Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Helsingin hyvinvointisuunnitelman tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja

Jaa

Helsingin kaupungin hyvinvointisuunnitelma vuosille 2022–2025 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 16. marraskuuta. Hyvinvointisuunnitelma on yksi tapa kaventaa helsinkiläisten hyvinvointi- ja terveyseroja, vaikuttaa kaupunkilaisten elämänlaadun parantumiseen sekä toteuttaa valtuustokauden Kasvun paikka -kaupunkistrategiaa.

Kuva: Helsinki Material Bank / Sasa Tkalcan.
Kuva: Helsinki Material Bank / Sasa Tkalcan.

Hyvinvointisuunnitelman sisältö on rakentunut kaupunkistrategian lisäksi kaupungin kattavasta tutkimustiedosta väestön hyvinvoinnin tilasta, kehityksestä ja haasteista. Hyvinvointisuunnitelman avulla ohjataan, toteutetaan ja kehitetään helsinkiläisten hyvinvoinnin edistämiseen ja segregaation ehkäisyyn tähtäävää vaikuttavaa ja tietoon perustuvaa työtä.

Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä ohjaa systeeminen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa nojaudutaan sosiaalisen laadun määritelmiin sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Näissä nostetaan keskiöön kaupunkilaisten elämänlaadun kokemukset ja tärkeinä lähtökohtina ovat yksilön fyysinen toimintakyky, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä elinympäristön terveellisyys ja toimivuus ja sitä kautta myös keskeisten palvelujen saatavuus.

Hyvinvointisuunnitelmalla on tärkeä rooli sosiaalisen kestävyyden tavoitteiden edistämisessä, erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin, eriarvoisuuden vähentämisen, kestävien kaupunkien ja yhteisöjen sekä köyhyyden poistamisen tavoitteissa. Välillisemmin suunnitelma tukee monia muitakin YK:n Agenda 2030 -tavoitteita.

Hyvinvointisuunnitelmaa toteuttavat kaikki Helsingin kaupungin toimialat ja kaupunginkanslia yhteistyössä kumppanien, esimerkiksi järjestöjen ja oppilaitosten, kanssa. Suunnitelmassa on kuusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopistettä: mielen hyvinvointi, harrastaminen ja vapaa-aika, liikkuminen, terveelliset elintavat, hyvät väestösuhteet sekä turvallinen ja kaunis kaupunki.

Mielen hyvinvointi

Helsinkiläisten mielen hyvinvointia vahvistetaan kehittämällä varhaista tukea, matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä palveluita, avun saavutettavuutta ja omahoitopalvelujen käyttöä. Niin ikään kehitetään lasten ja nuorten mielenterveyden palveluketjuja, lasten ja nuorten vuorovaikutustaitoja, koulujen nuorisotyötä ja Hyvän mielen kunta -työtä.

Harrastaminen ja vapaa-aika

Vapaaehtois- ja vertaistoimintaa sekä taiteen ja kulttuurin huomioimista hyvinvointia lisäävänä tekijänä edistetään kaikissa ikäryhmissä. Kehitetään harrastus- ja kulttuurin kummilapset -toimintaa, kulttuurista vanhustyötä sekä ikääntyneiden kotiin tarjottavia taide- ja kulttuurielämyksiä. Helsingin kulttuurityön mallia toteutetaan kaupunkiuudistusalueilla ja Suomen harrastamisen mallin kehitystyötä jatketaan.

Liikkuminen

Liikkumisen edistämisen työtä kohdennetaan vähiten liikkuviin helsinkiläisiin. Tietoisuutta eri-ikäisten liikkumismahdollisuuksista lisätään, kuten myös liikkumista varhaiskasvatus-, koulu- ja opiskelupäivissä. Ikääntyneiden toimintakykyä vahvistetaan liikkumissopimuksen avulla ja lisäämällä ohjattua liikuntaa. Kaupungin työntekijöitä kannustetaan säännölliseen liikkumiseen ja kaikenikäisten kaupunkilaisten tietoisuutta Helsingin liikunta- ja liikkumismahdollisuuksista parannetaan. Kokonaisuudessa jatketaan Liikkumisohjelman työtä.

Terveelliset elintavat

Nykyistä terveellisempiä elintapoja edistetään ammattilaisille suunnatulla ravitsemuskoulutuksella ja digitaalisten työkalujen hyödyntämisellä. Lapsille ja nuorille järjestetään hyvinvointikahvilatoimintaa ja ikääntyneille suunnatun Finger-toimintamallin käyttöä vahvistetaan. Myös muuta muistiystävällisyyteen liittyvää kehittämistä vahvistetaan valtuustokauden aikana. Ehkäisevän päihdetyön toimintatapoja vahvistetaan eri väestöryhmille suunnattujen toimenpiteiden avulla sekä kehitetään päihteet ja riippuvuudet lapsiperheissä -palveluketjua.

Hyvät väestösuhteet

Väestöryhmien sekä eri väestöryhmiin kuuluvien yksilöiden välistä vuorovaikutusta lisätään ja vaikutetaan ihmisten turvallisuuden tunteeseen ja asenteisiin. Kaupunkilaisten moniäänisyyttä ja yhdenvertaisia osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia vahvistetaan ja esimerkiksi OmaStadissa edistetään aikaisemmilla kierroksilla aliedustetuiksi tunnistettujen väestöryhmien osallistumista kaikissa prosessin vaiheissa. Yhdenvertaisuuden toteutumista tuetaan ja vahvistetaan monikanavaista viestintää huomioiden eri väestöryhmät ja kaupunginosat. Eri kaupunginosissa syntyviin epäsuotuisiin ilmiöihin, kuten radikalisoitumiseen ja jengiytymiseen haetaan toimintamalleja. Lasten oikeuksien näkökulmaan panostetaan Lapsiystävällinen kunta -työn avulla. Vajaakuntoisten työllisyyttä edistetään ja parannetaan digiosaamista.

Turvallinen ja kaunis kaupunki

Turvallisiin arjen ympäristöihin ja viihtyisään elinympäristöön vaikutetaan ja pyritään tunnistamaan ja puuttumaan nykyistä paremmin eri alueiden turvallisuushaasteisiin. Kävelyn suunnitteluohjeilla ja suojateiden parantamisella turvallinen liikkuminen kaupunkitiloissa paranee. Taiteen prosenttiperiaate antaa kaupunkilaisille heidän lähiympäristöissään mahdollisuuden kokea ja kohdata taidetta. Lisääntyneeseen lähisuhdeväkivaltaan puututaan ja lisätään tietoisuutta kodin ja alueellisten elinympäristöjen turvallisuudesta. Lisäksi vahvistetaan toimenpiteitä, joilla tuetaan omaishoitoperheiden hyvinvointia ja omaishoidon turvallisuutta.

”Kaupunginvaltuuston hyväksymä hyvinvointisuunnitelma antaa hyvän selkänojan kaupunkilaisten hyvinvoinnin parantamiseen laaja-alaisesti. Tätä tärkeämpää aihetta paremman yhteiskunnan kehittämiseksi on vaikeaa kuvitella olevan”, sanoo hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausryhmän puheenjohtaja, kaupunkiympäristön toimialan toimialajohtaja Ville Lehmuskoski.

Uudistunut lainsäädäntö ohjaa hyvinvointisuunnitelman sisältöä

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä uudistuneen lainsäädännön myötä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työstä säädetään tarkemmin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6§:ssä (Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa). Laki velvoittaa Helsingin kaupunkia valmistelemaan valtuustolle valtuustokausittain hyvinvointisuunnitelman sekä hyvinvointikertomuksen yhteistyössä HUS-yhtymän kanssa. Valtuustokauden aikana luodaan yhteistyökäytänteet HUS-yhtymän kanssa.

Muutosta helsinkiläisten hyvinvoinnissa, terveydessä ja turvallisuudessa mitataan

Hyvinvointisuunnitelmassa on kaikkiaan 50 tavoitekokonaisuutta ja 106 toimenpidettä. Hyvinvointisuunnitelmalla on 47 vaikutusmittaria, joilla kuvataan muutosta väestön hyvinvoinnissa, terveydessä ja turvallisuudessa. Suunnitelman toteutumista seurataan ja jatketaan edellisellä valtuustokaudella luotua käytäntöä, jossa seurantaraportti hyvinvointisuunnitelman sisällön onnistumisesta (Stadin HYTE-barometri) tuodaan vuosittain tiedoksi kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. Laajempi raportointi (laaja hyvinvointikertomus) tehdään valtuustokauden lopussa ja sen sisältö toimii kaupunkitiedon tuottaman tiedon lisäksi aina seuraavan valtuustokauden hyvinvointisuunnitelman tietopohjana.

Tiedote ruotsiksi ja englanniksi liitteinä.


Lisätietoa:

Ville Lehmuskoski, toimialajohtaja, kaupunkiympäristön toimiala, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausryhmän puheenjohtaja, puh. 040 520 6710, ville.lehmuskoski ( at ) hel.fi

Stina Högnabba, erityissuunnittelija, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori, kaupunginkanslia, strategiaosasto, puh. 050 402 0817, stina.hognabba ( at ) hel.fi

Lisätietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä Helsingissä: hyte.hel.fi 

Anne Hämäläinen
Helsingin kaupunginkanslia
Viestintä
Puh. 040 849 6065
anne.hamalainen ( at ) hel.fi

Avainsanat

Kuvat

Kuva: Helsinki Material Bank / Sasa Tkalcan.
Kuva: Helsinki Material Bank / Sasa Tkalcan.
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

PL 1,00099 Helsingin kaupunki

09 310 1641https://www.hel.fi

Kaupunginkanslia on Helsingin kaupungin keskushallintovirasto. Päämäärämme on kaupunki, joka tarjoaa parastaan kaupunkilaisille ja menestyy kiihtyvässä kilpailussa. Uudistamme kaupunkia strategian mukaisesti yhdessä toimialojen kanssa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

C21-kaupunkien kaupunginjohtajien hallitusohjelmatavoitteet: Kestävä tulevaisuus luodaan kaupungeissa8.12.2022 08:00:00 EET | Tiedote

Suomen 21 suurimman kaupungin kaupunginjohtajat haluavat toteuttaa tuloksekasta yhteistyötä tulevan hallituksen kanssa ja toimia yhdessä koko Suomen parhaaksi. C21-verkoston hallitusohjelmatavoitteissa painottuvat luottamus kaupunkeihin ja aito kumppanuus, huoli resurssien riittävyydestä maailmanluokan haasteiden ratkaisemiseen sekä ilmastonmuutoksen torjunta. Seuraavalla hallituskaudella tulee olla kaupunkien ja vaikuttavan kaupunkipolitiikan aika.

Helsingin kaupungin palveluissa varaudutaan mahdollisiin sähkökatkoihin7.12.2022 15:00:00 EET | Tiedote

Talven aikana sähkön tuotanto ja tuonti eivät välttämättä riitä kattamaan kulutusta Euroopassa ja Suomessakin voi tulla pulaa sähköstä. Tällaisessa tilanteessa sähkönkulutusta on rajoitettava ja myös sähkökatkot saattavat olla mahdollisia. Varautumisvelvoitteen mukaisesti kuntien on varmistettava tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös häiriötilanteissa. Helsingin kaupungin palveluissa on varauduttu mahdollisten sähkökatkojen aiheuttamiin häiriöihin ja niiden vaikutuksiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme