Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Helsingin väkiluku jatkoi nopeaa kasvuaan vuonna 2016

Jaa

Helsingissä asui viime vuodenvaihteessa 635 181 asukasta. Väkiluku kasvoi vuoden 2016 aikana 6 973 hengellä, mikä oli hieman vähemmän kuin neljänä edellisenä vuonna. Syntyneiden ja kuolleiden erotus kasvatti väkilukua 1 673 hengellä, mikä oli niin ikään hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Helsinki nettosi muuttajia etenkin Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta ja ulkomailta.

Koko Helsingin seudun väestö kasvoi noin 18 700 hengellä, kun Suomen väestönkasvu jäi vajaaseen 16 000 henkeen. Koko maan väkiluvun kasvu keskittyikin Helsingin seudulle jopa edellisvuosia voimakkaammin.

Nuorten aikuisten osuus väestöstä on Helsingissä korkea

Helsingissä korostuu edelleen erityisesti nuorten 15−29-vuotiaiden osuus väestöstä verrattuna muuhun pääkaupunkiseutuun ja muuhun Suomeen. Vuoden 2016 aikana kasvoivat kuitenkin erityisesti esikoulu- ja alakouluikäisten sekä 70 vuotta täyttäneiden määrä ja osuus väestöstä. Lasten määrää on kasvattanut Helsingin nuori ikärakenne sekä muuttovoitto ulkomailta. Suurten ikäluokkien ikääntyminen selittää osin 70 vuotta täyttäneiden määrän kasvua.

Edellisten vuosien tapaan asukasmäärä kasvoi kaikissa suurpiireissä Östersundomia lukuun ottamatta. Eniten kasvua oli Keskisessä ja Eteläisessä suurpiirissä. Kuluvan vuoden tammi−toukokuussa helsinkiläisten määrä kasvoi edelleen 4 000 hengellä, mikä oli noin 1 000 henkeä enemmän kuin vuoden 2016 vastaavana aikana.

Muuttovoitto Uudenmaan ulkopuolelta kasvoi, muuttotappio naapurinkuntiin lisääntyi

Helsingin muuttotappio seudun muihin kuntiin oli suurimmillaan vuonna 2005 lähes 4 800 henkeä. Muuttotappio alkoi supistua vuonna 2008, mutta viime vuonna tappio, 2 211 henkeä, kasvoi taas edellisvuodesta. Sen sijaan muualta Suomesta Helsinki sai enemmän muuttovoittoa kuin kertaakaan vuoden 2001 jälkeen: 5 496 henkeä.

Ulkomailta Helsinki sai muuttovoittoa 1 817 henkeä eli hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Vaikka tulijoiden määrä on kasvanut, Helsingistä myös muutetaan ulkomaille enemmän kuin ennen. Turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu loppukesästä 2015 lähtien näkyy osin jo niin kotimaisissa kuin ulkomaisissa tulomuut­toluvuissa, ja vuoden 2016 aikana ulkomaankansa­laisista lukumääräisesti eniten kasvoi Irakin ja Syyrian kansalaisten määrä.

Hedelmällisyys pieneni Helsingissä muun Suomen tapaan

Helsinkiläisiä syntyi vuoden 2016 aikana 6 803, mikä on hieman vähemmän kuin kahden edellisen vuoden aikana, vaikka kaupungin väkiluku samaan aikaan kasvoi. Kokonaishedelmällisyysluku eli naisen keskimäärin saamien lasten lukumäärä pienenikin 1,30 lapsesta 1,24 lapseen. Luku on 0,33 lasta vähemmän kuin koko Suomen kokonaishedelmällisyysluku eli hedelmällisyys oli Helsingissä viidenneksen pienempää kuin muualla. 

Kuolleiden määrä oli 5 130 eli lähes saman verran kuin edellisenä vuonna. Helsinkiläisen vastasyntyneen miehen elinajanodote vuonna 2016 oli 78,2 ja naisen 83,8 vuotta. Elinajanodote on jatkanut tasaista kasvuaan. Se on pääsääntöisesti ollut Helsingissä hieman koko maata alhaisempi, mutta ero on viime vuosina ollut enää hyvin pieni. Sen sijaan Helsingin sisällä alueelliset erot elinajanodotteessa ovat edelleen suuret.

Kaksi kolmasosaa helsinkiläisistä asuu perheessä – yksinasuminen yleisempää kuin muualla

Vuodenvaihteessa Helsingissä oli 156 620 perhettä, joihin kuului kaksi kolmasosaa (65,5 %) kaupungin väestöstä. Perheiden lukumäärä on kasvanut väestön kasvun mukana viime vuodet, mutta pitkällä aikavälillä perheväestön osuus helsinkiläisistä on pienentynyt.Perheitä, joissa asui lapsia, oli Helsingissä 76 811. Näistä 21 prosentissa kaikki lapset olivat täysi-ikäisiä. Isä ja lapsia -perheissä lähes joka toisessa kaikki lapset olivat 18 vuotta täyttäneitä, joten isän kanssa asui harvemmin pieniä lapsia kuin äidin kanssa.

Asuntokunnista lähes puolet (48 %) oli yhden hengen asuntokuntia, ja 25 prosenttia helsinkiläisistä asui yksin. Yksinasuminen on Helsingissä huomattavasti yleisempää kuin koko Suomessa.

Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus edelleen kasvussa

Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus nousi Helsingissä 14,7 prosenttiin. Suurimmat vieraskielisten kieliryhmät olivat venäjänkieliset (17 814 henkeä), vironkieliset (11 747 henkeä) ja somalinkieliset (9 460 henkeä). Näihin kolmeen kieliryhmään kuului 42 prosenttia vieraskielisistä. Yhä huomattavampi osa Helsingin väkiluvun kasvusta johtuu muun kuin suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten väestömäärän kasvusta. Kaikista Helsingissä asuvista 9,4 % oli ulkomaan kansalaisia.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin.

Helsingin seudun muodostavat Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori puh. 09 310 36300, e-mail: etunimi.sukunimi(at)hel.fi
Yliaktuaari Netta Mäki puh. 09 310 36373, e-mail: etunimi.sukunimi(at)hel.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

PL 1,00099 Helsingin kaupunki

09 310 1641https://www.hel.fi

Helsingin kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikkö on kaupunkitutkimuksen asiantuntija. Tutkimuksen kohteina ovat asuminen, elinolot, alue- ja kuntatalous, kansalaisten osallisuus ja kaupunkikulttuuri. Yksikkö huolehtii myös kaupungin tilastotoiminnan perustietovarannoista ja tilastotietokannoista, tilastojulkaisuista, kirjasto- ja tietopalvelusta sekä Helsinki Region Infosharesta.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Korjaus tiedotteeseen Valtuusto hyväksyi Jätkäsaaren liikuntapuiston hankesuunnitelman11.10.2017 21:35Tiedote

Jätkäsaareen aletaan rakentaa uutta liikuntapuistoa. Helsingin kaupunginvaltuuston tänään hyväksymän hankesuunnitelman mukaan liikuntapuisto parantaa Jätkäsaaren alueen asukkaiden liikunta- ja virkistysaluetarjontaa ja toimii myös lähiympäristön koulujen liikuntapaikkana. Puiston pohjoisosia voidaan hyödyntää jopa koulujen välituntikäytössä. (Korjattu kohta tiedotteen 2. kappaleessa)

Veroprosenttiin kevennystä asumiskustannusten nousun vastapainoksi10.10.2017 11:32Tiedote

Pormestari Jan Vapaavuori Helsingin vuoden 2018 talousarvioehdotuksesta: Vahva panostus investointeihin sekä kasvatuksen ja koulutuksen määrärahoihin – Veroprosenttiin kevennystä asumiskustannusten nousun vastapainoksi Talouden kasvu yhdistettynä kaupungin vastuullisen taloudenpidon perinteeseen mahdollistavat uusia panostuksia niin investointeihin kuin käyttötalouspuolelle. Erityisesti lisäykset näkyvät kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla kaupunkistrategiassa linjatun mukaisesti. Helsingin talouden hyvä kokonaistilanne mahdollistaa kohoavien asumiskustannusten kompensoimisen maltillisella, puolen prosenttiyksikön tuloveron kevennyksellä. Jatkossa Helsinki soveltaisi 18 % kunnallisverokantaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme