Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala

Helsingin pesimälajien määrä kasvanut 20 vuodessa

Jaa

Helsingissä pesii nykyään vuosittain noin 150 lintulajia, mikä on jopa kaksi kolmasosaa Suomen pesimälajeista. Suuri lajimäärä selittyy Helsingin luonnon monipuolisuudella. Kaupungista löytyy saaristoa, vanhoja metsiä, peltoja ja muita kulttuuriympäristöjä sekä erilaisia kosteikkoja, joista selvästi merkittävin on kansainvälisestikin tärkeä lintualue Vanhankaupunginlahti.

Merihanhia. Kuva: Kalle Meller.
Merihanhia. Kuva: Kalle Meller.

Helsingin pesimälajien määrä on kasvanut 20 vuodessa. Vuosina 1996–1997 toteutetussa Helsingin lintuatlaksessa saatiin pesintään viittaavia havaintoja 140 lajista, joista 123:n pesintä oli varsin varma. Helsingin laajentuminen Östersundomiin on tuonut pesimälajistoon useita lajeja lisää, kuten kehrääjän, metson ja sääksen.

Uusia pesimälajeja on tullut enemmän kuin vanhoja hävinnyt

Helsingin laajentuminen selittää kuitenkin vain osan lajimäärän kasvusta. Vertailukelpoiselle alueelle Helsingin entisten rajojen sisälle on reilussa kahdessa vuosikymmenessä asettunut ainakin seitsemän uutta lajia: laulujoutsen, merihanhi, harmaahaikara, merimetso, merikotka, valkoselkätikka ja urpiainen. Lisäksi moni aiemmin satunnainen pesimälaji on vakinaistanut asemansa pesimälajistossa, kuten Vanhankaupunginlahden itäinen erikoisuus sitruunavästäräkki.

Helsingistä ovat hävinneet 1990-luvun varmoista pesimälajeista kuovi, törmäpääsky ja mustavaris, joka ei tosin silloinkaan pesinyt vuosittain Helsingissä. Lisäksi muutama ennen todennäköisesti pesinyt laji on hävinnyt lajistosta, kuten koko Suomessa murto-osaan vähentynyt, äärimmäisen uhanalainen peltosirkku. Helsingin vanhojen rajojen sisällä pesii nykyään noin viisi lajia enemmän kuin 1990-luvun lopulla.

Mistä pesimälajien lisääntyminen johtuu?

Helsingin lintulajiston muutokset heijastelevat laajempia muutoksia lajien levinneisyyksissä ja runsauksissa. Laulujoutsenen, harmaahaikaran, merimetson ja merikotkan asettuminen Helsingin rannoille oli osa viime vuosikymmenien voimakasta runsastumista Suomessa ja muuallakin Pohjois-Euroopassa. Silti esimerkiksi merikotkan pesiminen Helsingissä osoittaa tältä arkana pidetyltä lajilta hiukan odottamatontakin sopeutumiskykyä pääkaupungin humuun.

Monet Helsingin pesimälajeista sinnittelevät vain muutamien tai aivan yksittäisten parien voimin, joten lintulajien määrän kasvu saattaa jäädä väliaikaiseksi.

Pohjoisemmassa Suomessa yleisestä urpiaisesta on Helsinkiin viime aikoina levittäytynyt etelämpää Euroopasta ruskourpiaiseksi kutsuttu pienikokoisempi ja ruskeampi alalaji. Ilmaston lämmetessä Helsingin pesimälajistoon liittynee tulevina vuosikymmeninä lisää eteläisiä lintuja.

Suurin osa uusista lintulajeista on valinnut ensimmäiseksi pesimäpaikakseen luonnonsuojelualueen, erityisesti Vanhankaupunginlahden, tai jonkin entisen armeijan saaren, mikä osoittaa laajojen ja rauhallisten alueiden tärkeyden paitsi nykyisten myös kaupunkiin levittäytyvien lajien kannalta.

Euroopan lintupääkaupunki?

Onneksi Helsinki voi päätöksillään vaikuttaa useimpien vähälukuisten lajien elinmahdollisuuksiin. Esimerkiksi pääkaupungissa varsin vähiin käyneiden metsäkanalintujen metson, teeren ja pyyn säilyttäminen pesimälajistossa vaatii sellaista maankäytön suunnittelua, että kaupungissa on vastaisuudessakin riittävän rauhallisia ja laajoja metsäalueita sekä toimivia viheryhteyksiä niiden välillä. Lisäksi pidättäytymällä uudistamasta viheralueiden varttuneempia metsiä pystytään auttamaan lahopuusta riippuvaisten lajien kuten valkoselkätikan ja pohjantikan runsastumista Helsingissä.

”Monipuolisen ja -lajisen pesimälinnuston, suurten ja näyttävien muuttojen ja aivan keskustassakin näkyvien suurten lintuparvien perusteella Helsingin kannattaa harkita julistautumista Euroopan lintupääkaupungiksi. Pesimälajien määrissä muun muassa Berliini, Lontoo, Moskova ja Tukholma jäävät selvästi taakse (120–133 lajia), vaikka niiden pinta-alat ovat, Tukholmaa lukuun ottamatta, selvästi Helsinkiä suurempia. Tallinnan alueella pesii melko tarkalleen sama määrä lajeja (149) kuin Helsingissä. Helsinki ja Tallinna tekevät jatkuvasti läheistä yhteistyötä myös luontoon ja virkistykseen liittyvissä asioissa, joten ehkäpä Helsinki ja Tallinna voisivat yhdessä julistautua Euroopan lintupääkaupungeiksi?”, pohtii ympäristösuunnittelija Kalle Meller.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ympäristösuunnittelija
Kalle Meller
Helsingin ympäristöpalvelut
Puh. 09 310 24136
kalle.meller@hel.fi

Kuvat

Merihanhia. Kuva: Kalle Meller.
Merihanhia. Kuva: Kalle Meller.
Lataa
Harmaahaikaroita. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Marianne Saviaho
Harmaahaikaroita. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Marianne Saviaho
Lataa
Valkoselkätikka. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Eero Haapanen.
Valkoselkätikka. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Eero Haapanen.
Lataa
Laulujoutsen. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Jan W. Ahlfors.
Laulujoutsen. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Jan W. Ahlfors.
Lataa
Merikotka. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Eero Haapanen.
Merikotka. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Eero Haapanen.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala
Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala

PL 58200, 00099 Helsingin kaupunki

09 310 2611http://www.hel.fi/kaupunkiymparisto

Kaupunkiympäristön toimiala huolehtii Helsingin kaupunkiympäristön suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, rakennusvalvonnasta sekä ympäristöön liittyvistä palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala

Helsinki selvitti suojateiden turvallisuutta – vaarallisinta suojatietyyppiä esitetään pannaan22.11.2019 10:15:00 EETTiedote

Helsingin liikennesuunnittelu ehdottaa, että Helsinkiin ei tehtäisi enää suojateitä ilman liikennevaloja, keskisaareketta tai muuta turvallisuutta lisäävää ratkaisua, jos kadun nopeusrajoitus on vähintään 40 kilometriä tunnissa. Tällaisia pelkällä liikennemerkillä ja tiemerkinnällä varustettuja suojateitä vältettäisiin myös kaduilla, joiden nopeusrajoitus on 30 kilometriä tunnissa, jos ylitettävänä on vähintään kaksi samansuuntaista kaistaa.

Malmin lentokentän asemakaavoitus etenee päätöksenteossa, laaja energiaselvitys valmistui22.11.2019 09:00:00 EETTiedote

Malmin lentokentän alueen ensimmäisen alueen Nallenrinteen tarkistettu asemakaavaehdotus on valmistunut. Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee asemakaavamuutosta 26.11.2019. Helsingin kaupunki on ensimmäistä kertaa selvittänyt laajasti uuden alueen energiaratkaisujen päästö- ja kustannusvaikutuksia. Hiilineutraali Malmin lentokentän alue -energiaselvitys tulee lautakunnalle tiedoksi osana asemakaavamuutoksen valmisteluaineistoa.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston päätökset 21.11.201921.11.2019 19:08:52 EETTiedote

Kokouksen päätöstiedote (yhteenveto tehdyistä päätöksistä) on julkaistu kaupungin verkkosivuilla: Päätöstiedote 21.11.2019 » Päätöstiedote näkyy verkkosivuilla siihen asti kun kokouksen pöytäkirja julkaistaan. Pöytäkirja korvaa valmistuttuaan päätöstiedotteen. Jaosto kokoontuu seuraavan kerran perjantaina 13.12.2019 klo 14. Lisää tietoa ympäristö- ja lupajaoston toiminnasta: https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/paatoksenteko/Ymparisto-ja-lupajaosto/. .

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme