Helsingin yliopisto

Helsingin yliopiston kansainväliset kandi- ja maisteriohjelmat kiinnostivat lähes 7000 hakijaa

Jaa

Suosituimmat ohjelmat olivat Master's Programme in Data Science ja Master's Programme in Environmental Change and Global Sustainability.

Helsingin yliopistossa on 36 maisteriohjelmaa, joiden opetuskieli on englanti. Monissa näistä ohjelmista voi suorittaa opintoja osittain tai kokonaan myös suomeksi tai ruotsiksi. Näihin kansainvälisiin maisteriohjelmiin tuli 12.1.2022 päättyneessä haussa yhteensä 6627 hakemusta. Aloituspaikkoja syksyllä 2022 alkavissa ohjelmissa on 840.

Suosituin ohjelma oli Master's Programme in Data Science, johon tuli yhteensä 533 hakemusta. Toiseksi eniten hakemuksia, 478, sai Master's Programme in Environmental Change and Global Sustainability ja kolmanneksi eniten hakemuksia, 452, sai Master's Programme in Computer Science.

Helsingin yliopiston ainoaan englanninkieliseen kandiohjelmaan, Bachelor's Programme in Science, tuli 5.1. päättyneessä haussa 277 hakemusta, mikä on huomattavasti edellisvuotta enemmän (156 kpl vuonna 2021). Haku täydentyy myöhemmin, sillä osa hakijoista hakee ohjelmaan samaan aikaan korkeakoulujen yhteishaun kanssa.

– Kiitos teille jokaiselle, jotka olette hakeneet Helsingin yliopistoon! Opetuksemme perustuu vahvasti tutkimukseen ja takaa siten opetuksen korkean laadun. Opetustamme myös kehitetään jatkuvasti, opetuksesta vastaava vararehtori Hanna Snellman sanoo.

Helsingin yliopiston suomen- ja ruotsinkielisiin kandi- ja maisteriohjelmiin haetaan korkeakoulujen yhteishaun yhteydessä 16.–30.3.2022.

Farmasian uusi maisteriohjelma helpottaa alan osaajapulaa 

Syksyllä 2022 Helsingin yliopistossa alkaa uusi maisteriohjelma, Master's Programme in Pharmaceutical Research, Development and Safety. Hakemuksia ohjelmaan tuli 191.

– Lääkealan asiantuntijoita tarvitaan lisää niin lääketeollisuudessa kuin julkisella sektorillakin. Tavoitteenamme on, että ohjelmasta valmistuneilla opiskelijoilla on vahvaa osaamista niin lääketutkimuksessa, uusien lääkkeiden kehittämisessä kuin lääkkeiden turvalliseen ja tehokkaaseen käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Hienoa, että ohjelma kiinnosti näin monia jo ensimmäisenä vuonna, koulutusohjelman johtaja Leena Hanski sanoo.

Hakemuksia yli 140 maasta

Kansainvälisiin maisteriohjelmiin tuli hakemuksia 142 maasta (2021: 150 maasta). Eniten hakemuksia Suomen jälkeen tuli Pakistanista (519), Kiinasta (438) ja Nigeriasta (375). Prosenttimääräisesti eniten kasvoi norjalaisten hakijoiden osuus. Suomalaisten osuus hakijoista oli 23 prosenttia (2021: 20 %).

Lukuvuosimaksuvelvollisten eli EU- ja Eta-maiden ulkopuolisten hakijoiden prosenttiosuus oli 68 (2021: 68 %). 85 prosenttia lukuvuosimaksuvelvollisista hakijoista haki myös apurahaa.

– Apurahaohjelmaa on uudistettu viime vuodesta. Toivomme, että se helpottaisi yhä useamman lukuvuosimaksuvelvollisen opiskelijan tuloa Helsingin yliopistoon, opiskelijavalintojen päällikkö Riitta Heinsalo opetus- ja opiskelijapalveluista sanoo.

Päätökset valittavista opiskelijoista ja myönnettävistä apurahoista julkaistaan viimeistään huhtikuun puolivälissä, minkä jälkeen opiskelijat ilmoittavat, ottavatko he opiskelupaikan vastaan. Opinnot alkavat syksyllä 2022.

Tarkemmat tilastot hakijamääristä

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Opiskelijavalintojen päällikkö Riitta Heinsalo,
riitta.heinsalo@helsinki.fi, p. 050 448 9959

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Nyheter om krig och fred – nu är de finlandssvenska tidningarna från 1940-talet tillgängliga på webben17.1.2022 09:00:00 EET | Tiedote

Nationalbiblioteket har digitaliserat och tillgängliggjort Finlands svenskspråkiga tidningar fram till slutet av 1940-talet. Satsningen är ett led i ett treårigt projekt där Nationalbiblioteket digitaliserar alla svenskspråkiga tidningar som publicerats i Finland. Projektet möjliggörs genom ett stöd på totalt 1,85 miljoner euro från åtta finlandssvenska fonder och stiftelser. Användarrättigheterna till materialet är överenskomna med Kopiosto.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme