja vapauttava, toisille taas liian pieni ja rajoittava. Ajankohtaisia aiheita, kuten translakikeskustelua, sivutaan oman kokemuksen tasolla.

Homovessan seinä ja iloisen ronskia taidetta

Kaupunginmuseon neljännen kerroksen valtaavat Helsexinki-näyttelyn myötä pophenkinen värikkyys ja intiimeihin muotoihin kaartuvat näyttelyrakenteet. Retrosti punaisten lyhtyjen henkeen sisustetussa huoneessa voi perehtyä seksin näkymiseen kaupunkikuvassa viime vuosikymmeninä. Näyttelyyn on rakennettu myös erään entisen helsinkiläisen miestenvessan ulkoseinä edustamaan menneiden polvien salaisia tapaamispaikkoja. Seksuaalikasvatusmateriaalit eri ajoilta kertovat asenteista ennen ja nyt. Tapani Kokon humoristisen ronskit taideteokset, joissa identiteetit sekoittuvat iloisesti, tuovat vielä yhden näkökulman aiheeseen. Helsexingin näyttelysuunnittelijana on toiminut Tarja Kunttunen.

Mukana näyttelyn tekemisessä ja siihen liittyvissä tapahtumissa on laaja joukkoaihepiirin parissa työskenteleviä asiantuntijatahoja, esimerkiksi Suomi 100 – Sateenkaaren väreissä ja Väestöliitto.

Helsexinki-näyttely on esillä Helsingin kaupunginmuseon, Aleksanterinkatu 16, neljännessä kerroksessa 12.5.2017–28.1.2018. Näyttelyyn on vapaa pääsy. 

Sitaatteja näyttelyteksteistä

Helsexinki-näyttely perustuu kaupunkilaisten kertomiin omakohtaisiin kokemuksiin siitä, miten seksuaalioikeuksien toteutuminen näkyy heidän arjessaan. Alla oleva sitaattivalikoima avaa eri näkökulmia aiheeseen.

”Se että me ollaan vähemmistöjä, niin meiät usein enemmistön puolesta objektivoidaan niin, et meiän elämästä ja meiän seksuaalisuudesta varsinkin, tulee semmonen niin kun mielipide, minkä puolesta sä voit olla, tai mitä vastaan sä voit olla. Vaikka se on täysin väärä lähtökohta, koska ei se oo mikään mielipideasia. Se on ihmisoikeuskysymys.”

”On tosi helppo piiloutua vamman taakse, kun kukaan jo lähtökohtaisesti ei usko sun olevan seksuaalinen. Nii sit kukaan ei myöskään koskaan kysy, että ootko sä homo vai hetero vai mikä?”

”Monia harhaluuloja on siihen liittyen, et transvestiitit ovat homoja, transvestiittejä on väitetty pedofiileiks monesti, et niinku se ajatus on vaan, et haluaa pukeutua naiseks, et pääsee naisten pukkareihin stalkkaamaan tyttöjä. Siis siinä on ihan järkyttävästi stigmaa.”

”Helsingissä on hyvä se, että täällä on tarpeeksi ihmisiä, että ei erotu, ei oo myöskään semmosta pikkukaupunkimeininkiä, että seuraillaan ja kytätään ja kyräillään jotain. Täällä on sen verran porukkaa, ettei ketään ihan hirveesti kiinnosta meidän asiat.”

”Kun mä kerroin, et me muutetaan yhteen ja ollaan parisuhteessa, niin siit puhuttiin vähän ja se oli aikamoinen shokki mun vanhemmille, sit ne sopeutu siihen. Kun mä kerroin, et me mennään naimisiin, niin sekin oli vähän et oot sä nyt ihan varma ja mites sitten nämä lapsiasiat, ja mä sanoin että ehkä sekin hoituu. Että ei se oikeestaan sen jälkeen oo ollu mikään isompi kysymys. Ehkä juuri se, että he ovat huomanneet, että aika tavallista elämää me kuitenkin vietetään.”

”Yksittäinen Sexhibition -messujen mainos oli pahoittanut yhden ihmisen mielen, niin sitä kautta meiltä on kielletty varmaan noin kymmeneks vuodeks, tai me ei saada vieläkään käyttää meidän esiintyjän kuvaa esimerkiks naisen kasvoja, joka on meistä ollut todella huvittavaa, kun katsoo muuta markkinointia, et sä saat myydä mitä tahansa seksillä, mutta seksiä et saa myydä millään.  Et nythän meillä esimerkiks viime kerralla oli banaani, meloni, oliko pähkinä ja mansikka. Ja nekin oli niin, että banaanin kulmaa piti muuttaa.”

”Koulun seksuaalikasvatuksessa katottiin lyhyt video seurusteluun liittyen. Siinä videolla oli myös seksiä. Sitten puhuttiin lievästi seksitaudeista ja ehkäisystä, mutta esimerkiks sukupuolen tai seksuaalisuuden moninaisuudesta mulla ei ollu mitää hajua.”

”On tosi haastavaa olla Suomessa kuuluen johonkin etniseen vähemmistöön, kun puuttuu kielitaito, on turvapaikanhakija ja sitten sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön kuuluva, että tavallaan se moniperustaisen syrjinnän riski ja rasismi ja homo- ja transfobia kaikki yhdessä paketissa, niin kyl heillä on paljon asioita mitä kantaa, kun he pyrkii täällä elämäänsä järjestämään ja alottamaan.”

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

näyttelyn tuottaja Sari Katainen, 040 173 8276 tai sari.katainen@hel.fi

museonjohtaja Tiina Merisalo, 050 376 1934 tai tiina.merisalo@hel.fi

Kuvat

Helsexinki-näyttelyssä on intiimeihin muotoihin kaartuvia näyttelyrakenteita. Kuva: Maija Astikainen
Helsexinki-näyttelyssä on intiimeihin muotoihin kaartuvia näyttelyrakenteita. Kuva: Maija Astikainen
Lataa
Helsexinki-näyttelyn retrosti punaisten lyhtyjen henkeen sisustetussa huoneessa voi perehtyä seksin näkymiseen kaupunkikuvassa viime vuosikymmeninä. Kuva: Maija Astikainen
Helsexinki-näyttelyn retrosti punaisten lyhtyjen henkeen sisustetussa huoneessa voi perehtyä seksin näkymiseen kaupunkikuvassa viime vuosikymmeninä. Kuva: Maija Astikainen
Lataa
Helsexinki-näyttelyyn on rakennettu erään entisen helsinkiläisen miestenvessan ulkoseinä edustamaan menneiden polvien salaisia tapaamispaikkoja. Kuva: Maija Astikainen
Helsexinki-näyttelyyn on rakennettu erään entisen helsinkiläisen miestenvessan ulkoseinä edustamaan menneiden polvien salaisia tapaamispaikkoja. Kuva: Maija Astikainen
Lataa
Helsexinki-näyttelyn retrosti punaisten lyhtyjen henkeen sisustetussa huoneessa voi perehtyä seksin näkymiseen kaupunkikuvassa viime vuosikymmeninä. Kuva: Maija Astikainen
Helsexinki-näyttelyn retrosti punaisten lyhtyjen henkeen sisustetussa huoneessa voi perehtyä seksin näkymiseen kaupunkikuvassa viime vuosikymmeninä. Kuva: Maija Astikainen
Lataa
Helsingin kaupunginmuseo Senaatintorin kulmalla. Kuva: Maija Astikainen
Helsingin kaupunginmuseo Senaatintorin kulmalla. Kuva: Maija Astikainen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunginmuseo
Helsingin kaupunginmuseo
Aleksanterinkatu 16
00170 HELSINKI

09 3103 6630http://www.helsinginkaupunginmuseo.fi

Helsingin kaupungin organisaatiorakenne on uudistunut 1.6.2017. Kaupunginmuseon tiedotteet löydät jatkossa Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan uutishuoneesta: https://www.sttinfo.fi/uutishuone/helsingin-kaupunki-kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala?publisherId=60579873

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunginmuseo

Pikkuruinen piilopirtti Helsingin sydämessä vie kodikkaasti 1800-luvulle24.5.2017 07:11Kutsu

Ruiskumestarin talo Kristianinkatu 12:ssa Kruununhaassa avautuu perjantaina 9.6.2017 jälleen yleisölle vuosien remontin jälkeen. Helsingin tunnelmallisimpiin kuuluva kotimuseo sijaitsee kantakaupungin vanhimmassa, noin 200-vuotiaassa puisessa asuinrakennuksessa. Ruiskumestarin talossa voi eläytyä arkeen pikkuvirkamiehen kodissa 1860–70-luvuilla. Vaatimattoman puutalon pikkuisessa salissa on muodikas trumpettisohva ja komea pietarilainen kirjoituslipasto, mutta keittiössä roikkuvat reikäleivät katossa ja nurkassa nököttää kirnu. Ruiskumestarin taloon on vapaa pääsy.

Sata vuotta sormet mullassa Helsingissä17.5.2017 12:07Tiedote

Työväenasuntomuseossa, Kirstinkuja 4, pidetään perjantaina 2.6.2017 klo 14–17 puutarhajuhla, jonka aiheena on Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Helsinki sata vuotta puutarhassa. Tietoiskut perehdyttävät Helsingin puistoihin ja puutarhoihin itsenäisyyden ajalla. Puutarhanhoidon arkeen ennen ja nyt voi eläytyä puutarhatyökalunäyttelyssä. Työläispihojen perinteiset koristekasvit kukoistavat museon kukkapenkissä. Pihatorilta voi ostaa Hyötykasviyhdistyksen ja Maatiaisen taimia ja siemeniä, siirtolapuutarhojen antimia ja Alppila-Seuran puhvetin herkkuja. Poliisisoittokunnan seitsikko ja kansanmusiikkiyhtye Hälläväliä musisoivat. Klo 17 Dendrologian seura vie puukävelylle Lenininpuistoon, jonka nimi vie ajatukset itsenäisen Suomen syntymävuoden 1917 mullistuksiin. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme