Helsingin yliopisto

Helsingin yliopisto ja Nokia Bell Labs kehittivät ilmanlaadun seurantaan älykkään 5G-teknologian

Jaa

Teknologian koekäyttö on alkanut Helsingin Kumpulassa; seuraavaksi sitä testataan Pekingissä, sillä tavoitteena on lähteä parantamaan suurkaupunkien ilmanlaadun seurantaa MegaSense-projektin avulla. Kuluttajakin pääsee vielä mobiilille ”Vihreällä polulle”.

Helsingin yliopisto ja Nokia Bell Labs kehittävät yhdessä teknologiaa, joka tuottaa täsmällisen, älykkään ja reaaliaikaisen ympäristö- ja ilmanlaatutiedon hyödyntämällä 5G-verkkoa.

- Suomessa on huippuosaamista niin ilmakehä- ja datatieteissä kuin 5G-verkon kehittämisessä. Tieteidenvälisellä MegaSense-yhteistyöllä parannamme merkittävästi ilmanlaadun mittauksen tarkkuutta, ja se taas mahdollistaa entistä täsmällisemmän tiedon päätöksentekoa varten, sanoo tietojenkäsittelytieteen osaston johtaja, professori Sasu Tarkoma Helsingin yliopistosta.

MegaSense-projektin tavoitteena on luoda globaali havainnointijärjestelmä, joka antaa tarkkaa tietoa ilmanlaadusta ja haitallisista aineista ilmassa. Tietoa voidaan hyödyntää erilaisissa laitteissa autossa, kotona ja toimistoissa.

- Kehitteillä on myös mobiilisovelluksia, joilla jokainen meistä voi lisätä hyvinvointiaan ilmanlaatutietoa hyödyntämällä, Tarkoma sanoo.

Ilmanlaadun globaali havainnointijärjestelmä

Megasense-hanke perustuu tiheään kaupunkialueen kattavaan ilmanlaatusensoreiden verkostoon, joka havaitsee ilmanlaadun saastuttajat ja rakentaa reaaliaikaisen tilannekuvan ilmanlaadusta. Tätä sensoreiden välityksellä saatua tietoa täydennetään Helsingin yliopiston SMEAR-tutkimusasemilta Suomesta ja Kiinasta saaduilla tiedoilla. Kaikki tiedot yhdistetään ja prosessoidaan 5G-verkon välityksellä.

Hankkeessa hyödynnetään olemassa olevia ilmansaastekartta- ja ennustemalleja, jotka ottavat huomioon myös tuulen suunnan ja ilmanlaatusensoreiden sijainnin. Kalibroitu ilmanlaatudata ja siitä jalostettu tieto saadaan myös erilaisten sovellusten käyttöön lähes reaaliaikaisesti.

- Tämä mahdollisuus reaaliaikaisuuteen voisi tarjota joillekin yrityksille liiketoimintamahdollisuuden, Sasu Tarkoma arvelee.

”Vihreä polku” on visuaalinen kuluttajasovellus Green Path

Tulevaisuudessa ilmanlaatusensorit voivat olla hyvin pieniä.

- Silloin teknologiaa voidaan hyödyntää esimerkiksi kaupunkisuunnittelun tarpeisiin tai hyvinvointi- ja terveyssovelluksissa sekä ilmastointiin liittyvissä tuotteissa, älyikkunoissa, ihmisten mukana kulkevissa erilaisissa laitteissa, puhelinsovelluksissa ja HD-kartoissa, Sasu Tarkoma sanoo.

Yksi ensimmäisistä potentiaalisista kuluttajasovelluksista on ”Green Path”, joka on visualisoitua ilmanlaatutietoa tarjoava sovellus.

Pilvipalvelua Pekingissä 

Ensimmäinen MegaSense-pilotti on meneillään Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella. Siellä ilmanlaatusensorit on yhdistetty Nokian operoimaan NetLeap/NDAC -verkkoon pilvipalveluna, ja tiedon käsittely sekä sovellusten käyttö tapahtuu paikallisessa pilvipalvelussa.

Seuraava pilotti toteutetaan Pekingissä. Sinne on tarkoitus luoda 5G-verkkoon perustuva laaja ympäristönmittausjärjestelmä ilmanlaadun ja ympäristön seuraamiseen.

Lue lisää:

MegaSense: www.helsinki.fi/megasense

”Green Path” YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=OZxwSICIyXU

Helsingin yliopiston ja Nokia Bell Labsin yhteistyöstä: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/datatiede/helsingin-yliopisto-valittiin-nokia-bell-labs-kumppaniksi

Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Nokian yhteistyöstä: http://ncar.cs.helsinki.fi/

Yhteystiedot:

MegaSense-hanketta johtava Sasu Tarkoma, 040 506 2163, sasu.tarkoma@helsinki.fi

Koordinaattori Maria Linkoaho-Nordling, maria.linkoaho-nordling@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Opettajankoulutusta uudistetaan Suomessa21.5.2018 13:50Tiedote

Miksi uudistaa jo kansainvälisesti erinomaiseksi kehuttua opettajankoulutusta? Mitä opettajan on osattava nyt ja tulevaisuudessa? Helsingin yliopistosta johdetussa ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa laajassa opettajankoulutuksen uudistamishankkeessa etsitään ratkaisuja ja tarjotaan koulutusta ja tukea nykyisille ja tuleville opettajille. Hankkeen 12 osahanketta johtavat professorit ja dosentit Helsingin yliopiston eri tiedekunnissa ja hanketta koordinoi professori Auli Toom Yliopistopedagogiikan keskuksesta.

Suomalaisuus on vahva viitekehys koulutuksen kentässä21.5.2018 13:05Tiedote

Suomalaisuus ja suomalainen koulutus herättävät mielenkiintoa ympäri maailmaa. Aiheita koskevissa keskusteluissa korostuu tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja erinomaisuuden eetos. Kansainvälisestä näkökulmasta suomalainen yhteiskunta, elämä ja koulutuksen laatu näyttävät olevan hyvällä mallilla: oppimista mittaavien vertailujen mukaan koulutuksellinen tasa-arvoisuus tuottaa laatua oppimisessa. Suomalaisen koulun menestys siivittää myös monia koulutusvientihankkeita yliopistojen, korkeakoulujen ja yksityisen yritystoiminnan areenoilla.

Gravitaatioaallot ja ajan suunnan kääntäminen; kaksi maailmankaikkeuden aihetta fysiikan nobelistien luennoidessa Helsingissä toukokuussa16.5.2018 14:04Tiedote

Helsingin yliopistossa luennoi toukokuun lopussa kaksi fysiikan nobelistia. Tilaisuudet ovat avoimia. Torstaina 24.5. kello 17.00 yliopiston juhlasalissa luennoi vuoden 2004 fysiikan nobelisti Frank Wilczek otsikolla The strange, unfinished story of time reversal. Viikon kuluttua torstaina 31.5. kello 10.00 Kumpulassa alkavassa symposiumissa vuoden 2017 fysiikan nobelisti Rainer Weiss puhuu otsikolla The beginnings of gravitational wave astronomy.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme