Helsingin ja Espoon yhteishanke kaupunkien pienvesistöjen vedenlaadun parantamiseksi käynnistyy

Hulevettä on kovilta pinnoilta kertyvä sadevesi ja lumen sulamisvesi, joka ei pääse imeytymään maaperään. Heikkolaatuiset kaupunkialueiden hulevedet kuormittavat ja rehevöittävät kaupunkivesistöjä, puroja ja merenlahtia. Hulevesien mukana kulkeutuvat ravinteet ja haitta-aineet ovat peräisin muun muassa eroosiosta, liikenteestä ja erilaisista pinnoitteista.

”Kaupunkirakenteen tiivistyminen ja ilmastonmuutoksen myötä kasvavat sademäärät sekä lisääntyvät rankkasateet uhkaavat pahentaa tilannetta. Samalla urbaanit vesiympäristöt ovat tärkeitä virkistysalueita kaupunkilaisille”, toteaa ympäristöjohtaja Esa Nikunen Helsingin kaupungin ympäristöpalveluista.

Hankkeessa kokeillaan Helsingin Maunulanpurossa ja Espoon Otsolahdessa biohiileen perustuvaa biopuhdistusmenetelmää, jolla parannetaan hulevesien laatua vähentämällä ravinteiden, haitta-aineiden ja hienoaineksen määrää ja samalla hidastetaan virtaamaa.

”Kaupunkiympäristöön soveltuville ja toimiville hulevesien määrään ja laatuun vaikuttaville ratkaisuille on kasvava tarve, johon Kaupunkivesistöt kuntoon-hanke vastaa”, kertoo Espoon kaupungin ympäristökeskuksen limnologi Eeva Nuotio.

Maunulanpuro on Pikku Huopalahteen laskevan Haaganpuron sivuhaara. Maunulanpuron varrella sijaitsevan pienteollisuuden takia Maunulanpuro on erityisen altis muun muassa öljyvahingoille ja haitta-ainevuodoille. Viimeisin merkittävä vuoto sattui syksyllä 2016. Hankkeessa on tarkoitus varautua mahdollisiin tuleviin vuotoihin estämällä niiden pääseminen puroon. Haaganpuroon on pitkäjänteisten kunnostushankkeiden ansiosta pystytty palauttamaan pieni meritaimenkanta, jota hanke osaltaan pyrkii suojelemaan.

Otsolahti on Espoon Tapiolassa sijaitseva matala, lähes suljettu merenlahti, joka on vuosien saatossa mataloitunut ja rehevöitynyt, mikä vaikuttaa virkistysmahdollisuuksiin. Otsolahden valuma-alue on laaja. Alueella tapahtuva rakentaminen ja maankäyttö vaikuttavat Otsolahden tilaan. Hankkeessa kokeiltavalla biopuhdistusmenetelmällä pyritään parantamaan Otsolahden hulevesien laatua, mikä lisää alueen viihtyvyyttä.

”Helsingin ja Espoon hanke on hyvä esimerkki siitä, miten kaupungit edistävät yhdessä kestävää kaupunkikehitystä ja vahvistavat kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Kaupunkien välisen yhteistyön tukeminen on yksi valmisteilla olevan kestävän kaupunkikehityksen ohjelman tavoitteista. Hanke edistää merkittävästi myös vesien- ja merenhoidon tavoitteiden toteutumista”, sanoo asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Kaupunkivesistöt kuntoon -hanke käynnistyi lokakuussa 2017 ja päättyy vuoden 2019 lopussa. Hankkeeseen sisältyy molemmissa kohteissa veden laadun seurantaa nykytilanteessa ja biopuhdistusmenetelmän rakentamisen jälkeen. Hankkeen pääpartneri on Helsingin kaupunki. Espoon kaupunki on hankkeen partneri.

http://www.itamerihaaste.net/tyomme/hankkeemme/kaupunkivesistot_kuntoon