Helsingin Diakonissalaitoksen historiateos julkistettiin - 150 vuotta heikoimmassa asemassa olevan puolella
- Teos piirtää kuvan pienen kulkutautisairaalan ja diakonissojen sisarkodin kasvusta sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluita tuottavaksi yhteiskunnalliseksi konserniksi. Samalla se kuvaa myös yhteiskunnallisten ongelmien parissa tehtävän diakoniatyön roolia yhteiskunnassa, etenkin niissä kohdissa, joissa yhteiskunta on ollut heikko ja haavoittuva, Paaskoski kuvaa.
Kutsumuksena auttaminen
Helsingin Diakonissalaitoksen esikuva oli Saksassa vuonna 1836 perustettu Kaiserswerthin diakonissalaitos, jossa naisia koulutettiin köyhiä ja sairaita palveleviksi laupeudensisariksi. Perustaja, pastori Theodor Fliedner kehitti erityisen naissairaanhoitajien ammattiryhmän, jota hän ryhtyi kutsumaan diakonissoiksi. Diakonissat olivat naimattomia nuoria naisia tai lapsettomia leskiä, jotka asuivat sisarkodissa. Varattomien potilaiden parissa tehtävä työ oli palkatonta, mutta vastikkeeksi sisaret saivat koulutuksen, täyden ylläpidon ja vanhuuden turvan. Järjestelmä tarjosi naisille uudenlaisen, mielekkään tavan toimia hädänalaisten hyväksi. Samalla naiset saattoivat toimia itsenäisemmin ja vapaammin vallitsevan perhemallin ulkopuolella.
Suomeen diakonissalaitoksen mallin toi everstinna Aurora Karamzin. Keskeisenä ajatuksena oli usko siihen, että sosiaaliset ongelmat ja köyhyys voitiin ratkaista antamalla hädänalaiselle lähimmäiselle ensin aineellista apua ja sitten uudistamalla hänen hengellinen elämänsä. Sisarkotijärjestelmä lakkautettiin Suomessa aikansa eläneenä vasta vuonna 1959.
- Olen ollut erityisen kiinnostunut diakonissojen kutsumuksesta eli niistä motiiveista ja tekijöistä, joiden perusteella naiset hakeutuivat diakonissalaitokselle. Erityisenä tarkastelun kohteena ovat olleet Suomen kriisikaudet eli vuoden 1918 sisällissota sekä sotavuodet 1939-1944, jolloin sisarten kutsumus joutui ajan ankarissa olosuhteissa kovalle koetukselle, Paaskoski kertoo.
Osana yhteiskunnan kehitystä
Paaskoski kertoo, että tutkimuksen lähtökohtana on ollut Diakonissalaitoksen 150-vuotisen historian liittäminen osaksi laajempaa suomalaisen yhteiskunnan kehitystä ja siinä tapahtuneita muutoksia. Erityisesti se tarjoaa tilaisuuden pohtia diakoniatyön, kirkon ja valtion välisen vuoropuhelun murroksia ja käännekohtia.
Lähihistorian kannalta kiinnostavaa on tarkastella sitä, miten laitos sopeutui 1990-luvun laman aikana aloitettuun hyvinvointivaltion alasajoon ja miten diakonissalaitoksesta tuli monipuolisten sosiaalipalvelujen tuottaja.
- 1990-luvun lama ja siitä irtautuminen tarjosivat diakoniatyölle uuden työkentän, kun vaikeuksiin joutunut hyvinvointivaltio otti avosylin vastaan sille tarjotun avun. Vaikeiden sosiaalisten ongelmien parissa tehtävä diakoniatyö edellytti verkostomaista yhteistyötä ja henkilökunnan korkeaa osaamista, Paaskoski sanoo.
2000-luvulle tultaessa Helsingin Diakonissalaitos ei enää ollut sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmän sattumanvarainen täydentäjä, vaan siitä oli tullut osa suomalaisen hyvinvointivaltion palveluketjua. Sen asiakkainaan ovat sosiaalipuolen kaikkein haastavimmat asiakkaat, kuten asunnottomat alkoholistit tai narkomaanit.
Laitoksen pitkässä historiassa eri ajanjaksot ovat sisältäneet diakoniatyön nousuja ja laskuja. Paaskoski arvelee, että nyt laitoksen täyttäessä 150 vuotta ollaan jälleen murroksen ja mahdollisesti myös uuden diakoniatyön vaiheen kynnyksellä. Vuosia valmisteltu sote-uudistus on valmistumassa ja se tulee vaikuttamaan myös Diakonissalaitoksen toimintaan.
Säätiön toimitusjohtaja Olli Holmström näkee, että sote-uudistus tarjoaa mahdollisuuden laitoksen uudistumiseen ja kristillisen lähimmäisenrakkauden arvopohjan vahvistamiseen yhteiskunnassa.
- Vaikka toimintaympäristö muuttuu, missiomme ihmisarvoisesta huomisesta ei ole muuttunut. Työmme ytimessä on heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttaminen. Diakoniatyön on edelleenkin mentävä sinne, missä hätä, häpeä ja kärsimys ovat suurimmat, Holmström sanoo.
Ihmisen arvo. Helsingin Diakonissalaitos. Jyrki Paaskoski. Julkaisija Helsingin Diakonissalaitos sr. Kustantaja Edita Publishing Oy. ISBN 978-951-37-7121-8. Porvoo 2017
FT Jyrki Paaskoski on Suomen ja Venäjän historian dosentti Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa. Hän on julkaissut runsaasti tieteellisiä monografioita, artikkeleja ja tutkielmia. Lisäksi Paaskoski on kirjoittanut useita tilaushistorioita.
Yhteyshenkilöt
Arvostelukappaleet
Kustannustoimittaja Arja Olin
arja.olin@edita.fi
puh. 040 860 2226
Lisätietoja
FT Jyrki Paaskoski
jyrki.paaskoski@saunalahti.fi
puh. 050 5565614
Toimitusjohtaja Olli Holmström
olli.holmstrom@hdl.fi
puh. 050 483 6313
Viestintäjohtaja Laura Niemi
laura.niemi@hdl.fi
puh. 050 373 8602
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Diakonissalaitos tekee työtä ihmisarvoisen elämän puolesta. 155-vuotias säätiömme tarjoaa yhdessä sen Rinnekodit-palveluliiketoiminnan kanssa vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Yhteiskunnallisena säätiökonsernina rakennamme oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Toiminnasta syntyvä tuotto käytetään tehtäväämme tukea kaikkein haavoittuvammassa asemassa olevia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Diakonissalaitos
Hallituksen maahanmuuttoesitykset heikentävät työllisyysastetta ja vaikeuttavat kotoutumista25.4.2024 10:00:00 EEST | Tiedote
Diakonissalaitos on äärimmäisen huolissaan hallituksen lukuisista maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa koskevista kiristyksistä. Muutokset ovat haitallisia sekä matalapalkka-alojen työllisyysasteelle että eriarvoistumiskehitykselle. Esitysten vaikutuksia ei myöskään ole arvioitu riittävällä tarkkuudella.
Muistutuskutsu: Mediainfo 25.4.2024 klo 9: Maahanmuuttopolitiikka tiukentuu – mitä hallituksen esitykset tarkoittavat?24.4.2024 10:25:46 EEST | Kutsu
Hallitus kiristää merkittävästi turvapaikkapolitiikkaa ja maahantulijoiden asemaa. Esityksiä on käsittelyssä juuri nyt paljon, aikataulu on tiukka ja muutosten vaikutuksia on arvioitu ohuelti. Diakonissalaitos on kiristyksistä äärimmäisen huolissaan, ja siksi olemme pyrkineet tekemään esityksistä kokonaisanalyysin ja parhaimmillaan 5 vuoden päähän yltävät taloudelliset laskelmat. Kutsumme mediaa kuulemaan analyysin tuloksista tarkemmin torstaina 25.4. klo 9-10.
Mediainfo 25.4.2024 klo 9: Maahanmuuttopolitiikka tiukentuu – mitä hallituksen esitykset tarkoittavat?19.4.2024 12:57:53 EEST | Kutsu
Hallitus kiristää merkittävästi turvapaikkapolitiikkaa ja maahantulijoiden asemaa. Esityksiä on käsittelyssä juuri nyt paljon, aikataulu on tiukka ja muutosten vaikutuksia on arvioitu ohuelti. Diakonissalaitos on kiristyksistä äärimmäisen huolissaan, ja siksi olemme pyrkineet tekemään esityksistä kokonaisanalyysin ja parhaimmillaan 5 vuoden päähän yltävät taloudelliset laskelmat. Kutsumme mediaa kuulemaan analyysin tuloksista tarkemmin torstaina 25.4. klo 9-10.
Empatia lisää ymmärrystä ja vähentää eriarvoisuutta10.4.2024 12:28:48 EEST | Tiedote
“Onko empatia etuoikeus? Ketä kohtaan on vaikea tuntea empatiaa? Miltä empaattinen yhteiskunta tuntuisi?”, kysyy tänään Helsingin metroasemilla ja katukuvassa julkistettava empatiataiteilija Enni-Kukka Tuomalan videoteosten sarja.
CoImpact rakentaa parempaa huomista yhdessä - ensimmäiset kumppanit Helsingin kaupunki ja S-Pankki15.3.2024 13:00:00 EET | Tiedote
Diakonissalaitoksen ja Gesund Partnersin yhdessä fasilitoima, vaikuttavia tekoja ja yhteiskunnallista muutosta vauhdittava alusta CoImpact on nyt virallisesti käynnistetty. Mukaan on lähtenyt jo kaksi edelläkävijäorganisaatiota: Helsingin kaupunki ja S-Pankki. CoImpactissa uskotaan, että vain yhdessä voimme kohdata ja ratkaista yhteiskuntamme suurimmat haasteet, kuten esimerkiksi nuorten syrjäytymisen ja mielenterveyskriisin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme