Helsingin kaupunginhallituksen päätökset

Haltialanmetsä täyttää luonnonsuojelulain mukaiset luonnonsuojelualueen perustamisen edellytykset. Alue on monipuolinen lehtojen ja korpien muodostama metsäkokonaisuus, jolla on valtakunnallista suojeluarvoa erityisesti monien luontotyyppiensä sekä uhanalaisen ja vaateliaan kääväkäslajistonsa ansiosta.

Suunniteltu suojelualue on laajuudeltaan 137 hehtaaria, ja pinta-alaltaan se olisi suurin suojeltu metsäalue Helsingissä. Tuleva suojelualue kytkee aiemmin suojellut Haltialan aarnialueen ja Pitkäkosken rinnelehdon toisiinsa.

Haltialanmetsän luonnonsuojelualueelle on teetetty konsulttityönä hoito- ja käyttösuunnitelma, joka on pohjana rauhoitusesitykselle. Suunnitelmassa esitetään suojelukeinot alueen luontoarvojen säilymiseksi ja toimenpiteet kestävän virkistyskäytön mahdollistamiseksi.

Haltialan alue on pääkaupunkiseudun tärkeimpiä ulkoilualueita ja siellä käydään arviolta kaksi miljoonaa kertaa vuosittain.

Kaupunginhallitus antoi lausuntonsa sote-erillisselvityksen loppuraportista

Kaupunginhallitus antoi lausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriölle Uudenmaan, pääkaupunkiseudun ja Helsingin sote-erillisselvityksen loppuraportista. Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan tarkoituksenmukaisin vaihtoehto sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi Uudellamaalla olisi ollut kuntapohjainen ratkaisu.

Tilanteessa, jossa hallitusohjelman tavoitteena on itsehallintoalueisiin pohjautuva valtakunnallinen ratkaisu, on raportissa esitetty viiden alueen malli kuitenkin luonteva pohja Uudenmaan erillisratkaisun jatkovalmistelulle.

Kaupungin näkemyksen mukaan nyt esitetty viiden alueen malli ottaa huomioon Uudenmaan maakunnan erityiset palvelutarpeet, joita ei samassa mittakaavassa ole muissa maakunnissa. Mallissa huomioidaan myös Uudenmaan erityiset olosuhteet pelastustoimen palvelujen järjestäjänä.

Kaupunginhallituksen lausunnossa kiinnitetään huomiota kuitenkin siihen, että soten rahoitusmallia koskeva valmistelu on kesken ja kokonaisuutena erillisratkaisuun voidaankin ottaa kantaa sitten, kun myös mm. rahoitusmallin valmistelu on edennyt.  

Kaksikielisyystoimikunnan selvitys 

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi kaksikielisyystoimikunnan selvityksen toiminnastaan kaudella 2017–2019. Kautensa aikana toimikunta on kuullut kaupungin toiminnoista vastaavia tahoja ja selvittänyt ruotsinkielisten palveluiden tilannetta.

Toimintaraportissaan kaksikielisyystoimikunta on tehnyt joukon kaupungin hallintoon ja palveluihin kohdistuvia huomioita ja niihin liittyviä ehdotuksia. Yleisesti kaksikielisyyden vaatimukset otetaan vakavasti. Kaupungin toimialat ja keskushallinto huomioivat palvelutuotannossaan ja toiminnassaan kielilain ja kaupungin omien päätösten mukaisesti kaksikielisyyden vaatimukset.

Samalla toimikunta kuitenkin katsoo ruotsinkielisten palveluiden toimivan yleisesti huonommin kuin vastaavien suomenkielisten. Ruotsinkieltä taitavan henkilökunnan saatavuus on joissakin palveluissa ongelma, joka on nostettu erityisen huomion kohteeksi.

Kaupunginhallitus on asettanut jo aiemmin uuden kaksikielisyystoimikunnan toimikaudeksi 2019–2021 jatkamaan kaksikielisyyden edistämistä Helsingissä.

Kaikki kaupunginhallituksen 24.2. kokouksen päätökset ovat luettavissa päätöstiedotteet-sivulla. Päätöstiedote on luettavissa siihen saakka, kun pöytäkirja ilmestyy. Kaupunginhallituksen pöytäkirjat ovat luettavissa täällä.

Johanna Snellman
Viestintäasiantuntija
P. 040 843 09 15
johanna.snellman@hel.fi