Helsingin väestönkasvu laski vuonna 2021 selvästi edellisvuosista

Vuoden 2021 aikana Helsingin väkiluku kasvoi 1 537 hengellä, kun viisivuotisjakson 2016–2020 aikana keskimääräinen vuosittainen kasvu oli 5 700 asukasta. Vuonna 2021 väestönkasvu oli yli 1 500 henkeä pienempi kuin edellisvuonna. Helsinki sai väestönkasvua luonnollisesta väestönkasvusta, sillä syntyneitä oli 1 534 henkeä kuolleita enemmän.

Helsingin aikaisempina vuosina saama muuttovoitto muuttui kolmen hengen muuttotappioksi. Kotimaan muuttoliike oli tappiollisin koko 2000-luvulla, kun taas ulkomailta saatu muuttovoitto oli ennätyksellisen suurta. Kotimaan muuttoliikkeen muutokseen vaikutti erityisesti Helsingistä muuhun Suomeen muuttaneiden määrän kasvu. Samaan aikaan muualta Suomesta Helsinkiin muuttaneiden määrä pysyi edellisvuosien tasolla.

Vieraskielisten määrä jatkoi kasvuaan

Vieraskielistä väestöä oli vuoden 2021 lopulla 114 117 henkeä ja ryhmän osuus väestöstä 17,3 prosenttia. Vieraskielisten asukkaiden määrän kasvu, 4 900 henkeä, ylitti edellisvuoden tapaan selvästi koko kaupungin kasvun, sillä suomenkielisten asukkaiden määrä väheni peräti 3 500 hengellä. Ruotsinkielisten asukkaiden määrä oli suunnilleen yhtä suuri kuin edellisvuonna. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset (19 443 henkeä), somalinkieliset (12 601 henkeä) ja vironkieliset (10 156 henkeä). Helsingissä puhuttiin äidinkielenä noin 140 eri kieltä.

Syntyvyys nousi jälleen hieman edellisvuodesta

Syntyvyys kääntyi kasvuun vuonna 2020 kymmenen vuoden laskun jälkeen, ja vuonna 2021 syntyvyys oli edelleen suurempaa kuin edellisenä vuonna. Helsinkiin syntyi 7 082 lasta, mikä oli 432 lasta enemmän kuin edellisvuotena. Kokonaishedelmällisyysluku, eli naisten keskimäärin saamien lasten lukumäärä, oli 1,23 lasta. Kasvusta huolimatta hedelmällisyys on Helsingissä huomattavasti koko maan tasoa pienempää eli vajaan viidenneksen alemmalla tasolla.

Naisten elinajanodote laski hieman

Vuonna 2021 Helsingissä kuoli 5 548 henkeä, ja helsinkiläisen vastasyntyneen miehen elinajanodote oli 78,7 vuotta ja naisen 84,1 vuotta. Helsinkiläisten naisten kuolleisuus suureni hieman erityisesti 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä, mikä aiheutti elinajanodotteen hienoisen lyhenemisen. Tämä saattaa yksinkertaisesti liittyä kuolleisuuden tason vuosittaiseen vaihteluun. Miesten elinajanodote puolestaan kasvoi edellisvuoden lyhenemisen jälkeen. Sekä miesten että naisten elinajanodote oli hieman koko maata lyhyempiä.

Tämän julkaisun tarkastelu ei ulotu vuoden 2022 väestömuutoksiin. Ennakkotietojen perusteella on tiedossa, että vuonna 2022 Helsingin väestönkasvu on jälleen palannut lähes koronapandemiaa edeltävien vuosien tasolle. Toisaalta syntyvyyden kasvu ei näytä jatkuneen enää vuoden 2022 aikana.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin. Helsingin seudun muodostavat tarkastelussa Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti.

Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2021/2022 ja väestönmuutokset vuonna 2021. Helsingin kaupunginkanslian tilastoja 2022:7. Pdf-julkaisu.

Tiivistelmä

Liitetaulukot

Lisätiedot:

Erikoistutkija Harri Sinkko, kaupunginkanslia
harri.sinkko@hel.fi
Puh. 09 310 36389

Erikoistutkija Netta Mäki, kaupunginkanslia
netta.maki@hel.fi
Puh. 09 310 36373