Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Helsingin seutua halutaan rakentaa ratojen varsille

Jaa

Helsingin seutu kasvaa voimakkaasti. Seudulla ennakoidaan asuvan vuonna 2050 kaksi miljoonaa asukasta ja työpaikkojen määrä tulee olemaan yli miljoona. Kaupunkiseudun kasvu ja sen synnyttämät haasteet vaativat alueen kuntien yhteistyötä, jonka ansiosta seutu kehittyy ja säilyy houkuttelevana, elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä.

Helsingin seudun 14 kuntaa valmistelevat yhteistä MAL 2019 -suunnitelmaa, eli seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelmaa seudun kehittämiseksi vuosille 2019–2050. Suunnitelma on keino vastata seudun kasvun haasteisiin kestävästi.

Kasvun ohjaaminen yhdyskuntarakenteeseen vahvistaa seudun kehittymistä

MAL-suunnitelman pääsisällön mukaan tavoitteena on ohjata seudun tuleva kasvu nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja joukkoliikenteen kannalta kilpailukykyisille alueille. Seudullisesti ja yhteisillä kriteereillä määritellään ensisijaiset maankäytön vyöhykkeet. Kriteereihin kuuluu muun muassa sijainti hyvien liikenneyhteyksien ja erityisesti raideliikenteen tuntumassa. 

Lisäksi tavoitellaan vahvaa asuntotuotantoa, vuositasolla noin 16 500 asuntoa. Kohtuuhintaisuus ja asuntotuotannon monipuolisuus ovat tärkeitä kriteereitä, samoin asuntokannan laatu ja rakennuskannan energiatehokkuus. Nykyisen kaupunkirakenteen kehittäminen ja siihen liittyen joukkoliikenneyhteyksien parantaminen ovat tärkeimpiä keinoja torjua eriytymistä eli segregaatiota.

‒ Kasvun ohjaaminen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen sekä huolehtiminen siitä, että asuntoja rakennetaan seudun tarpeita vastaavasti, on seudun tulevaisuuden näkökulmasta oleellista. Helsingin seutu kilpailee pohjoismaiden pääkaupunkiseutujen kesken osaavasta työvoimasta, kansainvälisistä yrityksistä ja investoinneista.  Asumisen korkea hinta ei saa nousta esteeksi muuttaa Helsingin seudulle asumaan. Riittävällä asuntotuotannolla varmistetaan myös seudun yritysten toimintaedellytykset. Liikenneinvestoinneilla voidaan vauhdittaa asuntotuotantoa ja ohjata yhdyskuntarakenteen kehitystä, toteaa Helsingin seudun yhteistyökokouksen puheenjohtaja, pormestari Jan Vapaavuori.

Resursseja raideliikenteeseen ja pyöräilyyn

Seudun liikennettä kehitetään osoittamalla resursseja raideliikenteeseen ja pyöräilyyn. Liikkumista helpotetaan 2,4 miljardin investoinneilla, joista pääosa ohjataan joukkoliikenteen kehittämiseen.

MAL 2019 -suunnitelmaan sisältyy myös toimenpiteitä seudun vähäpäästöisyyden varmistamiseksi. Päästöjä vähennettäisiin muun muassa uudistamalla ajoneuvokantaa energiatehokkaammaksi ja hiilineutraalimmaksi sekä tiemaksuilla. Liikenteen kasvihuonekaasujen päästövähennyksen velvoittavaksi tavoitetasoksi on hyväksytty vähintään 50 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

MAL-suunnitelma lausuntokierrokselle ja seudulle yhteiset hallitusohjelmatavoitteet

Helsingin seudun yhteistyökokous päätti, että MAL-suunnitelmaluonnos lähetetään maankäytön ja asumisen suunnitelmien osalta laajalle lausuntokierrokselle. Myös asukkailla ja sidosryhmillä on mahdollisuus antaa kannanotto suunnitelmaluonnoksesta. Liikenteen suunnitelmien osalta lausunnot pyytää HSL.

Suunnitelma tulee olemaan lähtökohta valtion ja kuntien välisen MAL-sopimuksen valmisteluun.

Lisäksi Helsingin seudun yhteistyökokous päätti, että seudun yhteiset hallitusohjelmatavoitteet valmistellaan pääkaupunkiseudun kaupunkien ja KUUMA-kuntien tavoitteiden pohjalta siten, että ne voidaan hyväksyä yhteistyökokouksessa 28.3.2019.

Tiistaina 13.11.2018 Helsingissä kokoontunut HSYK on neljäntoista Helsingin seudun kunnan johtavien luottamushenkilöiden yhteistoimintaelin. Yhteistyöhön osallistuvat pääkaupunkiseudun kaupungit (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sekä KUUMA-kunnat (Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Mäntsälä Pornainen, Hyvinkää, Kirkkonummi, Vihti ja Sipoo).

HSYK:n puheenjohtaja on Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori, ensimmäinen varapuheenjohtaja Vihdin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Eerikki Viljanen ja toinen varapuheenjohtaja Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jyrki Kasvi.

Kokouksen esityslista ja liitteet löytyvät verkkosivustolta

www.helsinginseutu.fi/hs/fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja, HSL, 050 565 8884
Mikko Aho, Helsingin kaupunkiympäristötoimialan johtaja, Helsinki, 040 5779490
Inga Nyholm, yhteysjohtaja, Helsinki, 040 760 5524

Liitteessä Mikko Ahon ja Suvi Rihtniemen kokouksessa pidetty esitys MAL-suunnitelmaluonnoksesta

Tiedotteen lähetti:
Paula Katajamäki
Tiedottaja
Helsingin kaupunginkanslia
puh. 0505933426

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

PL 1,00099 Helsingin kaupunki

09 310 1641https://www.hel.fi

Helsingin kaupunginkanslia on kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen suunnittelu-, valmistelu- ja toimeenpanoelin.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Ravinnepäästöjen kompensaatiolla lisää vauhtia Itämeren suojeluun18.1.2019 12:15Tiedote

Paikallistason Itämeri-paneeli esittää, että Suomessa otettaisiin käyttöön ravinnepäästökompensaatio keinoksi, jolla vähennetään Itämeren rehevöitymistä. Paneeli pitää merkittävänä Suomen hallituksen päätöstä esittää Itämeren suojeluun lisärahoitusta ja käynnistää uusi ohjelma Itämeren ja sisävesien tilan parantamiseksi. Näin toteaa Itämeri-paneeli ensimmäisissä kahdessa kannanotoissaan, joista paneeli päätti kokouksessaan 28.11.2018.

Ulkomaalaistaustaiset pääkaupunkiseudulla: eroavatko Helsingin, Espoon ja Vantaan tiet?18.1.2019 10:50Tiedote

Vuoden 2018 alussa ulkomaalaistaustaisia oli Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla yhteenlaskettuna 185 131 henkeä. Heistä 34 366 on syntynyt Suomessa. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla lähes saman kokoinen. Heitä on Helsingissä 15,5, Espoossa 16,1 ja Vantaalla 18,0 prosenttia kaupungin koko väestöstä. Määrällisesti tarkasteltuna Helsingissä (99 996) oli kuitenkin vuoden 2018 alussa enemmän ulkomaalaistaustaisia kuin Espoossa (44 935) ja Vantaalla (40 200) yhteensä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme