Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Helsingin yliopisto osallistuu globaalien kestävyysongelmien ratkaisemiseen perustamalla Kestävyystieteen instituutin

Jaa

Ilmastonmuutos, köyhyys, kaupungistuminen ja luonnon monimuotoisuuden ehtyminen ovat aikamme akuutteja kestävyysongelmia, joiden ratkaiseminen vaatii ratkaisuhakuista ja tieteidenvälistä tutkimusta. Kestävyystieteen instituutti (HELSUS) vastaa haasteeseen palkkaamalla kymmenen uutta professoria ja yhdistämällä lähes 200 tutkijaa kuudesta eri tiedekunnasta.

Kestävyystiede on uusi tieteenala Helsingin yliopistossa. Se pyrkii ratkomaan maailmanlaajuisia kestävyysongelmia, kuten ilmastonmuutokseen, köyhyyteen tai luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen liittyviä monimutkaisia kysymyksiä. 

Lähestymistapa on tieteidenvälinen ja ratkaisukeskeinen – mukaan otetaan asiantuntijoita laajalti läpi yliopiston, valtion tutkimuslaitosten ja yksityisten yritysten. Instituutin johtaja Jari Niemelä korostaa uuden lähestymistavan välttämättömyyttä

– Yhteiskuntamme globaalit haasteet ovat yhä monimutkaisempia. Tarvitsemme eri alojen tiiviimpää ja syvällisempää yhteistyötä niiden ratkaisemiseksi.

Helsingin yliopiston Kestävyystieteen instituutin tutkimus keskittyy erityisesti kaupunkien, globaalin etelän ja arktisten alueiden tutkimukseen, kestävän kulutuksen ja tuotannon järjestelmiin sekä kestävyystieteen teoriaan ja menetelmiin.

Kymmenen uutta professoria

Helsingin yliopisto haluaa profiloitua aktiivisena kestävyysongelmien ratkaisijana. Kestävä kehitys onkin valittu yhdeksi yliopiston strategiakauden 2017–2020 tärkeimmistä globaaleista haasteista, joihin yliopisto aikoo toiminnallaan vastata. Uuden instituutin myötä perustetaan kymmenen täysin uutta professuuria kestävyystieteen eri tutkimusaloille esimerkiksi kestävien ruoka- ja kaupunkijärjestelmien tutkimukseen.

Lisäksi instituutin poikkeuksellisen tieteidenvälinen tutkimus kokoaa yhteen noin 50 professoria ja lähes 150 tutkijaa Helsingin yliopiston kuudesta eri tiedekunnasta sekä yhteistyökumppaneita yhteiskunnan eri sektoreilta.  

Kestävyystiede tavoittelee muutosta

Kestävyyden nykytutkimuksessa tavoitteena ei ole ainoastaan edistää kestävää kehitystä, vaan saada aikaa yhteiskunnan eri osa-alueita ja toimintoja koskeva systeeminen  muutos. 

Kestävyystieteen instituutti pyrkii edistämään kestävyysmuutosta korkeatasoisen tutkimuksen ja opetuksen keinoin sekä lisäämään vuorovaikutusta yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. 

Kestävyystieteen instituutin perustamistilaisuus järjestetään 26.1. klo 15 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa (Yliopistonkatu 4). Tervetuloa kuulemaan lisää!

Tilaisuuden yhteyteen mahdollisuus järjestää erillinen lehdistötilaisuus aiheesta kiinnostuneille. Lisätietoja saat osoitteesta iiris.koivulehto@helsinki.fi. Kutsu ja tilaisuuden ohjelma liitteenä.

Lisätietoja:


Professori Jari Niemelä, HELSUS johtaja, jari.niemela@helsinki.fi, puh. 040 740 8539

FTKaisa Kurki-Korhonen, HELSUS tutkimuskoordinaattori, kaisa.korhonen@helsinki.fi, puh. 0400 624 289

www.helsinki.fi/helsus

Avainsanat

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Yksin asuvan kohtuullinen minimibudjetti on noin 1 400 euroa kuukaudessa15.11.2018 10:13Tiedote

Esimerkkitalouksien välttämättömien kulujen yhteissumma kuukaudessa vaihtelee pääkaupunkiseudulla yksin asuvien alle 45-vuotiaiden noin 1 380 eurosta kahden vanhemman ja kolmilapsisen perheen noin 4 250 euroon. Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa on selvitetty, mitä tavaroita ja palveluita kuluttaja tarvitsee, jotta tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja voi kokea osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan Suomessa.

Tervakapitalismi mullisti kainuulaisten elämän 1800-luvulla14.11.2018 15:24Tiedote

Tutkimuksen mukaan tervatalous asemoitui 1800-luvun Kainuuseen erityisessä historiallisessa kontekstissa. Tervakapitalismin muotoutumista määrittivät kapitalistisen maailmanjärjestelmän, Suomen suurruhtinaskunnan ja Pohjois-Suomen talousalueen yhteiskunnallisten rakenteiden sekä toimijoiden voimasuhteet. Lähes vuosisadan jatkunut tervakapitalismi mullisti perin pohjin kainuulaisten elämän ja luontokäsitykset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme