Helsingin kaupunginmuseo

Helsingin kaupunginmuseon valokuvat vapaaseen käyttöön

Jaa

Helsingin kaupunginmuseo avaa valokuvakokoelmansa vapaaseen käyttöön Helsinkikuvia.fi-verkkopalvelussa. Kuvat ovat niin hyvälaatuisia, että niitä voi käyttää myös laadukkaissa painotuotteissa. Kyseessä on ensimmäinen suomalainen museo, joka avaa koko digitoidun valokuvakokoelmansa korkearesoluutioisena kaikkien käytettäväksi.

Poikia leikkimässä lohialtaan aidan luona Tervasaaressa vuonna 1970. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Simo Rista
Poikia leikkimässä lohialtaan aidan luona Tervasaaressa vuonna 1970. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Simo Rista

Helsingin kaupunginmuseon Helsinki-aiheiset valokuvat eri ajoilta saadaan vapaaseen käyttöön, kun uusi Helsinkikuvia.fi-palvelu avautuu. Kuvien joukossa ovat muun muassa kaikki Signe Branderin rakastetut otokset sadan vuoden takaisesta Helsingistä sekä Simo Ristan ja Eeva Ristan laaja ja merkittävä kokoelma 1970-luvun muuttuvasta kaupungista. Museon hoivassa on kuvia 1840-luvulta asti, joten vaikkapa ratikoiden historiaa kuvina voi selata 1800-luvulta pitkälle 2000-luvun puolelle. Nyt avataan vapaaseen käyttöön noin 45 000 kuvaa, ja lisää tulee saataville sitä mukaa kuin kuvien digitointi etenee. Museon kokoelmien kuvista on digitoitu vasta murto-osa.

Museo avaa kuvat korkearesoluutioisina eli painolaatuisina versioina CC BY -lisenssillä. Tämä tarkoittaa, että kuvia voi ladata ja käyttää vapaasti ja maksutta paitsi verkossa ja sovelluksissa, myös erimerkiksi kirjoissa, lahjatavaroissa tai vaikka tapeteissa, kunhan mainitsee kuvan yhteydessä kuvaajan nimen ja Helsingin kaupunginmuseon. Kuka tahansa voi siis teettää taulun omasta kotikadustaan sata vuotta sitten, näyttää kaupungin muutoksen sukuhistoriikissa tai tehdä nostalgisen mainosjulisteen. Mahdollisuus tutkia hyvinkin tarkkoja yksityiskohtia helpottaa myös opetus- ja tutkimuskäyttöä. Lisenssi sallii kuvien kaupallisen käytön, jos lainsäädäntö ei sitä estä. Esimerkiksi henkilökuvien käyttö markkinoinnissa ja mainonnassa on kielletty ilman kuvassa olevan henkilön suostumusta.

Avoin tieto mahdollistaa uudet käyttötavat ja sovellukset

Kokoelmien avaaminen vapaaseen käyttöön on ollut museomaailmassa vahva suuntaus viime vuosien aikana. Maineikkaista kansainvälisistä museoista kokoelmiaan ovat avanneet joko verkkolaatuisina tai painolaatuisina mm. New Yorkin The Metropolitan Museum of Art ja Amsterdamin Rijksmuseum. Suomessa kaupunginmuseo on ensimmäinen, joka avaa koko digitoidun kuvakokoelmansa korkearesoluutioisena vapaaseen käyttöön. Helsingin kaupunginmuseossa kuvien avaaminen on johdonmukaista jatkoa tähän asti tehdylle työlle museon kynnysten madaltamiseksi ja kaupunkilaisten osallisuuden lisäämiseksi.

– Nämä ovat aina olleet kaikkien helsinkiläisten omistamia kuvia. Nyt ne ovat sitä myös käytännössä, sanoo museonjohtaja Tiina Merisalo Helsingin kaupunginmuseosta. – Haluamme ohjata kaupunkilaiset mahtavan kuva-aarteemme ääreen ja luoda mahdollisuuksia uusiin ideoihin ja kaikenlaisiin luoviin sovelluksiin, Merisalo sanoo.

Uusi verkkopalvelu helpottaa kuvien käyttöä

Museon valokuvia voi hakea ja selata uudessa Helsinkikuvia.fi-verkkopalvelussa. Kuvien lataaminen omaan käyttöön on helppoa, ja palvelussa voi tehdä albumeita omista suosikkikuvistaan tai tietyistä aihepiireistä. Palvelusta voi tilata myös maksullisia vedoksia ja julisteita.

Kaupunginmuseo avaa vapaaseen käyttöön koko digitoidun valokuvakokoelmansa. Museon valokuvat avataan lähiaikoina korkearesoluutioisina myös kansallisessa Finna-palvelussa, missä ne ovat tähän asti olleet saatavilla vain verkkolaatuisina.

Millaisia kuvia museo avaa?

Helsinkikuvia.fi-palvelussa ovat mukana mm. kaikki Signe Branderin Helsinki-kuvat, Simo Ristan ja Eeva Ristan kokoelma sekä suuri määrä kuvia kaikenlaisista helsinkiläisistä asioista, paikoista ja ilmiöistä, kuten vaikkapa ratikoista kautta aikojen. Lehdistökuvia näistä aiheista on tämän tiedotteen alaosassa.

Simo Rista ja Eeva Rista – kaupungin ja lähiöiden arkea

Simo Rista (s. 1933) ja Eeva Rista (s. 1947) kulkivat 1970-luvulla kotikaupungissaan Helsingissä ja tallensivat keskustan ja lähiöiden arkea – kaupunkilaisia räntäsateessa, lapsia hiekkalaatikolla, purettavien talojen asukkaita ja nuhjuisia varastoalueita. Valokuvissa ei poseerata, vaan ne ovat arkisia ja siloittelemattomia. Niistä löytyy paljon kadonnutta: muuttuneita maisemia, muodin oikkuja, puhelinkioskeja ja savuisia baareja. Otokset herättävät eloon kokonaisen aikakauden. Kuvaajien rakkaus omaan kaupunkiinsa tuo kuviin lämpöä ja myönteisyyttä, vaikka aiheet ovat toisinaan karuja.

Ristojen kuvia on digitoitu ja luetteloitu yli 8000. Nyt ne ovat kaikkien saatavilla Helsinkikuvia.fi-palvelussa. Mukana on kuvia, joita ei ole koskaan aiemmin ollut esillä näyttelyssä tai verkossa.

Signe Brander – helsinkiläisten kuvaaja

Valokuvaaja Signe Brander, 1869­–1942, kuvasi Helsinkiä ja helsinkiläistä elämänmenoa viime vuosisadan alussa, jolloin Helsingin muinaismuistolautakunta palkkasi hänet tallentamaan kiivaasti muuttuvaa kaupunkia. Helsinki kasvoi 1900-luvun alussa ennennäkemätöntä vauhtia. Rakentamattomat tontit alkoivat täyttyä ja kaupungin reuna-alueita kaavoitettiin. Puutalot saivat väistyä kookkaampien kivitalojen tieltä ja satamat valtasivat ranta-alueita. Branderin vuosina 1907–1913 kuvaamat 907 lasinegatiivia ovat kaupunginmuseon kokoelmien perusta. Kaikki Branderin kuvat ovat nyt vapaasti ladattavissa ja käytettävissä Helsinkikuvia.fi-palvelussa.

Signe Brander kuvasi paitsi katoavaa puu-Helsinkiä ja uusia kivisiä jugendlinnoja, myös tavallisten kaupunkilaisten arkea kaduilla ja pihoilla. Hänen kuvissaan pyykit kuivuvat joutomaalla, ajurit istuskelevat kärryissään ja pikkutytöt poseeraavat esiliinoissaan. Kiehtovia yksityiskohtia pursuavat kuvat löytyvät nyt Helsinkikuvia.fi-palvelusta niin tarkkoina, että zoomata voi vaikka taskunenäliinan ryppyyn tai torimyyjän perunaan.

Helsinkiläisiä ratikoita jo vuodesta 1891

Raitiolinjoja alettiin Helsingissä rakentaa vuonna 1890. Säännöllinen raitioliikenne alkoi vuonna 1891. Rataverkon pituudeksi tuli 8,5 kilometriä. Raiteisto oli aluksi yksisuuntainen, eikä pysäkkejä ollut, vaan vaunuun saattoi nousta reitin varrelta. Aluksi ratikat olivat hevosvetoisia ja linjoja oli kaksi: Töölö-Kauppatori-Kaivopuisto ja Sörnäinen-Kauppatori-Lapinlahti. Kaupungin kasvaessa raitiotieverkko laajeni. Hevosvetoisen linjaston laajentaminen ei ollut kannattavaa, joten vuonna 1900 voimanlähteeksi otettiin sähkö. Siitä lähtien ratikkamallit ovat vaihtuneet ja linjastot kehittyneet, mutta ratikka on pysynyt rakastettuna Helsingin symbolina.

Helsinkikuvia.fi-palvelusta löytyy hakusanalla ”raitiovaunu” yli tuhat kuvaa, joissa ratikka on joko pääosassa tai pilkistää taustalta. Varhaisimmat ratikkakuvat ovat 1890-luvun alusta ja uusimmat vuodelta 2014.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

tutkija Aki Pohjankyrö, 040 334 7020 tai aki.pohjankyro@hel.fi 

museonjohtaja Tiina Merisalo, 050 376 1934 tai tiina.merisalo@hel.fi

tiedottaja Reeta Holma, 050 545 5533 tai reeta.holma@hel.fi

Kuvat

Poikia leikkimässä lohialtaan aidan luona Tervasaaressa vuonna 1970. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Simo Rista
Poikia leikkimässä lohialtaan aidan luona Tervasaaressa vuonna 1970. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Simo Rista
Lataa
Tervasaaren rantatöyräällä kesällä 1975. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Eeva Rista
Tervasaaren rantatöyräällä kesällä 1975. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Eeva Rista
Lataa
Vartiokylänlahden rantaa 1970-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Simo Rista
Vartiokylänlahden rantaa 1970-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Simo Rista
Lataa
Karhupuiston pysäkillä odotellaan ratikkaa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Simo Rista
Karhupuiston pysäkillä odotellaan ratikkaa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Simo Rista
Lataa
Meritullinkadun ja Liisankadun risteys talven matalassa valossa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Eeva Rista
Meritullinkadun ja Liisankadun risteys talven matalassa valossa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Eeva Rista
Lataa
Puhelinkoppi Mannerheimintiellä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Simo Rista
Puhelinkoppi Mannerheimintiellä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Simo Rista
Lataa
Tytöt kantavat pyykkikoria Yrjönkadun ja Iso Roobertinkadun risteyksessä vuonna 1907. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Signe Brander
Tytöt kantavat pyykkikoria Yrjönkadun ja Iso Roobertinkadun risteyksessä vuonna 1907. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Signe Brander
Lataa
Näköala Vilhonvuorelta koilliseen vuonna 1908. Taustalla pyykkirivien takana Sibyllankatu, nykyinen Pääskylänrinne. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Signe Brander
Näköala Vilhonvuorelta koilliseen vuonna 1908. Taustalla pyykkirivien takana Sibyllankatu, nykyinen Pääskylänrinne. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Signe Brander
Lataa
Vaasankadulla sata vuotta sitten. Kinaporin työläistaloja ja kadulla kulkijoita kuvattuna vuonna 1908. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Signe Brander
Vaasankadulla sata vuotta sitten. Kinaporin työläistaloja ja kadulla kulkijoita kuvattuna vuonna 1908. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Signe Brander
Lataa
Fredrikinkadun ja Bulevardin kulmaus vuonna 1907. Rinnakkain matalia 1800-luvun puutaloja sekä uusia kerrostaloja. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Signe Brander
Fredrikinkadun ja Bulevardin kulmaus vuonna 1907. Rinnakkain matalia 1800-luvun puutaloja sekä uusia kerrostaloja. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Signe Brander
Lataa
Venäläisiä hedelmäkauppiaita Hakaniementorin kulmalla vuonna 1907. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Signe Brander
Venäläisiä hedelmäkauppiaita Hakaniementorin kulmalla vuonna 1907. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Signe Brander
Lataa
Raitiovaunu Lapinlahdenkadulla matkalla päätepysäkille Marian sairaalan eteen vuonna 1907. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Signe Brander
Raitiovaunu Lapinlahdenkadulla matkalla päätepysäkille Marian sairaalan eteen vuonna 1907. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Signe Brander
Lataa
Sähköraitiovaunu Munkkiniemessä vuonna 1914. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Constantin Grünberg
Sähköraitiovaunu Munkkiniemessä vuonna 1914. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Constantin Grünberg
Lataa
Töölö–Kaivopuisto-linjan raitiovaunu päätepysäkillä Töölössä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo
Töölö–Kaivopuisto-linjan raitiovaunu päätepysäkillä Töölössä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo
Lataa
Raitiovaunun avoperävaunulla matkustetaan Munkkiniemeen 1952. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo
Raitiovaunun avoperävaunulla matkustetaan Munkkiniemeen 1952. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo
Lataa
Seiskan raitiovaunu Hakaniemessä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Unto Laitila
Seiskan raitiovaunu Hakaniemessä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Unto Laitila
Lataa
Raitiovaunu Ensi linjalla 1970-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo
Raitiovaunu Ensi linjalla 1970-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunginmuseo
Helsingin kaupunginmuseo
Aleksanterinkatu 16
00170 HELSINKI

09 3103 6630http://www.helsinginkaupunginmuseo.fi

Helsingin kaupungin organisaatiorakenne on uudistunut 1.6.2017. Kaupunginmuseon tiedotteet löydät jatkossa Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan uutishuoneesta: https://www.sttinfo.fi/uutishuone/helsingin-kaupunki-kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala?publisherId=60579873

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunginmuseo

Pikkuruinen piilopirtti Helsingin sydämessä vie kodikkaasti 1800-luvulle24.5.2017 07:11:00 EESTKutsu

Ruiskumestarin talo Kristianinkatu 12:ssa Kruununhaassa avautuu perjantaina 9.6.2017 jälleen yleisölle vuosien remontin jälkeen. Helsingin tunnelmallisimpiin kuuluva kotimuseo sijaitsee kantakaupungin vanhimmassa, noin 200-vuotiaassa puisessa asuinrakennuksessa. Ruiskumestarin talossa voi eläytyä arkeen pikkuvirkamiehen kodissa 1860–70-luvuilla. Vaatimattoman puutalon pikkuisessa salissa on muodikas trumpettisohva ja komea pietarilainen kirjoituslipasto, mutta keittiössä roikkuvat reikäleivät katossa ja nurkassa nököttää kirnu. Ruiskumestarin taloon on vapaa pääsy.

Sata vuotta sormet mullassa Helsingissä17.5.2017 12:07:18 EESTTiedote

Työväenasuntomuseossa, Kirstinkuja 4, pidetään perjantaina 2.6.2017 klo 14–17 puutarhajuhla, jonka aiheena on Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Helsinki sata vuotta puutarhassa. Tietoiskut perehdyttävät Helsingin puistoihin ja puutarhoihin itsenäisyyden ajalla. Puutarhanhoidon arkeen ennen ja nyt voi eläytyä puutarhatyökalunäyttelyssä. Työläispihojen perinteiset koristekasvit kukoistavat museon kukkapenkissä. Pihatorilta voi ostaa Hyötykasviyhdistyksen ja Maatiaisen taimia ja siemeniä, siirtolapuutarhojen antimia ja Alppila-Seuran puhvetin herkkuja. Poliisisoittokunnan seitsikko ja kansanmusiikkiyhtye Hälläväliä musisoivat. Klo 17 Dendrologian seura vie puukävelylle Lenininpuistoon, jonka nimi vie ajatukset itsenäisen Suomen syntymävuoden 1917 mullistuksiin. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme